Kronikoitsija Gabriele de Mussiksen kertomuksen mukaan kiptšakit, muinainen turkinsukuinen kansa, heitätti ruttoon kuolleiden ruumiita katapultilla Kaffaan (Feodosijaan) Krimillä vuonna 1346 ja sai aikaiseksi epidemian.
Lähde: Pekka T. Heikura: Musta surma. Tieteessä tapahtuu 8/2003.
HelMet-kirjastojen asiakas voi saada varauksensa noutoilmoituksen
(1) postitse (oletus)
(2) sähköpostitse
(3) tekstiviestinä
Sähköposti-ilmoituksen käyttöönotto:
Voit valita postitustavan itse HelMet-aineistohaun Omat tietoni kohdassa Muuta tietojasi. Aineistoa säilytetään sinulle varattuna 8 päivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa omista tiedoistasi. Jos olet valinnut noutopaikaksi kirjastoauton, varaamasi aineisto otetaan mukaan pysäkille kahdella seuraavalla käyntikerralla.
Tekstiviesti-ilmoituksen käyttöönotto:
Varattujen teosten saapumisilmoitukset matkapuhelimeen tekstiviestinä on käytettävissä DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran matkapuhelinliittymistä.
Tekstiviestipalvelun käyttö edellyttää, että sinulla on oma...
Sukunimen Marsfeld alkuperää voi etsiä kahdesta suunnasta. Osassa lähteitä nimeä pidetään alkuperältään saksalaisena (esimerkiksi iGENEA-sivuston sukunimiluettelo), osa antaa mahdollisuuden kytkeä sen brittiläiseen nimistöön (esimerkiksi The Internet Surname Database) ja vanhan englannin sanoihin 'mearc' (marskimaa) ja 'feld' (vainio, aukea). Varhaisin asiakirjoihin taltioitu englantilainen nimen muoto on ollut de Marsfelde Somersetin kreivikunnassa 1300-luvulla; vuosisatojen kuluessa ja eri puolilla maailmaa siitä on sittemmin kehkeytynyt lukuisia erilaisia variaatioita.
"Saksalaisen" tulkinnan mukaan taas sukunimen Marsfield alkuperä voisi olla paikan nimessä. Esimerkiksi Münchenin Maxvorstadtissa on Marsfeld-niminen alue,...
Ota välittömästi yhteyttä lähimpään HelMet-kirjastoon ja pyydä kortin kuoletusta. Jos menet itse paikalle jonkin henkkarin kanssa, saat uuden kortin saman tien. Kuoletuksen kaltaisessa asiassa ei kannata odotella Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kaltaista hidasta toimijaa vaan aina soittaa omaan kirjastoon saman tien.
Heikki Poroila
Hyvä tilasto löytyy Wikipediasta osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/mäkihypyn_maailmancup. Google löytää sivun hakusanoilla: mäkihyppy tilastot nykänen tai: mäkihypyn maailmancup wikipedia. Englanninkielisiä tilastoja saa näkyviin sanoilla: skijumping world cup statistics. Hiihtoliiton sivuilla kannattaa myös käydä.
Eniten osakilpailuvoittoja on Gregor Schlierenzauerilla 53, toiseksi eniten Matti Nykäsellä 46 (17.12.2018 mennessä). Matti on voittanut 4 kertaa maailmancupin kokonaiskilpailun ja tullut toiseksi kerran. Janne Ahonen on voittanut kaksi kertaa, tullut toiseksi kaksi kertaa ja kolmanneksi 4 kertaa.
Olisikohan kyseessä Liisa Komosen: Viisaat sukset. Tarinassa seikkailee Aslak ja lopussa on hieman surullinen. Jyväskylän kirjastosta löytyy tällä hetkellä vuoden 1956 painos. Tämän voi varata seutuvarauksena muihin Keskikirjastoihin. Kirjasto ei myy tätä teosta, mutta esim. Huuto.netissä näyttää olevan tällä hetkellä kaupan muutama kappale.
