Kirjastossa sukututkimus on luokassa 99.3. Oppaita ovat esimerkiksi Eine Kuisminin Sukua tutkimaan (2014) ja Marja Huovilan Sukututkimuksen käsikirja (2009).
Tietoa kirjastojen aineistoista löytyy netistä, esim. Päijät-Hämeen kuntien ja kaupunkien kirjastot ovat tietokannassa https://lastu.finna.fi/ . Suomen kirjastojen yhteistietokantoja ovat Melinda https://melinda.kansalliskirjasto.fi ja Finna.fi, https://finna.fi, josta löytyy viitteitä aikakauslehtiartikkeleihin ja kirjoihin.
Suomen sukututkimusseuran sivuihin kannattaa tutustua https://www.genealogia.fi/ Aloittaa voi vaikka sen Sukututkimuksen aloittaminen -sivusta: https://www.genealogia.fi/sukututkimuksen-aloittaminen/ Sivustolla on hyödyllisiä sukututkimukseen...
Helmet löytää hakusanalla muistisairaudet (ja rajauksilla suomen kieleen ja kirjaan) 92 eri teosta. Niistä esim. Suvi Tirkkosen Muistisairaan läheisenä tai Raija Pohjamon Omaishoitajan tunteista ja selviytymiskeinoista Alzheimerin otteessa voisivat olla avuksi. Helmet
Kenties vertaistuki olisi hyväksi? Omaishoitajat ja läheiset liitto on kustantanut joukon kirjoja, jotka kertovat omaishoitajien arjesta. Esim. Tarinan arvoiset : omaishoitajat kertovat elämästään / toimittaneet Merja Kaivolainen ja Merja Purhonen tai Omaishoitajan käsikirja / Marjo Meriranta (toim.) Helmet
Lukemista parempi voi olla joskus keskustelu. Silloin voisi kokeilla Vertaislinjan tukipuhelinta. Puhelin päivystää vuoden jokaisena...
Kaivatun tapaista selkeää vertailua eivät etsintäni valitettavasti tulokseksi tuottaneet. Seuraavista kirjoista ja artikkeleista saattaisi kuitenkin löytyä aihetta ainakin jossakin määrin valottavaa tietoa:
Koolla on väliä! : lihavuus, ruumisnormit ja sukupuoli
Median merkitsemät : ruumis ja sukupuoli kuvassa
Naisen naamio, miehen maski : katse ja sukupuoli mediakuvassa
Rossi, Leena-Maija, Heterotehdas : televisiomainonta sukupuolituotantona
Annala, Milla, Television elintarvikemainonta ja sukupuoli : naiseuden ja mieheyden representaatiot 2010-luvun Suomessa [väitöskirja]
Sarpavaara, Harri, Ruumiilisuus ja mainonta : diagnoosi tv-mainonnan ruumiillisuusrepresentaatioista [väitöskirja]
Kannisto, Maiju...
Terve.fi-artikkelissa kerrotaan, että MBD-termi on lähes kokonaan korvautunut termillä ADHD. MBD:n (minimal brain dysfunction) määritelmään kuului vaikeuksia hahmottamisessa, motoriikassa ja oppimisessa. ADHD:n luokitus kuvaa samoja ongelmia oirelähtöisesti. Ylioppilaslehti mainitsee, että psykiatrian tautiluokitukseen ADHD otettiin 1980-luvulla, aiemmin samanlaisista oireista puhuttiin MBD:nä.Lähteet:Lapsen ylivilkkaus - sairaus vai luonteenpiirre? | Terve.fiLevottomat sielut | Ylioppilaslehti
Laulu on Mel Tormen säveltämä Joululaulu. Sitä ovat esittäneet lukuisat esittäjät, mutta Paula Koivuniemen versioita emme onnistuneet löytämään. Laulu alkaa sanoin "Hiljaa leijaa maahan hiutaleet", ja muistamasi kohta menee tarkalleen näin: "...niin toivon, että suurilla, pienilläkin joulu lämpöinen ois". Suomenkieliset sanat ovat Riikkamaria Paakkunaisen.
Alta löytyvät Suvi Teräsniskan ja Anne Mattilan versiot:
https://www.joululaulu.fi/hiljaa-leijaa-maahan-hiutaleet/
Alkuperäisäänitettä kääreineen ei HelMet-kirjastoista löydy.
