Luultavasti Rääkkylään asettautuneet siirtolaiset löytyvät kirjasta 4. Karjalan liiton luettelointitiedoissa kerrotaan:"Osassa 1 Länsi-Suomen alueella asuvat siirtokarjalaiset, osassa 2 etelärannikolla asuvat, osassa 3 kapealla kaistalla Lahden korkeudelta itärajalle saakka asuvat ja osassa 4 koko muualla Suomessa asuvat siirtokarjalaiset.
4-osainen teossarja osoitehakemistoineen sisältää henkilötiedot elämänvaiheineen n. 140000 Karjalasta siirtyneestä henkilöstä." Viides osa on ilmeisesti tuo osoitehakemisto. Linkki Finna-hakutulokseen
Marja Kurkelasta ei kovin paljon löydy tietoa. Meillä on kuitenkin täällä Tampereen kaupunginkirjastossa hänestä kerättynä lehtileikkeitä, jotka saa lainaan viikoksi. Lehtileikkeitä voi pyytää virkailijalta.
Marja Kurkela on kirjoittanut myös teoksen Toinen nainen vasemmalta, 1977.
Suomen kirjailijat -matrikkelista Kurkelasta löytyy myös lyhyt selostus.
Ilta pimenee on kansansävelmä, jonka sanoittajaksi on merkitty Anne tai Pus Brodal. Suomenkielinen sanoitus on Marjatta Haapasen. Kappale löytyy esim. cd-levyltä Tilkkutäkki : 30 suosikkia:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2040632__Silta%20pimenee_…
Anne Margarethe "Pus" Brodal oli norjalainen, ja suomennos on tehty hänen norjankielisestä sanoituksestaan (I den mørke kveld)
Pus Brodal – Speiderhistorisk leksikon (speidermuseet.no)
Englanninkielisestä versiosta emme löytäneet tietoa.
Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan lainat voi uusia viisi kertaa, ellei niihin ole varauksia.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Samuli Paulaharjun Suomenselän wieriltä (1930) on luettavissa Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa. Pääsette lukemaan teoksen alla olevasta linkistä.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/59688/1930_f470727.pdf?sequ…
Kansalliskirjaston digitoimia aineistoja voi etsiä kansallisbibliografia Fennicasta tai Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Uusintapainos teoksesta vuodelta 1981 on lainattavissa Keski-kirjastojen kokoelmista.
https://finna.fi/Record/keski.16562
"Kahden kerroksen väkeä" -sarjan neljäs tuotantokausi on tällä hetkellä saatavilla vain Australiassa ja Uudessa-Seelannissa, muttei vielä Suomessa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Upstairs,_Downstairs#Region_Four
”Valtiossa” Platon todella esittää sielun kolmijaon. Mutta sen lisäksi hän puhuu väliin ihmissielun kahdesta osasta. Toista osaa ohjaa järki, toista himot. Jälkimmäinen sielun osa on mielestäni tuo ihmisessä piilevä peto.
Valtion kohdassa 571c Platon viittaa tähän sielun alempaan osaan. Suomennoksessa on ilmaus ”sielun eläimellinen ja hurja puoli”. Mutta englanninnoksessa sanotaan ”the wild beast within us” eli siis ”villi peto sisällämme”.
Kohdassa 589d sanotaan: ”--- kaunista on se, mikä saattaa ihmisluonnon eläimellisen puolen ihmisen tai paremminkin jumaluuden vallan alaiseksi, ja rumaa se, mikä alistaa kesyn puolen petomaisen orjaksi” Tässä kohden suomalaiseenkin tekstiin ilmestyy peto. Englanninnos käyttää niin ikään tässä kohden...
Useista tietokannoista ja kirjallisista lähteistä etsittyäni tulin siihen tulokseen, että Maurituksen kirjailijoiden teoksia ei ole käännetty suomeksi. Lähteistä käy ilmi, että useimmat maan kirjailijat kirjoittavat ranskaksi tai kreoliksi, jotka ovat heidän äidinkielensä, vaikka maan virallinen kieli on englanti. Mauritiukselta kotoisin olevasta nykyrunoilijasta Edouard J. Maunickista on laaja artikkeli:
Unseco Kuriiri 1994:4, s.4-7.
Christina Rossettin runon Remember suomennos sisältyy runoantologiaan Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio, 1998, s.656). Runon on suomentanut Alice Martin ja runon nimi on suomeksi Muista.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Maailman runosydän kuuluu kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin.
https://outi.finna.fi/Record/outi.374073
Kyseessä voisi antamiesi tietojen perusteella olla norjalaisen Marit Kaldholin kirjoittama ja Wenche Öyenin kuvittama kuvakirja Hyvästi Henrik vuodelta 1986.
Kirjan alussa kaksi lasta, Henrik ja Sara, leikkivät rannassa. Henrik on olevinaan isä, joka lähtee kalastamaan pienellä veneellään. Äiti eli Sara jää rannalle odottamaan. Hän kipaisee kuitenkin kotiin hakemaan kuivat lapaset kastuneiden tilalle, ja sillä aikaa Henrik hukkuu rantaveteen.
