Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan vuoden 2021 lopussa ruotsinkielisten osuus Varsinais-Suomessa oli 5,7 % (koko maassa osuus oli 5,2 %). Oheisesta taulukkopoiminnasta näet ruotsinkielisten osuudet Varsinais-Suomessa kunnittain: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/88763dad-a363-4d00-b4d7-a0756e2b5ecf
Vuotta 2022 koskevat väestörakennetiedot julkaistaan 31.3.2023.
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne: https://stat.fi/tilasto/vaerak
Tilaston tietokantataulukot: https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/?tablelis…
Taulukko 11ra -- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2021: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…
Ohjeita taulukoiden...
DVD-levyjä tullaan varmaankin hankkimaan ainakin jonkin verran lähitulevaisuudessa myös kirjastoihin. Toistaiseksi "käytännön ongelmia" ovat aiheuttaneet tekijänoikeusasiat ja korkeat hinnat.
Olisiko kyseessä Artturi Leinosen runo Peltomiehet! Se on julkaistu ainakin Käkisalmen sanomissa 29.9.1928. Linkki kansalliskirjaston digilehtiin.Linkki Wikipediaan Artturi Leinonen
Kent on lyhennelmä nimestö Kenneth. Kenneth on kelttiläinen nimi, mutta sen merkitys on epäselvä, ehkä kaunis, sievä, reipas tai tulesta tullut. Kent voi tarkoittaa myös Kentin alueelta Englannista kotoisin olevaa. Skotlannin ensimmäinen kuningas oli nimeltään Kenneth MacAlpine, ja katolisella kirkolla on kaksi Kenneth-nimistä pyhimystä.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja, WSOY 1999.
Sukunimestä Vitie ei löydy tietoa nimikirjoista - ei edes Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet, jossa on jonkinlainen maininta 16500 sukunimestä. Vitie-nimestä kerrotaan jotakin Tuomas Salsteen Sukunimi-info -sivustolla osoitteessa http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/vitie.html
Siellä on myös linkkejä muihin sivustoihin, joista voi hakea tietoa sukunimistä. Esimerkiksi kirkonkirjojen hakuohjelmasta Hiskistä käy ilmi, että Lammilla on ollut Vitie- tai Witie-nimisiä torppareita. Mutta Sukunimi-infon linkkien avullakaan ei välttämättä löydy tietoa Vitie-nimen alkuperästä ja merkityksestä. Saattaa olla parasta ottaa yhteyttä Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvontaan. Juuri nyt...
Preacher-sarjakuvan kaikki viisi suomennettua osaa löytyvät Kyyti-kirjastoihin kuuluvista kirjastoista. Varauksia kuljetetaan koko seudulle, joten sinun ei tarvitse miettiä, onko haluamasi aineisto nimenomaan Kotkassa. Voit varata muiden Kyyti-kirjastojen aineistoa aivan kuten Kotkan omaakin ja ne toimitetaan Kotkaan noudettavaksi ilman erillistä maksua.
Kaikki suomenkieliset Preacher-kirjat löydät verkkokirjastosta esimerkiksi tällä haulla: https://kyyti.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=building%3A%…
Kirja on Mari Jungstedtin Kun taivas tummuu (Otava, 2020).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2428321
Kirjastot tilaavat ison osan suurien kustantajien uusista kirjoista jo hyvissä ajoin ennen niiden ilmestymistä kustantajien antamien ennakkotietojen pohjalta.
Kirjasta voi tehdä varauksen, kun kirjan tiedot näkyvät verkkokirjastossamme Keski-Finnan aloitussivu | Keski-Finna. Asiakas saa noutoilmoituksen aikanaan, kun kirja on ilmestynyt, saapunut kirjastoon ja saatu lainauskuntoon.