Terveydenhuoltolain 6 § toteaa, , että
"Terveyskeskuksen tai -aseman vaihtamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sekä sille terveyskeskukselle tai -asemalle, jota henkilö käyttää, että sille, jonka hän valitsee. Hoitovastuu siirtyy valitulle terveyskeskukselle tai -asemalle viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Valinta voi kohdistua samanaikaisesti vain yhteen terveyskeskukseen tai -asemaan. Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta. "
Lähteet:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326#L6P47
Tilastoja asiasta ei ainakaan vielä liene. Yle uutisoi huhtikuussa (28.4.2021) mm., että HUS:n alueella on yksittäisiä hoivalaitoksissa menehtyneitä ikääntyneitä rokotettuja asukkaita. Uutisen voi lukea alta:
Koronavirukseen on kuollut Suomessa myös rokotuksen saaneita ihmisiä – HUSin lääkäri: "Tiedossa on hoivalaitoksissa menehtyneitä" | Yle Uutiset | yle.fi
Toinen Ylen uutinen (9.7.2021) kertoo, että alustavan aineiston mukaan Yhdysvalloissa viime kuukausina lähes kaikki, eli 99,5 prosenttia, koronaan kuolleista ovat olleet rokottamattomia:
Yhdysvalloissa koronarokote on pelastanut satojen tuhansien hengen – koronaan kuolleet ovat nyt lähes yksinomaa rokottamattomia | Yle Uutiset | yle.fi
Kovinkaan kattavasti tamperelaisvalokuvaamoista ei näytä kirjoitellun. Antoisin lähde lienee Pentti Keskisen vuosina 1977–78 Tammerkoski-lehdessä julkaistu kolmiosainen juttusarja Valokuvauksen vaiheita Tampereella. Numerossa 7–8/1977 käsitellään vuosikymmenet 1840–1870, numerossa 10/1977 vuodet 1880–1917 ja maailmansotien välinen aika numerossa 1/1978.
Oman tunnusluvun saat, kun käyt seuraavan kerran kirjastossa. Voit miettiä tunnusluvun/salasanan valmiiksi,
niin virkailija tallentaa sen tietokantaan.
Koska henkilöllisyys täytyy pystyä todentamaan, ei tietosuojan vuoksi tunnuslukuja puhelimitse eikä sähköpostin välityksellä.
Kyseessä on varmaankin Isien työt -niminen viisiosainen sarja. Sarja on koottu Kansatieteellinen Filmi Oy:n lyhytelokuvista vuosilta 1936-41. Sarjan on julkaissut Suomen kulttuurirahasto vuosina 2008 -2011.
Löydät sarjan helposti Helmet-hausta kirjoittamalla hakulaatikkoon "isien työt". Kunkin osan kohdalla on kuvailu sen sisällöstä.
DVD:t löytyvät useiden Helmet-kirjastojen kokoelmista, joista voit lainata niitä sitten, kun kirjastot taas aukeavat.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Joitakin osia sarjasta löytyy netistä ja täältä:
http://www.kansatieteellisetfilmit.fi/videot2.htm
Yhdysvalloissa säädökset opettajien loma-ajoista vaihtelevat osavaltioittain ja piirikunnittain, mutta pääsääntöisesti opettajat eivät saa palkallista kesälomaa. Joissakin osavaltioissa opettajille voidaan maksaa kouluvuoden aikana kertynyttä palkkaa kesäloman aikana, jolloin kuukausipalkka on pienempi.
Aiheesta voi lukea esimerkiksi tästä CNN:n uutisesta.
Aiheesta oli vähän vaikeaa löytää runoja, mutta alla on joitakin ehdotuksia:
Nummensalo, Matti: Yhteistyön voima, teoksessa Säkeitä kotiseudulleni (s. 77), 1976. (tehty Isonkyrön Osuuskaupan 60-v. juhlaan v.1966)
Larin-Kyösti: Talkoopolska, teoksessa Runon vuosikymmenet, 6. p. 1980.
