Teosta ei ole saatavilla pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa.
Yliopistokirjastojen yhteisluettelon mukaan se olisi Helsingissä Eduskunnan kirjastossa.
Förteckning öfver samteliga rusthåll i Storfurstendömet
Finland jemte uppgift å dem åsatta mantal och tillagda
räntor = Luettelo kaikista rustholleista Suomen
Suuriruhtinanmaassa niinkuin myös rustholleinmanttaaleista ja niille määrätyistä veroista
Helsingissä : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1884
Tarvittaessa kirja voidaan lainata teille kaukolainaksi Oulun yliopiston kirjastosta, jolloin postikulut ovat 5-7 €. Kaukolainatilauslomake löytyy Espoon kaupunginkirjaston kirjaston kotisivulta.
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Hymni kotiseudulle on kirjoitettu vuonna 1932 ja omistettu Pohjois-Pohjalaiselle Osakunnalle. Se ei ole ilmestynyt missään runokokoelmassa.
Lähde: V.A. Koskenniemi, Kootut runot. WSOY 1977.
Suomen Kissaliitto ei ole vielä julkaissut tämän vuoden tilastoja, mutta arvioi, että Suomen suosituin kissarotu on ragdoll. Näin on ollut myös aiempina vuosina. Niitä on yli sata enemmän kuin seuraavaksi suosituinta rotua, maine coonia.
Lähde: Suomen Kissaliitto
Yhteensä Suomessa on arvioitu olevan noin 600 000 lemmikkikissaa. Suurin osa näistä on ns. maatiaiskissoja, eli eivät mitään määriteltyä rotua.
Kalanti mainitaan Ståhlbergien vuoden 1919 kesänviettopaikkana myös Marjaliisa ja Seppo Hentilän kirjassa Tasavallan ensimmäiset : presidenttipari Ester ja Kaarlo Juho Ståhlberg. Ståhlberg lomaili kuuden lapsensa kanssa: Ester Hällström ei vielä tässä vaiheessa ottanut osaa perheen lomanviettoon. Ståhlberg ja Ester olivat tapailleet epäsäännöllisesti läpi talven ja kevään 1919, mutta vakinaisemmaksi heidän seurustelunsa muuttui vasta vuoden viimeisen neljänneksen aikana. Pari avioitui 7.6.1920.
Ståhlberg-elämäkerturi Sakari Virkkunen sijoittaa perheen kesäpaikan 1919 Kalannin asemesta Sauvon Karunaan: "Tämänaamuinen kirjekin oli Ainolta, joka nuorempien lasten kanssa oli mennyt kesäksi vuokrattuun Karunan kartanoon. Paikka oli...
Pasadena Roof Orchestran levyn Breakaway viimeinenkin kappale on valitettavasti poistettu Helmet-kirjastojen kokoelmista. Teoksesta on vielä toistaiseksi teostiedot Helmetissä. Ikävä kyllä levyä ei ole saatavana muistakaan Suomen kirjastoista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1447732__Spasadena%20brea…
https://finna.fi/
Hämeenlinnan pääkirjastossa on paikalla seuraavat aihetta käsittelevät kirjat (luokka 68.2 ruoanvalmistus)
Kytövuori, Pirjo: Kanankaalista karpaloon : Luonnonruokaa keväästä syksyyn (1995)
Lehtonen, Ulla: Herkkuja luonnosta ja puutarhasta (1979)
Plattonen, Heli: Luonnonkasvit käyttöön (2006)
Tanskassa vokaali æ on yleensä e-äänne. Sen pituus voi kuitenkin vaihdella, ja paikoin se äänetään enemmän ä:n tai a:n tavoin. Näytteitä vokaalin ääntämyksen vaihteluista voi kuunnella täällä, kohdassa Vowel, sekä tästä videosta.
Ajan mikrofilmien lukulaitteelle voi varata osoitteesta varaamo.turku.fi tai soittamalla tieto-osastolle numeroon 02 2620 630. Mikrofilmit noudetaan varastosta, joten varaus on tehtävä viimeistään edeltävänä arkipäivänä. Lauantain ja sunnuntain varaukset on tehtävä viimeistään torstaina. Laitteella voi skannata haluamiaan artikkeleita joko muistitikulle tai omaan sähköpostiin liitetiedostoksi. Myös tulostusmahdollisuus on, A4 paperikopio maksaa 0,20 €. Henkilökohtaista opastusta mikrofilmien lukulaitteen käyttöön saa arkisin klo 9–20 välillä. Kirjasto on avoinna arkisin klo 9−20, lauantaisin ja sunnuntaisin klo 11−17.
