Kyseessä on varmaankin Judy Leigh'n teos Suurenmoinen irtiotto (A grand old time, suom. Marja Helanen, HarperCollins, 2020). Kirjan alanimeke on Tarina naisesta, joka osti auton ja ajoi vapauteen.
Lisää teoksesta voit lukea täältä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4072516
Linkistä voit myös tarkistaa teoksen saatavuuden kirjastoverkkosi alueella.
Vene-lehden numero 6/2020 näyttää löytyvän Oodin, Pasilan, Suomenlinnan, Entressen, Ison Omenan, Lippulaivan ja Tikkurilan kirjastoista. Pasilan kirjaston lehtiä ei lainata kotiin.
Voit varata haluasi lehden ja se toimitetaan valitsemaasi kirjastoon. Tässä ohjeet lehtien varaamiseen.
Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta Varaa tai painiketta Lisää koriin. Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta Jatka. Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta Varaa valittu lehden numero.
Voit varata useita saman lehden numeroita...
Kiveä voi yrittää tunnistaa mm. näiden teosten avulla:
Retkeilijän kiviopas - Geologian tutkimuskeskus GTK
Taipale, Kalle: Kivet ja mineraalit Suomen luonnossa (Otava 2010)
Virkkunen, Marjatta: Suomen kivet (Edita 2001)
Jones, Adrian: Kivet (WSOY 2006)
Hei,
Kyseessä on Charles Aznavourin alkuperäissävellys Yesterday whan I was young. Löytyy mm. Suuri toivelaulukirja 10.
Lisäksi mm. nuottijulkaisussa: Vapaasti pianolla = Fritt fram på piano / Jukka Jarvola, Eeva Sarmanto-Neuvonen (1994).
Myös monissa muissa nuottijulkaisuissa. Alkuperäisellä nimellä hakemalla löytyy nuo ulkomaiset nuottikokoelmat, joissa lienee täydellisempi nuotitus, jos Toivelaulukirjojen nuotitus ei ole riittävä.
Kyseessä on varmaankin tanskalaisen Jan Mogensenin kuvakirja Viidakon pikku Vihtori (Victor Banan, suom. Jenni Pitkäniemi, 2000, Lasten parhaat kirjat).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirja kuvaillaan näin:
"Pieni Vihtori-apina rakastaa appelsiinejä eikä sille kelpaa mikään muu hedelmä. Kun appelsiinien satokausi loppuu, Vihtori karkaa kotoa etsimään niitä. Viimein tukaani saa sen kokeilemaan banaanin syömistä, ja koko Vihtorin perhe ihastuu tähän uuteen hedelmään."
https://finna.fi/Record/ratamo.146042
https://lastenkirjainstituutti.fi/
On olemassa paljon veneilijöille tarkoitettuja solmukirjoja, joissa myös esitellään köysien käsittelyn eri tekniikoita, kuten pujosten, rihmosten ja sidosten tekemistä, esim. teoksissa Snyder: Veneilijän solmukirja (1995), Pawson: Solmut (1999) ja Budworth: Kaiken maailman solmut (1998).
Köydenpunomisen historiasta Turussa on pitkä artikkeli Turun kaupungin historiallisen museon vuosijulkaisussa VIII (1944) sekä yleisemmin aiheesta esim. Olle Wahlbeckin teoksessa "Rep och repslageri under olika tidsåldrar" (1991).
Itse köydenpunonnan teollisesta tekniikasta on vaikea löytää tarkempaa kuvausta, mutta "Suuri taitokirja" (1965) selvittää asian lyhyesti kuvin ja sanoin.
Helsingin kaupunginkirjasto ostaa kirjat kirjakaupasta, ei suoraan kustantajilta. Suomenkieliset uutuudet tilataan tavallisesti jo ennen niiden ilmestymistä kustantajien ennakkotietojen perusteella. Myös asiakkaat voivat tehdä hankintaehdotuksia.
Kirjastolla on hankintasopimus jonkin kirjakaupan kanssa, ja pääosa suomenkielisistä kirjoista ostetaan tästä sopimuskirjakaupasta. Ruotsin- ja vieraskielisiä kirjoja hankitaan usealta eri toimittajalta. Omakustanteita ym. ostetaan joskus suoraan julkaisijoilta, elleivät ne ole kirjakaupan kautta saatavilla ja ne muuten arvioidaan kirjastolle tarpeellisiksi.
Cd-levyt hankitaan osittain BTJ Kirjastopalvelu Oy:n kautta, osittain musiikkiliikkeistä ja muilta toimittajilta.
Videot ja cd-romit...
