Voit tuoda lahjoitettavat kirjat esimerkiksi Turun pääkirjastolle, mikäli kyseessä on vain muutama kirja. Emme kuitenkaan takaa, että otamme kirjat automaattisesti kirjaston kokoelmaan. Arvioimme ensin kirjojen kunnon sekä niiden sopivuuden kirjaston kokoelmaan. Lahjoittaessasi voit itse ilmoittaa, mitä haluat kirjoille tehtävän, jos emme ota niitä kokoelmaan. Joitakin teoksia meillä saattaa esimerkiksi olla jo riittävästi hyllyssä.
Jos haluat lahjoittaa suuren erän kirjoja, otamme mielellämme ensin vastaan listan lahjoitettavista kirjoista.Tällä tavalla voimme jo etukäteen arvioida, sopivatko lahjoitettavat kirjat sisältönsä puolesta kirjaston kokoelmaan.
Hei,
Kyseessä on Charles Aznavourin alkuperäissävellys Yesterday whan I was young. Löytyy mm. Suuri toivelaulukirja 10.
Lisäksi mm. nuottijulkaisussa: Vapaasti pianolla = Fritt fram på piano / Jukka Jarvola, Eeva Sarmanto-Neuvonen (1994).
Myös monissa muissa nuottijulkaisuissa. Alkuperäisellä nimellä hakemalla löytyy nuo ulkomaiset nuottikokoelmat, joissa lienee täydellisempi nuotitus, jos Toivelaulukirjojen nuotitus ei ole riittävä.
Tiukasti ottaen se tarkoittaa aivan samaa kuin muissakin tietokoneohjelmistoissa eli ohjelmakoodin uuden version asentamista vanhan tilalle. Päivityksen tarkoituksena voi olla ohjelmasta löytyneiden koodausvirheiden korjaaminen, tietoturvan lisääminen tai kokonaan uusien toimintojen ottaminen mukaan ohjelmistoon. Käytännössä päivityksellä tarkoitetaan aina siirtymistä uudempaan, ei vanhempaan ohjelmistoversioon.
Arkikielessä kirjastojärjestelmän päivityksellä tarkoitetaan yleensä isompia muutoksia, jotka ovat sekä henkilökunnan että asiakkaiden havaittavissa. Ääritapauksessa ilmaisua voidaan käyttää myös tilanteessa, jossa koko järjestelmä vaihdetaan toiseen. Tällöin sanaa "päivittäminen" käytetään jossain määrin ironisessa mielessä,...
Kirja voisi olla Johan Ajvide Lindqvistin Ystävät hämärän jälkeen vuodelta 2004. Kirjan vampyyri on nuorelta tytöltä näyttävä Eli, joka oli 200 vuotta aiemmin poika nimeltä Elias.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9394
https://en.wikipedia.org/wiki/Let_the_Right_One_In_(novel)
Jari Tervon tuotantohan on hyvin laaja, aiheet ja teemat ovat moninaiset ; huumorilla väritettyjä tarinoita rovaniemeläisistä pikkurikollisista ja tavallisista ihmisistä, Suomen itsenäisyyden ajan poliittista historiaa, oman suvun ja lapsuuden kuvausta, huomioita ja kritiikkiä nykypäivän Suomesta, ajan teemoista ja puheenaiheista muun muassa.
Tervon romaaneissa yhtenä teemana on monesti elämän arvaamattomuus, tavallisille ihmisille tapahtuvat yllättävät traagiset käänteet. Pintataso on usein koominen, mutta syvemmällä ollaan tekemisissä elämän suurten kysymysten kanssa.
Kannattaisi ainakin kokeilla seuraavia kirjailijoita : Mikko-Pekka Heikkinen, Veijo Meri, Kari Hotakainen, Jukka Komppa, Miika Nousiainen, Tuomas Kyrö, Jari...
Paavo Cajander on suomentanut kyseisen katkelman ja koko virkkeen seuraavasti: ”Urhoollisuuden parempi puoli on varovaisuus, ja sillä paremmalla puolella minä olen pelastanut henkeni.” Suomennoskatkelma on otettu ”William Shakespearen koottujen draamojen” osasta VI (WSOY, 1958). Koska Cajanderin kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, sitä voi käyttää vapaasti. ”Henrik IV” (WSOY, 2004) löytyy myös Matti Rossin suomentamana, jos haluat muuta kuin Cajanderia.
Sharpayn nimi on selitetty sanaleikkimäiseksi muunnokseksi koirarodun shar pei nimestä. Shar pein - "hiekkakoiran" - nimi tarkoittaa kirjaimellisesti "hiekkanahkaa", millä viitataan eläimen lyhyeen ja karkeaan turkkiin.
https://nameberry.com/babyname/Sharpay
https://www.sharpeiharrastajat.fi/shar-pei-rotuna/
Varsinaista hakuhistoriaa (listaa asiakkaan tekemistä hauista) ei ole koskaan ollut käytössä.
1. Lainaushistoria-toiminto on käytössä. Sen tallennuksen voi asiakas itse aloittaa tai lopettaa. Ohjeet löytyvät täältä: https://kirjtuo1.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#lainaushistoria
2. Helmet-haun alareunassa näkyvät tiedot Viimeksi haettu (haku) ja Viimeksi katsottu (teos). Näitä tietoja ei ole koskaan tallennettu vaan näkyvät siinä käytön aikana:
3. Tallennetut haut –toiminnolla asiakas voi tallentaa hakulausekkeita, mutta jokainen tallennus on tehtävä erikseen. Tämä toiminto on edelleen käytössä perinteisen Helmet-haun...