Jos kirja on jo ilmestynyt, eikä sitä näy verkkokirjastossa, voi kirjaa kysyä kirjastosta tai tehdä kirjasta hankintaehdotuksen. Tiedot hankintaehdotuksesta ja linkki lomakkeeseen Asiakkaan opas | Keski-Finna
Runo löytyy teoksesta Kysy hiljaisuudelta itseäsi (Anhava, Helena: Kysy hiljaisuudelta itseäsi, Otava 1974, ISBN 951-1-01685-7). Myös kokoelmasta Runot 1971-1990 löytyy sama runo (Anhava, Helena: Runot 1971-1990, Otava 1990, ISBN 951-1-09615-X).
Hei,Näistä voisi löytyä. Osassa tuskin on kertomusmuodossa, mutta noista vanhoista voi löytyä tosi mielenkiintoisiakin tunnelmapaloja. Pälsi, Sakari: Saunan iloja ja opetuksia Löytyy ainakin teoksesta Omaa työtä, Otava, 1947)Värsy saunan ylistysvirteen. Teoksessa Sillanpää, F.E.: Töllinmäki (WSOY, 1925, näköisp. 1988))Pohjoisen savotasta kotisaunaan / Kalle Päätalo.teoksessa: Päätalo, Kalle: Mustan Lumperin raito : kertomuksia ja näytelmä sekä teoksessa Hirvisaari, Laila, et al. Joulumuisto. 2. p. Gummerus, 1992.Niittysaunalla / Kalle Päätalo.teoksessa Päätalo, Kalle. Selkosten Viljastaja: Eräkertomuksia. Gummerus, 2000. Saunan taikaa : tarinoita, tietoa, tunnelmia / Marketta Forsell (Minerva, 2007)Kivi, Aleksis:...
Vanhat kartat -verkkopalvelusta löytyy useita karttoja Vesilahden alueesta, kartoissa näkyy myös talojen nimiä. Mene osoitteeseen vanhatkartat.fi ja etsi Vesilahti Suomen kartasta. Pystyt etsimään karttoja loitontamalla tai lähentämällä sekä vasemman reunan vuosilukuvalikosta.
Tässä löytämiäni tietokirjoja ja romaaneja Amerikan siirtolaisuudesta ja matkustamisesta 1900-luvun alussa. Tietokirjoja:Reino Kero: Suureen länteen : siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan https://finna.fi/Record/anders.909072?sid=4730208241Reino Kero: Migration from Finland to North America in the years between the United States Civil War and the First World War https://finna.fi/Record/luc.991505853806246?sid=4730208457Armas K. E. Holmio: Michiganin suomalaisten historia https://finna.fi/Record/helle.1392854?sid=4730209123Hans Norman: Transatlantic connections : Nordic migration to the New World after 1800 https://finna.fi/Record/helka.99501373506253?sid=4730209897Sakari Saaritsa: Työväki...
Ahvenanmaalla on ilmeisesti kuunneltu 1940-luvulla sekä Suomen Rundradiota (Yleisradio) että Ruotsin radiota. Radio-ohjelmat kerrottiin usein sanomalehdissä, joita on runsaasti digitoituna Kansalliskirjaston digiarkistossa. Esimerkiksi tämän Åland-lehden lauantainumeron sivuilla 5 ja 6 luetellaan kyseisen päivän ja kolmen seuraavan radio-ohjelma molemmilla kanavilla: 12.06.1948 Åland no 65 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto Lisää ahvenanmaalaisia lehtiä voi etsiä Kansalliskirjaston palvelussa esimerkiksi julkaisupaikan (Maarianhamina) mukaan tai hakusanalla "åland".
Sanat ovat Paavo Cajanderin runosta Kuva. Laulusovitus runosta löytyy ainakin Aksel Törnuddin kokoamasta Koulun laulukirjasta (WSOY, 1923). Melodiana tässä sovituksessa on käytetty nimeltämainitsematonta suomalaista kansanlaulua. Nimenomaisesti tähän runoon tehtyjä sävellyksiä en valitettavasti onnistunut käytettävissäni olevista lähteistä löytämään.