Kysymyksessä mainitut kuolinsyyt ja syntymättä jäämiset eivät vaikuttaisi väestönkasvuun merkittävässä määrin, koska niihin kuuluisi kaikissa yhteiskunnissa varsin pieniä ihmisjoukkoja (Suomessa puhuttaisiin todennäköisesti sadoista, tuskin edes tuhansista ihmisistä). Väestönkasvu ei muutenkaan ole ilmiö, jonka kehitystä voitaisiin ennustaa tai arvioida tällaisten vähäisten erikoistapausten näkökulmasta. Kaikissa laajemmissa tutkimuksissa on havaittu, että väestönkasvu vähenee, kun (A) naisten kouluttautuminen ja muu itsenäisyys on järjestetty ja kun (B) aineellinen hyvinvointi nousee riittävästi (mitään tarkkaa rajaa ei ole). Lapsia syntyy eniten siellä, missä yleinen elintaro on heikko ja naisen asema alisteinen. Tällaisissa olosuhteissa...
Varsinaista hakuhistoriaa (listaa asiakkaan tekemistä hauista) ei ole koskaan ollut käytössä.
1. Lainaushistoria-toiminto on käytössä. Sen tallennuksen voi asiakas itse aloittaa tai lopettaa. Ohjeet löytyvät täältä: https://kirjtuo1.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#lainaushistoria
2. Helmet-haun alareunassa näkyvät tiedot Viimeksi haettu (haku) ja Viimeksi katsottu (teos). Näitä tietoja ei ole koskaan tallennettu vaan näkyvät siinä käytön aikana:
3. Tallennetut haut –toiminnolla asiakas voi tallentaa hakulausekkeita, mutta jokainen tallennus on tehtävä erikseen. Tämä toiminto on edelleen käytössä perinteisen Helmet-haun...
Pancetta on ilmakuivattua sialnkylkeä, joka on usein ahdettu rullalle keino- tai luonnonsuoleen. Herkku tunnettiin jo antiikin Roomassa.
Pancettaa on useita eri tyyppejä.
Pancettaa voi syödä sellaisenaan leikkeleenä makkaran tapaan, tai sitä voi käyttää ruoanlaitossa. Erityisen suosittu se on alkuruokana. Oheen suositellaan esimerkiksi kuivattuja hedemiä.
https://www.artimondo.it/magazine/pancetta-tesa/
Tässä voisi olla kyseessä alun perin Marjorie Henderson Buellin, taiteilijanimeltään Margen vuonna 1935 luoma sarjakuvahahmo Pikku Lulu, englanniksi Little Lulu. Hahmoa on piirtänyt Margen lisäksi muun muassa John Stanley. Pikku Lulusta on tehty myös oma sarjakuvalehti Marge's Little Lulu. Suomeksi sitä julkaistiin nimellä Margen Pikku Lulu vuosina 1956-1962.Lisätietoa Pikku Lulusta löydät esimerkiksi Wikipedia-artikkelista osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Pikku_Lulu. Kattavampi Wikipedia-artikkeli löytyy englanniksi osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Little_Lulu.
Taidelainaamoja on Helsingin Rikhardinkadun kirjaston ohella useassa muussakin kirjastossa ja kulttuuri-/taidekeskuksessa eri puolilla Suomea. Ne ovat pääsääntöisesti paikkakuntansa tai alueensa taiteilijaseuran ylläpitämiä ja välittävät seuran jäsentaiteilijoiden töitä.
Rikhardinkadun taidelainaamoa pyörittää Helsingin taiteilijaseura. Siellä on esillä maalauksia, grafiikkaa, piirroksia, veistoksia ja valokuvia yli 250 tekijältä. Teoksista maksetaan 10 – 100 € kuukausimaksua, joka määräytyy teoksen hinnan mukaan. Teoksen voi lunastaa omakseen kuukausimaksua maksamalla. Taidelainaamosta kerrottiin, että tällä hetkellä n. 90 % teoksista lopulta lunastetaan omaksi tällä tavoin. http://www.saunalahti.fi/~hts/taidela.htm
Pääkaupunkiseudulla...
Afasia merkitsee vaikeutta ymmärtää tai tuottaa puhuttua tai kirjoitettua kieltä. Useimmiten sen syynä on aivohalvaus (aivoinfarkti tai aivoverenvuoto), joskus myös aivokasvain. Vaikka afasian aiheuttanut syy saataisiin poistetuksi, afasia voi jäädä pitkäaikaiseksi, jopa pysyväksi vaivaksi. Hoitomuotona on puheterapeuttinen kuntoutus. Afasiaan ei voi kuolla, mutta aivohalvaus ja yleensä myös aivokasvain ovat hengenvaarallisia.
