R. R. Ryynäsen sanoitus ”Bublitški”-nimiseen lauluun sisältyy ”Suuren toivelaulukirjan” osaan 25 (F-Kustannus, Kustannusosakeyhtiö Otava, [2022], s. 51). Laulu alkaa: ”Yö melun poistavi”. Toinen säkeistö alkaa: ”Voi isä-renttua, kun ryyppää tenttua... Äit' ylimalkanen, sisko yöjalkanen". Nuotin tietojen mukaan laulun on säveltänyt Sergej Bogomazov tai sävelmä on kansansävelmä. Kanto – kansalliset toimijatiedot -palvelun mukaan säveltäjästä on tiedossa vain sukunimi Bogomazov.
R. R. Ryynäsen sanoituksen ovat levyttäneet Theodor Weissman, Lasse Kuusela ja Henry Theel.
Laulun nimi kirjoitetaan monella eri tavalla eri lähteissä, esimerkiksi ”Bublitski”, ”Bublitshki”, "Boublitski" ja ”Boublitshki”. Lauluun on olemassa myös toinen...
Tapaoppaat eivät valitettavasti anna korrektille hautajaispukeutumiselle paljonkaan poikkeuksellisiin lämpötiloihin perustuvaa liikkumavaraa.
"Meidän kulttuurissamme surupuku on tyypillisesti musta. Miehille sopiva valinta on tumma puku, valkoinen paita ja musta solmio. Taskuliina on valkoinen. Arkunkantajien kaulahuivi on valkoinen, kun taas muilla miehillä se on hillityn tumma. Jos hautajaisten aikaan on paukkupakkaset, miesten on syytä valita tilaisuuteen hillitty päähine, kuten tumma huopahattu."
"Naisten asu on peittävä ja usein täysmusta. Tummansinistä ja -harmaata ei myöskään nykyään karsasteta. Vaatekappaleista leninki tai jakkupuku toimivat hyvin. Jälkimmäisen alle voi pukea valkoisen tai rauhallisen värisen, esimerkiksi harmaan...
Saat kirjastosta noutoilmoituksen, kun varaamasi teos on noudettavissa. Noutoilmoitus lähetetään valintasi mukaan joko sähköpostina tai tekstiviestinä. Näet ilmoitustavan ja voit muuttaa sitä verkkokirjaston Omat tiedot -sivulla. Avaa lomake "Muuta viestiasetuksia" ja tee haluamasi muutokset.
Varauksen viimeinen noutopäivä on kerrottu ilmoituksessa, noutoaikaa on yleensä yksi viikko. Voit noutaa varaukset yksitellen tai hakea ne yhtä aikaa, mikäli noutoaikaa on kaikissa noudettavissa varauksissa vielä jäljellä.
Jokaisesta varauksesta tulee erillinen viesti. Viestin yhteydessä on varauksen noutonumero, jonka perusteella varaus noudetaan omatoimisesti kirjaston varaushyllystä. Kun noudat varauksesi, muistathan vielä lainata sen....
En löytänyt kuin yhden opinnäytteen, jossa on värit-asiasana. Se löytyi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kirjastosta ja on ranskankielinen
Shadows in paradise de Aki Kaurismäki : un film, un style
Tekijä: Kyösola, Satu
Julkaisuvuosi: 1993
Kieli: Ranska
Aineistolaji: Kirja
Kirjaston kaikki Aki Kaurismäkeä koskevat teokset, teokset, joita on kuvattu sanalla estetiikka.
Kavin kirjastosta voisi saada ehkä tarkempia tietoja, mutta he ovat valitettavasti suljettuna muuton vuoksi ensi vuoden alkuun asti, https://kavi.fi/erikoiskirjasto-sornaisissa/. Yleisten kirjastojen kokolemista en löytänyt tällaista tutkimusta. Aki Kaurismäki -aiheiset teokset Finna.fi:ssä.
Kysymäsi kirja on :TEKIJÄ Malmberg, IlkkaTEOS Seitsemän miestä / [tekstit] Ilkka Malmberg, [kuvitukset] Pekka VuoriJulkaisutiedot [Helsinki] : Helsingin sanomat, 2005ULKOASU 237 sivua : kuvitettu ; 23 cmStandard no 9525557049 kovakantinenMuista samantyyppistä ei tule mieleen ainakaan heti. Ehkä muilla tämän sivun käyttäjille tulee mieleen:
Tapasi väärinkäyttää kirjastopalveluja on valitettavan yleinen. Ei liene kenenkään edun mukaista, että kirjastojen kirjat lojuvat asiakkaiden omissa piiloissa vuosikausia. Sanot ettet ole tarvinnut kirjastopalveluja muutamaan vuoteen. Olisitko ehkä kuitenkin poikennut ihan huvin vuoksi joskus, jos sinulla ei olisi ollut näitä selvittämättömiä asioita kirjaston kanssa? Vastaus kysymykseesi on joka tapauksessa käyttösääntöjen mukaisesti: maksamalla maksimimyöhästymismaksun (30,-/kirja) saat lainausoikeutesi takaisin. Voit palauttaa kirjasi ja maksaa missä tahansa Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Tarkista samalla osoitetietosi ja pyydä tunnusluku, jotta voit jatkossa seurata lainatilannettasi yleisöpäätteeltä. Suosittelen myös...
