Facebookissa ja muissa sähköisissä julkaisuissa julkaistut tekstit ovat samalla tavoin tekijänoikeuden alaisia kuin perinteisetkin tekstit. Tekstejä voi siteerata lyhyesti, kunhan kertoo lähteen. Voit käyttää Facebook-päivitystä lähteenä, jos kerrot asiasta lähdeluettelossa ja jos kyseinen Facebook-päivitys on (ollut) löydettävissä. Somepäivitysten kuten muiden sähköisten lähteiden yhteyteen lähdeluetteloon täytyy merkitä päivämäärä, jolloin olet kyseisen maininnan lukenut. Tekstihän kun voi muuttua.
Esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen ohjesivulla on esimerkkejä erilaisten lähteiden käytöstä.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/702#sahkopostiviestit
Yleistietoa tekijänoikeudesta:
https://lakitieto.edita.fi/...
Ensimmäiset japanilaiset autot saapuivat Suomeen, ja ensimmäisenä myös koko Eurooppaan, 10. lokakuuta 1962. Ne olivat Datsun Bluebirdejä, yhteensä 713 autoa.
Lahden kaupunginkirjasto, kuten muutkin yleiset kirjastot, on kaikille avoin paikka, joka tarjoaa oleskelu- ja lukutilat kävijöille ilman velvoitetta lainata mitään. Kirjastossa voi lukea paikalla olevia kirjoja ja lehtiä ilman että lainaa niitä kotiin.
Lizzie McGuire on Terri Minskyn keksimän ja kehittämän televisosarjan
sepitetty keskushenkilö. Sarjaa on esitetty joitakin aikoja sitten myös
Suomessa tv-kakkosessa. Tänä vuonna Sanoma Magazines Finlandin kustantamana on suomennettu kaksi nuortenromaania. Kummallakin kirjalla on eri kirjoittajat ja romaanit perustuvat Terri Minskyn luomaan hahmoon. Kirjat ovat:
Kim Ostrow: VOI EI, ÄITI ja Kiki Thorpe: NOLOT TREFFIT. Suomennos Jani Bohn.
Nämä koululaisaiheiset nuortenkirjat kuvaavat kirjastomme
asiasanoituksen mukaan: ystävyyttä, tyttöjä, nuorten ja vanhempien - erityisesti äidin ja tyttären - välisiä suhteita,luokkaretkiä, ihastumista jne. Kuten sarjakin, kirja on suosittu ja kirjastomme kappaleet tällä hetkellä lainassa.
Myös...
Kaikkein kuuluisimman kolumbialaissyntyisen kirjailijan Gabriel Garcia Márquezin kirjoja löytyy runsaasti pääkaupunkiseudun kirjastoista (voit etsiä hänen teoksiaan ja tarkistaa niiden paikannustietoja vaikkapa tietokannasta, https://www.helmet.fi. Sen sijaan muiden kolumbialaisten kirjailijoiden teoksia on vaikeampi löytää, etenkin suomennettuina. Espanjaksi ja ruotsinnettuna löytyy toisen melko kuuluisan kolumbialaiskirjailijan Alvaro Mutiksen (Mutis) tekstejä, sama pätee José Eustasio Riveraan. Eteläamerikkalaisen kirjallisuuden antologioita löytyy joitakin kappaleita (esim. Masterworks of Latin American short fiction - eight novellas). Lisätietoa Etelä-Amerikasta ja sen kulttuurista voisit kysellä Latinalaisen Amerikan...
Memristori eli muistivastus yhdistää muistin ja vastuksen toiminnot yhteen komponenttiin. Se muistaa aiemman jännitteensä. Tämän ansiosta siitä voi olla suurta hyötyä tietotekniikassa. Siitä voitaisiin rakentaa käyttömuisti, joka toimii yhtä nopeasti kuin RAM mutta joka säilyttää tietonsa, kun virta katkaistaan. Tietokoneen käynnistysaika saattaisi myös pienentyä silmänräpäykseen.
Memristori vaatisi vähemmän virtaa toimiakseen ja pystyisi tallentamaan enemmän tietoa kuin samankokoinen perinteinen muistipiiri. Se myös kestäisi erittäin hyvin säteilyä. Memristorit nähdään myös hyödyllisinä keinotekoisten neuroverkkojen rakentamisessa, koska niiden toimintaperiaate muistuttaa aivojen synapsien toimintaa.
https://fi....