Seuraavassa linkit, joihin vastaukseni perustui.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00557/afasia-aivoperainen-puhehairio?q=afasia
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00001/aivohalvaus-aivoinfarkti-ja-aivoverenvuoto
https://www.thebraintumourcharity.org/living-with-a-brain-tumour/side-...
Sinuhen tarina (The Story of Sinuhe) on muinaisegyptiläinen kirja, jota ei ole suomeksi lainattavissa kirjastosta. Englanninkielinen käännös The tale of Sinuhe : and other ancient Egyptian poems 1940-1640 BC / Parkinson R.B. on Varastokirjaston kokoelmassa, josta sitä voi tilata lainattavaksi oman kirjaston kautta. Teksti löytyy myös muista julkaisuista, joita on korkeakoulukirjastojen kokoelmissa. Osa tekstistä on kuunneltavissa Oxfordin yliopiston podcastissa, https://staged.podcasts.ox.ac.uk/life-sinuhe. Englanninnos löytyy myös verkosta pdf-versiona.Tietoa kirjasta löydät esimerkiksi Mika Waltari -seuran vuosikirjasta Illusioni 2006. Siinä on Jaana Toivala-Viitarin artikkeli Muinaisegyptiläinen Sinuhen tarina.Finna.fi: Illusioni...
Ehdottomasti kannattaa ensiksi kysyä ja tarkentaa asia opettajaltasi/ohjaajaltasi.
Filologia tutkii kieltä, sen rakennetta ja siihen liittyvää kulttuuria. Perinteisesti filologialla käsitetään lähinnä vanhojen tekstien tutkimusta (historiallinen kielentutkimus), mutta useimmat nykyfilologit tutkivat myös moderneja tekstejä liikkuen näin samoilla alueilla kirjallisuustieteen ja kielitieteen kanssa.
Kannattaa kysyä neuvoa kaupoista esim. Ruohonjuuri.
Myös googlehaulla "vegaaninen suomalainen ekologinen kodinhoitotuotteet" löytyy muutamia yrityksiä, joilla tuotteita näyttää olevan valikoimissa. esim. Sinituote ja Fiini naturally
Vegaaniliitolta voi varmasti saada lisätietoa.
Tässä joitakin ehdotuksia :
Musta kaista –sarjan jännityskirjat. Suomalaisten kirjailijoiden jännäreitä ja dekkareita nuorille. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smusta%20kaista__Orightresul…
Marja-Leena Tiaisen Kyttäyskeikka, Poika joka katosi ja Tatu, Iiris ja pääkallomies (nuorten jännitystä selkokielellä). http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stiainen%2C%20marja-leena%20…
Mäkitalo, Janne : Pääkallokiitäjät –sarja. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spääkallokiitäjät__Orightres…
Bagge, Tapani : Etsivätoimisto Musta koira –sarja. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sbagge%20musta%20koira__Orig…
MacGregor, Roy : Kiekkokiitäjät –sarja. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skiekkokiit%C3%A4j%C3%A4t__O…...
Maini Palosuon käännöksessä tuo kohta on käännetty näin: "niin laki on aasimainen - aivan pöllö. Jos laki on sitä mieltä, niin se on vanhapoika, ja pahinta mitä sille voin toivoa on, että senkin silmät avautuisivat koettelemuksissa. " (1954, s. 361)
Kyseessä on varmaankin Lahden konservatorin vuonna 2007 julkaisema Kippurallaa-levy.
Muistamasi laulut ovat nimeltään Myyrälaulu (sanat ja sävel Susanna Apo-Syrjänen) ja Siilin kevätlaulu (sanat ja säveli Aleksi Saraskari).
https://keski.finna.fi/Record/keski.479582
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4970675#componentparts
Vaikuttaa siltä, että vanhoja Gloria-lehtiä ei löydy digitoituina eikä sen artikkeleja ole myöskään asiasanoitettu Finnaan. Fyysisiä lehtiä löytyy vapaakappalekirjastoista, esimerkiksi Turun yliopiston kirjastosta. Voidaksesi lukea lehteä, sinun pitää ensin tehdä siihen varaus (sitä varten tarvitaan kirjastokortti Turun yliopiston kirjastoon). Lehteä saa lukea vain kirjaston tiloissa. Vanhoja Gloria-lehtiä säilytetään myös Helmet-kirjavarastossa Pasilassa. Näitäkään lehtiä ei lainata kotiin, mutta niitä saa lukea paikan päällä.