Voit tiedustella asiasta saamelaiskäräjiltä:
vaalit@samediggi.fi
Tiedoksi lisäksi, että saamelaiskäräjien vaalilautakunta on vahvistanut lomakkeet vuoden 2023 vaaliluetteloon hakeutumista varten:
https://www.samediggi.fi/2022/10/19/saamelaiskarajien-vaalilautakunta-on-vahvistanut-lomakkeet-vuoden-2023-vaaliluetteloon-hakeutumista-varten/
Vaaliluetteloon liittyvät saamelaiskäräjälain pykälät 23, 23 a ja 23 b:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950974#L4P23
Em. pykäliä on uudistettu mm. hallituksen esityksellä HE 234/2002, jonka tekstiin voit halutessasi tutustua:
https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+234/2002
Bakteeri Lactobacillus acidophilus kuuluu ihmisen luonnollisen mikrobistoon. Sitä esiintyy suussa, suolistossa ja emättimessä.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7692339/#section13-1756284…
https://www.sciencedirect.com/topics/immunology-and-microbiology/lactob…
Säkeet ovat Voitto Huotarin kirjoittamasta Isovanhemman rukouksesta, jonka voi löytää esimerkiksi Anna-Mari Kaskisen, Huotarin ja Lauri Maaralan kirjasta Korkeimmassa kädessä : rukouksen matkaopas (Kirjapaja, 2004).
Kartanoiden omistajien tietoja voisi löytyä 1930-luvulla julkaistusta Suomen maatilat -kirjasarjasta, jota löytyy pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista, useista kirjastoista käsikirjastokappaleena. Voit tarkistaa saatavuustiedot Helmet -verkkokirjastosta: https://helmet.finna.fi/ Kirjasarjan teokset on myös skannattu Suomen maatalousmuseo Sarkan Sukutilat Webissä -verkkosivuille, josta voit hakea esimerkiksi kunnan tai tilan nimellä. Digitointia on täydennetty 1960 -luvulla julkaistulla Suuri maatilakirja -teossarjan tiedoilla. Myös Suuri maatilakirja -sarjan osat löytyvät useista pääkaupunkiseudun käsikirjastokokoelmista, kannattaa tarkistaa saatavuustiedot yllämainitusta Helmet-linkistä!Lisäksi tunnetuista kartanoista on...
Käytössämme olevista lähteistä ei valitettavasti löydy tietoa Kaunio-nimestä. Kannattaa kääntyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen puoleen, yhteystiedot osoitteessa www.kotus.fi. Tutkimuskeskus ylläpitää nimiarkistoa, johon on koottu tietoa paikan- ja henkilönnimistä.
Muistuttaa hiukan Iittalan Kylä-sarjaa, joka on Jorma Vennolan 1980-luvulla suunnittelema sarja lasitaloja:
https://www.bukowskis.com/fi/lots/1112126-jorma-vennola-lasiveistoksia-…
Kannattanee ottaa yhteyttä Iittalaan tarkemman tiedon saamiseksi. Yhteystiedot alla:
https://www.iittala.com/fi/fi/ota-yhteytta
Työntekijällä ei ole oikeutta pitää viittä peräkkäistä lomaviikkoa, mutta työnantajan kanssa sopimalla se saattaa joillaikin työpaikoilla onnistua.
Lähde ja lisätietoja vuosiloma-asioista Työsuojeluhallinon sivuilta: https://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/vuosiloma
Kirjoista tehty tv-sarja ei ollut lapsilta kielletty. Elävä arkistoKirjoissa kuitenkin käsitellään syntymää, kuolemaa ja 1800-luvun rankkaa saaristolaiselämää hyvin todentuntuisesti. Tarina on myös tunteisiin vetoava eli kovin herkkä 12-vuotias saattaa päätyä itkuiseksi. Toisaalta monet varhaisnuoret haluavatkin juuri lukea todenllisesta elämästä.Kenties voisitte lukea kirjaa molemmat ja keskustella siitä?
Kyseessä oli Yleisradion edesmennyt selostaja Voitto Liukkonen, jonka haastattelu löytyy Aviisi-lehdestä 2/2006 http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=02/2006&id=d8423c8 .
On mahdollista. Voit varata ajan asiakastietokoneelle (http://www.helmet.fi/search*fin/9), skannata ja lähettää dokumentin sähköpostiisi. Pasilan kirjaston koneilla 32-37 on skanneri. Koneiden käyttö on maksutonta.
Lastennäytelmiä sisältävät esim. teokset Tiainen, Ilona: Tehdäänkö esitys: käytössä kulumattomia lastennäytelmiä kouluille ja teatteriryhmille sekä Wikström, Jorma: Näytelmiä Satulaatikon saduista.
Musiikkinäytelmiä löytyy teoksista Yhdessä kevätjuhlaan, Yhdessä näyttämölle ja Yhdessä kouluteatteriin.
Tässä on kyseessä eräänlainen kaksinkertainen loukkaus. Käytetään loukkaavaa ilmaisua, esimerkiksi "moukka", mutta samalla lisätään loukkauksen voimakkuutta antamalla ymmärtää, että loukattava on niin "moukkamainen", että jopa ilmaisun "moukka" käyttäminen on väärin, koska se saattaat muut "moukat" huonoon valoon, vaikka he ovat todellisuudessa niin paljon fiksumpia kuin loukkauksen kohde.
Tällaista kaksinkertaista halveksuntaan käytetään enimmäkseen kirjallisuudessa tilanteissa, joissa loukattava ei ole läsnä, vaan hänestä voidaan puhua pahaa häiritsemättä. Perimmäinen pyrkimys on sanoa, ettei mikään ilmaisu ole riittävä kuvaamaan loukattavan ihminen huonoa piirrettä.
Tarvinneeko erikseen mainita, että tällainen solvaaminen on tietysti...