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoilla on yhteinen kokoelmaohjelma. Sen valintaperiaatteissa sanotaan mm. näin:
"Kirjasto pitää huolen siitä, että uudet ajatukset ja elämykset ovat kirjaston asiakkaiden saatavilla. Kirjaston avoimuus erilaisia ajatuksia kohtaan takaa mahdollisuuden tutustua maailmaamme muokkaaviin kulttuurin virtauksiin ja ajankohtaisiin asioihin. Sukupuolten tasa-arvo, eri-ikäisten ja -kielisten asukkaiden tarpeet otetaan valintatyössä huomioon."
Koko ohjelma löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/hankintaohjelma/
Helmet-kirjastoja on n. 60: reilun 40 kappaleen hankinta ei ole mitenkään poikkeuksellista. Hiukan samanaiheista Timo Hännikäisen Ilman: esseitä seksuaalisesta syrjäytymisestä -kirjaa on hankinttu...
Helmet-kirjaston kirjavarastossa Pasilan kirjastossa on vanhoja Seura-lehden vuosikertoja. 1950-luvulta on vuoden 1953 numerot 1-26:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1092940__Sseura__P0%2C4__Orightresult__U__X8?lang=fin&suite=cobalt
Ainakaan kansikuvana näissä lehdissä ei ole etsimääsi kuvaa. Lehtiä voi tulla selaamaan Pasilan kirjastoon kirjaston aukioloaikoina. Muita numeroita ja vuosia kannattaa kysyä Kansalliskirjastosta. Yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Asian selvittämiseksi tarvitsisimme lisätietoja, mitä runossa sanottiin. Iltalehti uutisoi, että "Satu lausui - - - tunteikkaan läksiäisrunon", mutta runon nimeä ei mainita.
Tässä joitakin ehdotuksia teoksista, jotka voisivat sopia kriteereihisi. Nämä kaikki löytyvät Helmet-kirjastoista.Suzanna Holmqvist - Sverigeritten :100 dagar till häst genom Sverige från Hörby i Skåne till Jokkmokk i Lappland (2022). Teos kertoo kirjoittajan pitkästä vaelluksesta hevosensa Krumelurin kanssa Skånesta Lapin Jokimukkaan.Tomas Bannerhed - En vacker dag (2021). Kirjailija kulkee Mälarön luonnossa ja tekee havaintoja, joita hän kirjaa muistiin kauniilla proosalla. Teoksessa on myös Mattias Bäcklinin kuvitus.Erika Enequist & Lena Hedman - Fjäll : våra skönaste turer till fots och på skidor (2019). Kirjoittajat kertovat retkistään Ruotsin tuntureilla.Erling Kagge - Historien om Nordpolen : myter, äventyr och smältande is (...
Kysyin kirjastonhoitaja ja kirjallisuusterapeutti Pirjo Arvolan mielipidettä suositeltavista kirjoista.Pirjo ehdotti, että tässä vaiheessa, kun suru on vielä pinnalla, kannattaisi välttää kirjoja joiden pääateemana on kuolema.
Hän suosittelee sen sijaan satuja, joiden avulla erilaisia tunteita voi turvallisesti käsitellä. Erityisen hyviä voisivat olla suomalaiset kansansadut. Yksittäisenä hyvänä satuna Pirjo mainitsi Grimmin sadun Siili-Jussi.
Tässä muutamia satukokoelmia:
Raul Roine: Suomen kansan suuri satukirja (WSOY 1958)
Slaavilaisia satuja. (Suomentaja UM Kellomäki, Weilin & Göös 1974)
Grimmin sadut, osat I Ruusunen, II Tuhkimo, III Lumikki
(Tammi 1999)
Satujen lisäksi hyvä luettava voisi olla Betsy Byarsin Blossomin perhe -...