Yleisradion Fono-tietokannassa (http://www.fono.fi/ ; vapaasti verkossa käytössä) on tarkat tiedot Yleisradion äänilevystön äänitteistä. Tästä tietokannasta löytyy lainaamasi albumi (Mörri-Möykyn toivekonsertti : 27 toivottua lastenlaulua, Finnlevy 1988), jolla on Tapiolan Yhteiskoulun oppilasryhmän esittämänä ja Erkki Pohjolan johtamana kappale Mörri-Möykky, jonka on säveltänyt Marjatta Pokela ja sovittanut Nacke Johansson. Enempää tietoja ei sielläkään ole. Vuodelta 1976 olevaa Mörri-Möykkyä ei Fonosta löydy.
Warner Music Finlandista, johon Finnlevy liitettiin 1990-luvun alussa, kehotettiin kysymään tekijänoikeusjärjestö Gramexista. Sieltä taas kerrottiin, että heillä kyllä on...
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira sanoo kotitarveviljelijän myytäväksi tarkoitetuista mehuista mm. seuraavasti:
Jatkojalostuksesta pitää ilmoittaa kunnan viranomaiselle
Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostusta lainsäädännön helpotukset eivät koske. Esimerkiksi myytäväksi tarkoitettujen hillojen tai mehujen valmistuksesta on ilmoitettava kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle.
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/alkutuotanto/kasvikset/vil…
Hämeenlinnan kaupungin verkkosivuilla sanotaan tilapäisestä elintarviketoiminnasta elintarvikelakiin viitaten, että ilmoitusta elintarvikevalvontaan ei edellytetä toiminnasta, kun riskit ovat vähäiset.
Ilmoitusta elintarvikevalvontaan ei enää edellytetä seuraavan kaltaisesta toiminnasta (...
Suomalaisten sukunimien historiaa löytyy esimerkiksi näistä kirjoista:
"Otti oikean sukunimen" : vuosina 1850-1921 otettujen sukunimien taustat / Pirjo Mikkonen (2013)
Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (2000)
Se tavallinen Virtanen : suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 / Sirkka Paikkala (2004)
Teosto antaa tietoa musiikin tekijänoikeuksista ja lupien hakemisesta. Tekstit ja lyriikat ovat teoksia ja tekijänoikeuksien suojassa, joten käännöksiin pitää olla lupa, mikä tekijänoikeus on vielä voimassa. Tarkempia tietoja ja vastaus kysymykseesikin löytyvät Teoston sivulta, https://www.teosto.fi/usein-kysyttya/#mista-saan-luvan-biisin-sovittami…
Rentukoita-runon kirjoittaja on Saara Heino. Runo sisältyy Heinon kirjaan Pienten iloksi : ohjelmaa alakouluikäisten juhliin (Valistus, 1955). Se löytyy myös kotimaisen lastenrunouden kokoelmasta Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta (WSOY, 1993).
Jalassävelet on julkaistu CD-levynä (Discogs.com):
https://www.discogs.com/Various-Jalass%C3%A4velet/release/14109779
Lainattavia kappaleita löytyy Finna-tietokannan mukaan Eepos-kirjastoista:
https://finna.fi/Record/eepos.2117017
Äänite on kuunneltavissa myös Kansalliskirjastossa:
https://finna.fi/Record/fikka.4466044
Suomen kauppalaivastotietokannasta voi hakea Suomen Etelä–Amerikan Linjan aluksia:
http://kauppalaiva.nba.fi/results.php?vowners=Oy+Suomen+Etel%C3%A4-Amer…
Merimieshuoneiden arkistoista on koottu sähköinen Merimiehet -tietokanta, joka on käytettävissä Suomen sukututkimusseuran maksaneille jäsenille heidän Sukuhaku-portaalinsa kautta: https://sukuhaku.genealogia.fi/
Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön arkistoa hallinnoi Suomessa Forum Marinum https://www.forum-marinum.fi/fi/, jolta voi tiedustella ko. yhtiön miehistöistä.