Rivit ovat Eeva Kilven runo teoksesta Kuolinsiivous (2012, s. 42 ). Runo alkaa riveillä Niin meiltä ei lopulta / voida enää mitään pois ottaa (---).
Eeva Kilven Kuolinsiivous Helmet-kirjastoissa
Jean-Paul Sartren postuumisti julkaistua teosta Vérité et existence (Gallimard, 1989) ei ole julkaistu suomeksi. Teos julkaistiin englanniksi vuonna 1992.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kyllä löytyy. Voit katsoa saatavuustietoja Turun kaupunginkirjaston osalta PallasPro-Intro -aineistotietokannasta (http://www.turku.fi/kirja/sivu2.html) hakemalla teoksen nimellä.
Operaattorilla tarkoitetaan tiedonsiirtotekniikassa tiedonsiirron suorittajaa. Yleensä operaattori on jokin yritys esim. puhelinoperaattori. Linkki Puhelinliittymät.fi
Linkki Kotus sanakirja Linkki Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry artikkeliin
Mene osoitteeseen http://www.libplussa.fi, paina Helsinki (haku kohdistuu aina kaikkien kaupunkien tietokantoihin!) > klikkaa tekstissä kohtaa TARKENNETTU HAKU (ensimmäisellä rivillä) > siirrä valinta hiirellä klikkaamalla tyhjää ympyrää kohdassa ”tekijä tai esittäjä” > kirjoita hakulokeroon Fischer-Dieskau > paina tekstirivin "ja tarkenna tarvittaessa" alapuolella olevaa alaspäin osoittavaa nuolta ja klikkaa kohtaa TEKIJÄ > kirjoita toiseen hakulokeroon sanan ON jälkeen Händel > rivillä "näytä" paina lokeron "kaikenlaisia teoksia" oikealla puolella olevaa alaspäin osoittavaa nuolta ja klikkaa VAIN CD-LEVYJÄ > paina TEE HAKU.
Saat vastaukseksi vain yhden CD-äänilevyn (Händelin oratorio Saul, HWV 53, lainattavissa...
Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista löytyy Edvin Avellanin suomennos J. L. Runebergin runosta Fogelboet vid landsvägen. Suomennos on vuodelta 1874.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906653?term=Linnunpes%C3%A4%20maantien%20varrella&page=36
Otto Mannisen suomennos runosta on vuodelta 1948. Suomennos sisältyy teokseen Runoteokset 1. (useita painoksia).
https://finna.fi/Record/vaski.8198
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/BookDetails.aspx?BookID=58c46e5a-4852-46fe-bb66-79fd55621e4a
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906600?term=Linnunpes%C3%A4%20maantien%20varrella&page=38
http://runeberg.org/runeberg/1/fogelboe.html
Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen helluntaiherätys kävivät virallisia neuvotteluja vuosina 1987-1989. Neuvottelujen tuloksena julkaistiin 46-sivuinen "Päätösasiakirja : Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen helluntaiherätyksen viralliset neuvottelut" (ISBN 951-606-125-7). Neuvotteluista on esittänyt kokonaisarvion Risto A. Ahonen Teologisessa aikakauskirjassa (=TA) 1990, nro 2, s. 126-128. Neuvotteluihin liittyviä artikkeleita ovat kaiketi myös seuraavat: Helluntailiikkeen synty ja siihen vaikuttaneet tekijät / Risto A. Ahonen, TA 1987, nro 5, s. 391-400 ; Teologian tehtävä ja tärkeät teemat / Valtter Luoto, TA 1990, nro 6, s. 493-494 ; Valtion suhde uskontoon ja uskonnollisiin yhteisöihin / Valtter Luoto, TA 1992,...
Olisiko elokuva mahdollisesti ”From hell”, jonka kuvaus löytyy Wikipedian artikkelista osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/From_Hell_(film)? Se kuulostaisi ainakin kuvauksen perusteella sellaiselta kuin muistat.
Ylätuvantien ruotsinkielinen nimi Skullvägen tullee ruotsinkielisestä sanasta höskull, joka tarkoittaa luhtia. Kotuksessa (Institutet för de inhemska språken) ehdotettiin nimelle merkityksiä fodervind, höloft. Nimi on ehkä johdettu asuinalueen nimestä Torpparinmäki. Sivustolla http//kartta.hel.fi/namnregister löytyy lyhyt selostus nimen taustasta.