Kyseessä on todennäköisesti ollut pelkkä sattuma, ainakaan mitään mainintaa mistään seurauksista ei tullut vastaan. Ulla-nimi on ollut suosituimmillaan vuosina 1940-59, jolloin nimeä on annettu yli 13 000 naiselle - eli 1970-luvulla nimi on voinut vaikuttaa samaan aikaan yleiseltä mutta trendikkäältä nuoren naisen etunimeltä. Kouluympäristökään ei sinällään ole sellainen idea, että sen kohdalla voisi puhua tekijänoikeuksien loukkaamisesta. Kahden sattuman yhdistyminen voi siis saada ajattelemaan, että kyse olisi joko idean vuotamisesta tai yhteistyössä tehdystä saman idean varioimisesta, mutta vastaan ei ole tullut tietoa, joka antaisi syytä olettaa sellaista. Tietyt aiheet tuppaavat puhuttelemaan ihmisiä tiettynä aikana ja siten...
Paluulupia kirjoitti Sotilashallinto-osaston väestönsiirtotoimisto. Toimiston arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä. Voit tehdä tietopyynnön kansallisarkistoon tällä lomakkeella: https://astia.narc.fi/uusiastia/tietopyynnot.html
Uhrilampaiden Buffalo Billiksi kutsuttu sarjamurhaaja laittoi uhriensa kurkkuun pääkallokiitäjän (Acherontia styx) kotelon. Sellainen löydetään ruumiinavauksessa kirjan luvussa 12, ja kohtaus nähdään myös elokuvassa.
Ks. esim. https://screenrant.com/silence-lambs-buffalo-bill-moths-symbolism-expla…
Olisikohan kyseessä kenties Kirotun kirjan vartija : suomalaisia Cthulhu-tarinoita (Jalava, 2016)?
Toinen kotimainen Lovecraftin Cthulhu-mytologiasta inspiraatiota ammentanut novellikokoelma on nimeltään Kultainen naamio, mutta se on julkaistu jo 1990-luvulla.
Runo on Lauri Pohjanpään Serenaadi runosikermästä Lauluseppele, joka on kirjoitettu Ylioppilaskunnan Laulajain 50-vuotisjuhlaan. Se löytyy Lauri Pohjanpään Valituista runoista sivuilta 354-355.
Leevi Madetoja on säveltänyt runosikermän, ja Ylioppilaskunnan kuoron laulamana se on äänitteellä Madetoja, Leevi: The complete songs for male voice choir. Vol. 3, 1991. Äänitteen tekstilipukkeessa on laulujen sanat.
Veikko Tuomen vuonna 1949 levyttämässä tangossa " Ensi suudelma" (tai "Ensisuudelma") lauletaan: "Kun ensisuudelman huulillesi painoin, niin liekin rinnassa tunsin syttyvän." Kappale alkaa: "Sä olit lapsuuden ystävistä kainoin, ja siksi kai minä sinuun rakastuin." Nuotissa "15 ikivihreätä tangoa. 3" (Scandia-musiikki, [19-?]) kappaleen säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty Kullervo Kurki, mutta todennäköisesti se on salanimi. Kansalliskirjaston hakupalvelussa kappaleen säveltäjiksi on nimetty Tapio Lahtinen ja Klaus Salmi ja sanoittajiksi Tapio Lahtinen ja Klaus Salmi. Onko tämä kenties etsitty kappale?
Veikko Tuomi: Ensi suudelma YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=Mt6dH0oPsd0
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://...
Kotimaisten kielten keskus eli Kotus tarjosi tähän asiaan seuraavanlaista vastausta:
"[...] peräinen-loppuisten yhdyssanojen loppuosa peräinen (jota ei yleiskielessä enää itsenäisenä sanana tavata, Nykysuomen sanakirjassa sana on vielä) on ollut merkitykseltään hyvin konkreettisesti perässä tai jäljessä oloa tarkoittava, tämän pohjalta muodostetut yhdyssanat ovat jo monimerkityksisempiä. Esimerkiksi saviperäinen tarkoittaa savista tai savipitoista maata, kreikkalaisperäinen Kreikkaan tai kreikan kieleen palautuvaa asiaa tai sanaa jne.
Seikkaperäinen-sana merkitsee nykyisin yksityiskohtaista, perusteellista tai perinpohjaista:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/seikkaper%C3%A4inen?searchMode=all
Vasta 1800-luvulla karjalasta...