Kirjassa on kaunis, luultavasti vesiväreillä tehty kuvitus. Liitteessä on kuva kirjan kannesta.
Kuvan eläin näyttää supikoiralta, jolta on lähtenyt karva kapin takia. Kapi on syyhypunkin aiheuttama eläinten sairaus, ja se voi tarttua myös esimerkiksi koiraan. Kapisesta eläimestä voi ilmoittaa paikalliselle eläinsuojeluyhdistykselle.
Digi- ja väestöviraston Nimipalvelusta voi katsoa kuinka monelle henkilölle on annettu nimeksi Mies eri vuosikymmeninä. Valmis haku tässä linkissä.DVV julkaisee Avoindata.fi-sivustolla elossa olevien Suomen kansalaisten nimien lukumäärät kaksi kertaa vuodessa. Tähän on laskettu myös ulkomailla asuvat henkilöt, jotka ovat edelleen Suomen kansalaisia, joten pelkästään Suomessa asuvista ei ole lukua. Palvelun mukaan Mies-nimisiä henkilöitä on vuoden 2024 elokuussa ollut 91. Valmis haku tässä linkissä (vieritä sivua alas asti).
Kiinan viimeisestä keisarista löytyy omaelämäkerta Pu Ji: Viimeinen keisari: Taivaanpojan tie lohikäärmevaltaistuimelta Pekingin puutarhatyöläiseksi (1988).
Sopu-teltan eli kupoliteltan pohjapinta-ala on n. 2 x 2 m ja sisäkorkeus n. 120 cm. Teltan tukikaaret kulkevat ristiin teltan katon keskellä, jolloin rakenteesta tulee itsekantava, ja niinpä soputeltta kestää myös kovaa tuulta ja rankaa sadetta. Lisätietoja teltan rakenteesta löytyy oheiselta sivustolta http://www.kolumbus.fi/tunturikerho.kavtsi/kavtsi702.htm
sekä kirjasta Mennään retkelle : kesäretkeilijän käsikirja / Köhn, Öystein (2005). Teoksen saatavuustiedot löytyy pääkaupunkiseudun kokoelmatietokannasta http://www.helmet.fi.
Kyse on ilmeisesti laulusta, jonka alkusanat ovat "Saisinko, saisinko rinnallasi astua".
Melodianuotti sanoineen tähän lauluun löytyy laulukirjasta Karjalaisia kansanlauluja Kiihtelysvaarasta : Kyllikki Maliston kokoelma (Toim. Ahti Sonninen, 1978, ISBN 951-9363-11-4 ).
Teosta on useissa kirjastoissa, myös Lastu-kirjastojen kokoelmissa
Vaikka kirjan yksityiskohdat eivät ehkä aivan täysin täsmääkään kysymyksessä esitettyjen muistikuvien kanssa, ehdottaisin Jalavan scifi-sarjassa vuonna 1989 julkaistua Kari Nenosen romaania Messias. Kirjan tarina alkaa Italiasta, mutta sen Torinon käärinliinaan ja Jeesuksen kloonaamiseen liittyvä juoni kuljettaa lukijan ennen pitkää Israeliinkin. Messiaan päähenkilö on lehtimies Johannes Korpi, joka romaanin aikana siirtyy suuren lääketehtaan tiedotuspäälliköksi.
Kyseinen "keksijä" oli Michael Faraday (1791-1867), eräs sähkömagnetismin historian suurista nimistä.
"Kun Englannin pääministeri oli kysäissyt, mitä hyötyä Faradayn keksinnöistä oli, tämä oli vastannut: 'Jonakin päivänä te voitte kerätä niiden avulla veroja.'" (Ismo Lindell, Sähkön pitkä historia. Otatieto, 2009)
Tarinan varhaisin kirjallinen lähde, W. E. H. Leckyn Democracy and liberty (1889) nimeää kysyjänkin: William Gladstone (1808-1898). Pääministeri Gladstonesta tosin tuli vasta Faradayn kuoleman jälkeen. Tämän eläessä Gladstone toimi sen sijaan valtiovarainministerinä, mihin Faradayn viittaus sähköön mahdollisten verotulojen lähteenä arvatenkin liittyy.
Kyseessä on kaiketikin juttu Kansallisarkiston Keskusarkistosta Mikkelistä. Jutussa kerrottiin asiakirja-arkistojen digitoinnista.
Juttu löytyy Yle Uutisten Keski-Suomen ja Etelä-Savon lähetyksestä 15.9.2021 (kohdasta 4.45) ja on katsottavissa 14 päivää täältä:
https://areena.yle.fi/1-50656335#autoplay=true
Aiheesta voi myös lukea täältä:
https://yle.fi/uutiset/3-12098509
Kirjat Vaasan kaupunginkirjastossa ovat lähinnä Suomen kaloista, joten painetuista lähteistä ei ollut nyt paljon apua.
Eurlexin kalastusasetuksen sivuilta löytyi seuraava tieto:
Seeprahammasahven | SPH | Archosargus probatocephalus | Sheepshead
Kuvahaun perusteella em. latinankielinen nimi näyttäisi vastaavan paremmin sheepshead porgyn kuvia kuin antamasi Calamus penna.