Vaalien toimittamiskustannuksista vastaavat pääsääntöisesti oikeusministeriö ja kunnat.Kuntien vastuulla on järjestää sellaiset äänestyspaikat, jotka ovat helposti saavutettavissa. Valtio maksaa kunnille korvauksen vaalien järjestelyistä aiheutuneista kustannuksista eli siitä, että ne järjestävät äänestyspaikat ja tarvittavan henkilöstön. Yleensä vaalijärjestäjiltä ei peritä tilavuokria.Vaalien toimittamiskustannukset - Vaalit Eduskuntavaalien hintalappu valtiolle on 16 miljoonaa euroa – Kunnat huolehtivat myös ennakkoäänestyspaikoista, joista ei yleensä tarvitse maksaa vuokraa | Kaleva
Aihe on varsin haastava äkkiseltään hahmottaa. Hyvältä väylältä perehtyä oppisopimukseen ylipäätään vaikuttaisi oppisopimus.fi-sivusto, jonka ylläpitäjä on ilmeisesti Suomen Oppisopimusosaajat ry. Sivuilla todetaan seuraavasti:"Oppisopimuksella voi suorittaa minkä tahansa toisen asteen ammatillisen tutkinnon. Oppisopimuksella suoritettu tutkinto antaa saman jatko-opintokelpoisuuden kuin ammattiopisto tai lukio sekä saman pätevyyden kuin ammattiopisto." Kuulostaa siis vahvasti siltä, että oppisopimuksella ei voi opiskella kirjastonhoitajaksi, johon edellytetään korkeakoulututkinto. Kirjastovirkailijaksi pätevöityy sitten toisen asteen tutkinnolla. Helsingin kaupunginkirjaston osalta löytyy seuraava tieto keskustakirjasto Oodin sivuilta...
Suutarilasta saat tietoa mm. Helsingin kaupungin tietokeskuksen Helsinki
alueittain -sivuilta http://www.hel.fi/tietokeskus/Alkusivu.htm, siellä Suutarilan peruspiiri.
Historiasta löydät tietoa esim. teoksesta Helsingin pitäjän historia I-III,
kasvillisuudesta uudesta Helsingin kasvit -kirjasta (Kurtto- Helynranta, 1998).
Pääkirjaston Helsinki-kokoelmassa on käytettävissäsi Helsingin geoteknillinen /kallioperäkartta, joka kertoo pinnanmuodostuksesta. Ilmatieteen laitos julkaisee kuukausittaista ilmastokatsausta, mutta siinä ei ole tietoja sadevesimääristä ja lämpötiloista Helsingissä kaupunginosittain vaan kolmen havaintoaseman osalta, jotka ovat Kaisaniemi, Hki-Vantaan lentoasema ja Isosaari.
Voit tietysti vielä ottaa yhteyttä Ilmatieteen...
Kyseessä on kirjojen kansainvälinen koodistandardi.
EAN-koodi on numeerinen 13 numeroa pitkä koodi. Koodissa on kaksi osaa:numero- ja viivasymboliosa.
Kaikki yksittäiset kirjat, jotka sisältävät ISBN-tunnuksen suositellaan yksilöimään EAN-koodilla.
978=ISBN-pohjaisten tuotteiden (kirjojen siis) tunnus
977=ISSN-pohjaisten tuotteiden (sarjajulkaisujen)tunnus
Viimeinen numero on tarkastusnumero tämä korvaa ISBN tarkastusnumeron.
Kirjan kansainvälinen standardinumero ISBN muodostuu kymmenestä numerosta, jotka on jaettu väliviivoin neljään ryhmään:maantunnus (Suomi 951, 952), kustantajantunnus, kirjantunnus ja tarkistusnumero.
Hei,Tämä on todennäköisesti Ladislao Vajdan ohjaama espanjalainen elokuva Marcelino (Marcelino, pan y vino) vuodelta 1954/1955. Elokuvassa on orpo poika, ullakko ja itkevä ristiinnaulittu Jeesus-veistos/patsas.Tarinasta on muitakin versioita, mm vuoden 1991 Marcellino, jonka on ohjannut Luigi Comencini.
Laulu on nimeltään "Hei, sanoi omena". Äänitettä siitä en löytänyt, mutta laulun nuotti ja sanat sisältyvät nuottiin "Musiikin aika. 3-4", jonka ovat toimittaneet Paavo Alanne, Soili Perkiö, Leena Rihu, Eero Räty ja Jouko Törmälä (WSOY, 1988, s. 112). Nuotissa on laulun melodia, sointumerkit ja säestysrytmit. Laulun tekijäksi on merkitty "Teresia-yhtye, Ruotsi". Suomenkieliset sanat on tehnyt PA eli ilmeisesti Paavo Alanne, joka on yksi nuotin toimittajista. Laulu alkaa: "Hei, sanoi omena, mun nimeni on Kai." Säkeistöjä on neljä ja niistä jokainen päättyy säkeeseen: "Me poimimme syksyn sadon koppaan."