Lastenkirjassa Runon vuodenajat (isbn 951-28-3049-3) on heinä- ja elokuun kohdalla talkooaiheiset runot.
Hellen, Immi: Syystoimia (s. 99) ja Viljankorjuu (s. 101), teoksessa Runoja, 1951.
Moisio, Pauli: Maaseurun miättehiä (s. 74), teoksessa Leviää syrämmestä, 2006.
Jyrinkoski, Yrjö: Raivaajat, teoksessa Runomuistelmat, 1981.
Heikki Asunta: Tanssit/Talkootanssit (runolla on kaksi eri nimeä). Alkusanat: On talkootanssit. Pirtin palkit kolkkaa, ja harmonikat...
Portugalinkielisissä sukunimissä ovat peräkkäin äidiltä ja isältä saadut nimet (espanjankielisissä ensin on isän sukunimi, sen jälkeen äidin). Mendes on äidin sukunimi ja Campos isän. Nämä kaksoissukuimet kirjoitetaan pääsääntöisesti peräkkäin eli Mendes Campos, Paolo on oikea muoto. Toisaalta sekä espanjan- että portugalinkieliset ihmiset käyttävät usein pelkästään ensimmäistä kahdesta, ja joskus joku päättää käyttää vain jälkimmäistä, kuten taidemaalari Pablo Ruiz Picasso. Jos asiasta on epäselvyyttä, kannattaa aina tutkia, miten hakuteokset ovat asian ratkaisseet. Picasson valinta on yleisesti hyväksytty, kuten nimiasioissa muutenkin on tapana. Nimen käyttäjän tahto on vahvempi kuin kielellinen pääsääntö.
Heikki Poroila
Englanninkielisessä maailmassa käytössä oleva Dean-nimellä ei ole vastinetta suomalaisessa nimistössä.
Englannin kielen sana dean merkitytsee dekaania (yliopiston tai sen tiedekunnan osaston puheenjohtaja) tai tuomiorovastia. Sana tulee kreikan sanasta dekanos, latinan decanus (kymmenen päämies, kymmenen munkin esimies).
Dean-nimi voi olla peräisin myös muinaisenglannin laaksoa merkitsevästä sanasta tai heprean lakia tai oikeutta tarkoittavasta substantiivista.
https://en.wikipedia.org/wiki/Dean_(given_name)
Kirjastoautossa ei voi valitettavasti voi skannata eikä tulostaa. Skannaus- ja tulostusmahdollisuus on kyllä muissa Helmet-kirjastoissa. Toivottavasti sinulla on mahdollisuus käydä jossakin niistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki
http://www.helmet.fi/fi-FI
Wikipedia-artikkeli sisältää aina historiasivun, jossa artikkelin päivitykset on esitetty aikajärjestyksessä viimeisimmästä taaksepäin. Jos intressinä on löytää ajantasaistamista ja täydentämistä tarvitsevia Wikipedia-artikkeleita, ylläpitosivuilla on niistä laajoja listauksia. Niissä kuitenkin järjestämisperuste on artikkelin luomisaika viimeisimmän päivityksen sijasta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:P%C3%A4ivityst%C3%A4_kaipaavat_sivut
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:Wikipedia_articles_in_need_of_updating
"Taiponen" -nimen alkuperästä ei löydy mainintaa kattavimmasta Suomessa ilmestyneestä sukunimikirjasta Sukunimet (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, 2000).
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) saattaa voida auttaa asian selvittämisessä.
Keskuksen ylläpitämään nimineuvontaan voi olla yhteydessä puhelimitse (0295 333 203, torstaisin klo 10–12) tai kysymyslomakkeella verkossa https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/nimineuvonta
Myös Suomen sukututkimusseuralta saattaa saada apua.
Tietoa seuran tarjoamista neuvontapalveluista: https://www.genealogia.fi/neuvontapalvelut