Tietojasi ei ole enää Helmet-kirjastojen asiakasrekisterissä. Jotta tietosi voidaan taas tallentaa rekisteriin (jolloin siis saat uuden kirjastokortin), sinun pitää käydä henkilökohtaisesti missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä. Vanhaa korttia ei siis aktivoida.
https://www.helmet.fi/fi-FI
E-kirjojen lukemiseen tarvitaan kirjastokortti, ja sen voi saada vain, jos on osoite Suomessa. Joten valitettavasti ulkomailla asuvan ei ole mahdollista käyttää kirjastojen e-kirjapalveluja.
Kirjastojen e-aineisto on myös kirjasto- tai kirjastokimppakohtaista, joten tietyn kirjaston e-kirjoja pääsee lukemaan vain sen alueen kirjastokortilla.
Jonkin verran on olemassa myös rajoituksetta luettavia e-kirjaklassikoita verkossa. Alla linkki kirjastot.fi-sivulle:
https://www.kirjastot.fi/uutiset/uutiset/rajoituksetta-luettavia-e-kirj…
Tarkoitat varmaankin Helsingin yliopiston kirjaston pääkirjastoa Kaisa-talossa.
Normaalitilanteessa Helsingin yliopiston kirjaston kirjat voi palauttaa mihin tahansa toimipaikkaan riippumatta siitä, mistä ne on lainattu. Helsingin yliopiston kirjaston toimipaikat ovat Pääkirjasto Kaisa-talossa, Kumpulan kampuskirjasto, Meilahden kampuskirjasto ja Viikin kampuskirjasto. Nyt poikkeustilanteessa kuitenkin kampuskirjastot ovat suljettuina, joten lainan voi tällä hetkellä palauttaa vain Kaisa-taloon.
Mikäli sinulla on aiheesta lisäkysymyksiä, kannattaa tutustua alla olevista linkeistä aukeaviin sivuihin tai ottaa yhteyttä suoraan Kaisa-talon asiakaspalveluun.
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/asioi-kirjasto…
https://...
Yhdistyksiä on hyvin monenlaisia, rekisteröityjä ja rekisteröimättömiä, suuria ja pieniä. Julkisoikeudellisten yhdistysten toiminta perustuu erityiseen lakiin tai asetukseen. Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterissä oli tänä vuonna yli satatuhatta yhdistystä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdistys_(Suomi)
Yhdistyslain mukaan yhdistys saa harjoittaa vain sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, josta on määrätty sen säännöissä tai joka muutoin välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen taikka jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.
Verkosta löytyy kyllä esimerkiksi tapauskohtaisia selvityksiä erilaisten yhdistysten varainhankinnasta, sekä yleisluontoisempia yhdistysten taloudellisen...
Näin vanhaa kysytyimpien kirjojen listaa ei taida löytyä Internetistä, vaan ainoastaan painetuista lähteistä.
Kirjastolehdessä 1/1985 on julkaistu ”Painosmenestykset 1984” -listaus, josta löytyvät seuraavat tiedot:
Kotimainen kaunokirjallisuus
Kalle Päätalo, Nuorikkoa näyttämässä (100 000)
Laila Hietamies, Edessä elämän virrat (87 000)
Arto Paasilinna, Ukkosenjumalan poika (47 000)
Eeva Joenpelto, Rikas ja kunniallinen (42 000)
Joni Skiftesvik, Pystyyn haudattu (24 000)
Matti Yrjänä Joensuu, Harjunpää ja heimolaiset (19 000)
Käännetty kaunokirjallisuus
Alistair McLean, Saalistus Barentsin merellä (55 000)
Belva Plain, Paratiisi liekeissä (33 000)
Desmond Bagley, Erehdysten yö (32 000)
Victoria Holt, Täysikuun metsästäjä (28 000)
Knut...