Ymmärsin, että kysymys koski kaunokirjallisuutta. Listasin tähän joitakin Grönlantiin sijoittuvia ja sitä sivuavia kirjoja.
HISTORIALLISIA ROMAANEJA
Norjalainen kirjailija Kim Leine on elänyt osan elämästään Grönlannissa. Hän on julkaissut kaksi 1700-luvun Grönlantiin sijoittuvaa historiallista romaania. Niissä kuvataan tanskalaisten siirtokuntien alkuvaiheita Grönlannissa. Mukaan lähtee myös valistuksen ja kristinuskon innoittamia pappeja. Kristinusko ja valistus kohtaavat alkuperäiskansan maailmankuvan ja tietäjät.
Ikuisuusvuonojen profeetat (2014)
Punainen mies, musta mies (2019)
JÄNNITYSTÄ
Tanskalaisen jännityskirjailija Mats Peter Nordbon dekkarit Tyttö ilman ihoa (2018) , Kylmä pelko...
Aivan tarkkoja ja luotettavia tietoja asiasta ei pysty löytämään. Wikipedia listaa aseita, joita Venäjän arvellaan käyttäneen. Le Monden mukaan molemmat maat käyttävät valtavat määrät drooneja, jopa 10 000 kuukaudessa. Center for Strategic and International Studies on koostanut diagrammeja eri ohjustyypeistä, joita Venäjä on käyttänyt - tietojen mukaan Venäjä olisi ampunut useita satoja ohjuksia kuukaudessa.
Jarl Hemmerin runo De fallna eli Kaatuneille löytyy kokonaisuudessaan Selim Palmgrenin kuorolaulukokoelmasta Mieskuorolaulut I (toim. Uolevi Lassander, 1995). Teksti on siinä sekä ruotsiksi että suomeksi. Suomentaja on mainitsemasi Jussi Snellman. Runoa ei selvitykseni perusteella ole julkaistu muuten kuin nuotitettuna lauluksi.Linkki teoksen tietueeseen Helmetissä: https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1444978?sid=5005080296
Taiteilijan tunnistaminen signeerauksesta vaatii alan ammattilaista.
Pientä vinkkiä voi löytää esim. kuvataiteilijamatrikkelista sekä Art Signature Dictionary palvelusta.
Ilmaista apua tarjoavat monet huutokauppakamarit esim.
http://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/auctions/upcoming
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy kaksi historiateosta Sven Hirnin Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 sekä Mikko Laakson Kansanvalistajasta kansalaisen olohuoneeksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005. Rikhardinkadun kirjasto avattiin vuonna 1882 ensimmäisenä kaupunginkirjaston toimipisteenä. Ensimmäinen sivukirjasto perustettiin Töölöön Huvila Valoon vuonna 1899 Mannerheimintien ja Runeberginkadun kulmaan. Nykyinen Töölöön kirjasto on avattu vasta vuonna 1970. Vallila avattiin 1908, Kallio 1912, Käpylä 1926 ja Eteläinen sivukirjasto 1939. Kaupunginkirjaston historian toista osaa ei valitettavasti ole kirjastossani saatavilla, etten pysty tämän enempää toistaiseksi kertomaan kirjastojen...
Vitriini-lehti on SHR:n eli Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry:n julkaisema jäsenlehti. SHR:n internetosoite on http://www.shr.fi/
Näpäyttämällä otsikkoa "Tämä on SHR" pääset sivulle, jossa on Vitriini-niminen linkki, johon on linkitetty kuluvan vuoden Vitriinit (ja tällä hetkellä ainakin pari-kolme edellisen vuoden numeroa). Sisällysluettelot ja pääkirjoitus näkyvät kunkin lehden pääsivulla, jutut ovat pdf-muodossa. Niiden lukemiseen tarvittavan Acrobat Reader -ohjelman voi ladata sivuilta.
Kirjasarja on Sellossa käsikirjastokappaleena, joten sitä ei lainata vaan se on aina kirjastossa luettavana. Kirjoja ei siis tarvitse etukäteen varata. Sellon lisäksi kirjat ovat luettavissa Pasilan kirjastossa. Siellä kirjat ovat varastossa, mutta ne voi pyytää luettavakseen, kun saapuu kirjastoon. Kirjat saapuvat varastosta muutamassa minuutissa.
Kaupungin kesätöihin pääsee vasta 16-vuotiaana, joten sinun kannattaa olla tarkkana ensi keväänä, kun kesätyöpaikat tulevat auki. Paikkoja haetaan Helsingin rekrytointisivujen kautta. Tänä vuonna haku päättyi 19.3. Alla olevasta linkistä löydät tietoa tämän vuotisesta hausta.
https://www.hel.fi/rekry/fi/Kesatyot/nuortenhaku/
Bob Dylanin kappaleeseen Every Grain of Sand ei ole tehty suomenkielistä sanoitusta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Kytömäkeä ei ole paljoa käännetty muille kielille. Margarita on käännetty viroksi vuonna 2021, mutta muita käännöksiä Kytömäen kirjoista ei ole julkaistu.
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokanta:
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Vironkielisen käännöksen julkaisutiedot:
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/teos.php?id=18117&order=author&asc=1&l…
