Lähetin kysymyksesi Suomenlinnaan. Jani Tihinen Ehrensvärd-seura ry:stä vastasi siihen näin:Lemmenlammen tarinasta on erilaisia versioita ja pääsääntöisesti niissä liikutaan 1700-luvulla, Ruotsin aikakaudella, jolloin linnoitus tunnettiin nimellä Sveaborg. Tämä variaatio venäläisestä upseerista, tunnelista ja sen etsinnästä on itselleni tuntematon, vaikka olenkin opastanut Suomenlinnassa 25 vuoden ajan.Tässä muistiin kirjattuna Pekka Väisäsen merkitsemänä versio, joka on se yleisin, jonka mukaan lampea on Lemmenlammeksi alettu kutsumaan:https://www.pekkavaisanen.fi/2022/11/08/suomenlinna-on-tarkea-osa-kulttuuriperintoamme/”Ehkä kuitenkin tragikoomisin – ja kuuluisin – kummitustarina liittyy 1700-luvun lopun tapahtumiin saarella....
Eräs kollega ehdotti Inkeri Kilpisen teosta Koko kylän Tonna. Kyseisessä teoksessa sirkus palaa, ja sieltä pelastuu bernhardinkoiran pentu. Pentu jää hoidettavaksi Päivölän perheen Leena-tytölle. Tosin kirjan lopussa sirkuksen omistaja ei tule hakemaan Tonnaa pois, vaikka sellainen pelko lapsilla on kirjan alussa. Metsän joulukin järjestetään ihmisille, mutta sinne saapuu myös metsän eläimiä katsomaan menoja. Tapahtuma-aikaa ei tarkkaan kirjassa sanota, mutta voisi hyvinkin olla juuri tuota sotienvälistä aikaa.
On mahdollista, että kirjastokorttisi on vanhentunut ja tietosi on poistettu rekisteristä. Näin on voinut käydä, jos et ole kolmeen vuoteen asioinut Helmet-kirjastoissa. Rekisteristä poistetaan myös asiakastiedot, joita asiakas ei ole käyttänyt kolmeen vuoteen ja joihin ei liity selvittämättömiä asioita, esimerkiksi maksamattomia maksuja. Poistot tehdään kerran vuodessa. E-kirjastokäyttöä ei huomioida. Voit halutessasi tietenkin saada uuden kirjastokortin heti mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Ota henkilöllisyystodistus mukaasi.
Jos kyse on siitä, että olet unohtanut pin-koodisi, sinun kannattaa tarkistaa koodi. Unohditko tunnuslukusi -linkistä.
Lähteitä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/...
Juonista erikseen ei löydy mitään koostetta, mutta kirjojen takakansista saa hyvän pikakatsauksen siihen, mistä kirjassa kerrotaan. Pääpiirteissään näissä sarjoissa on (kuten varmaan tiedät) hevosia, jännitystä ja hiukan romantiikkaa.
Seuraavassa muutamia internet-linkkejä, joissa käsitellään Merja Jalon romaaneja näistä sarjoista:
-http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/jalomerja.html
(yleistietoa Merja Jalosta, pätkiä hänen kirjoistaan)
-http://www.uta.fi/laitokset/normaalikoulu/nettilehti/kauhujen.htm
Kauhujen yön ritari -arvostelu
-http://www.tampere.fi/kirjasto/kissa/arvio206.htm
Ratsutallin sankari -kirjan arvostelu
Kirjastostasi löydät varmasti seuraavat kirjat, joissa kerrotaan yleistietoa Merja Jalosta kirjailijana...
Kyseessä lienee Hilary ja Piers du Prén Hilaryn sellistisiskosta Jacquelinesta tekemä muistelmateos A genius in the family: an intimate memoir of Jacqueline du Pré. (ISBN=0099274787 tai 1856197530) Kirjaa ei ole suomennettu. Kirjan pohjalta on Anand Tucker tehnyt elokuvan Hilary ja Jackie, joka on ainakin täällä pääkaupunkiseudulla lainattavissa videona.
Yritin löytää uutista Helsingin sanomien arkistoista. Valitettavasti tuollaista tapausta ei löytynyt. Putkirikkoja ja vedenjakelun keskeytyksiä kyllä, mutta syy oli niissä aina selvillä. Yleisin syy oli joko rakentamisen, roudan tai putkien hapertumisen aiheuttama putkirikko.Helsingin Sanomien aikakone
Helsingin vesilaitoskin on muuttunut ensin Helsingin vedeksi ja sitten HSY vesi- nimiseksi liikelaitokseksi. Epäilen, ettei heillä ole arkistotietoja tallella parinkymmenen vuoden takaa.
Mahtaisiko joku Helsingin kaupunginmuseossa tietää tai löytää paremmin uutisten lähteille? kaupunginmuseo@hel.fi
Kysäisin asiaa viisaammilta ja Tampereelta löytyikin ehdotus.
Olisiko kyseessä J. I. Billowin Sininen naamio? Siinä on sekä kioskimurto että poika, jolla on ”emaljisilmä”. Kirja on erillinen jatko saman tekijän Aaveprikaatiin.
Helmet.hakutulos tai Jokken kirjanurkka tai Finlandia kirja
Kallivouti (ruotsin sanasta skallfogde) eli jahtivouti oli Ruotsin vallan aikainen virkamies, jonka tehtävänä oli järjestää käytännön metsästystapahtumat. Susi- tai karhuhavaintojen jälkeen väki otti yhteyttä paikalliseen voutiin, jonka tehtävänä oli parhaan taitonsa mukaan hankkiutua eroon karjan vihollisista. Ohjeistuksena oli, että vouti järjestäisi muutenkin kolmesti vuodessa sudenajon ja ylläpitäisi pitäjän sudentarhoja ja -kuoppia. Virkamiestä saatettiinkin toisinaan kutsua susivoudiksi.Jahtivoutilaitos Suomessa - Suomen Metsästysmuseo Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja
Olisiko kyseessä Hermann Altenburgerin ja Peer Heerfordtin Pikku jääkarhu suurella merellä? Kirjan kannesta kuva täällä: https://cdn.kirjaverkko.fi/offerImages/219821_304224.jpg Kirja on ilmestynyt vuonna 1993.
Vanikasta löytyy useampia artikkeleita ja kuviakin. Maatalousmuseo Sarka on julkaissut kuvan vanikkakaulimesta ja sen ohessa kerrotaan myös, millaista leipä oli. Vanikka oli armeijan näkkileipää ja siksi sen piti kestää sekä kuljetusta että kovia oloja. Se oli siis kovaa ja sillä tavalla erilaista kuin nykyinen helposti purtava näkkileipä. Vanikka oli perinteiseen juureen leivottua, kuivattua ruisleipää, kevyttä kantaa ja oikein säilytettynä hyvin säilyvää. Kuljetuksen sujumiseksi leivällä oli määrätty muoto, se tehtiin pellistä valmistetulla neliön muotoisella muotilla. Pinnan kuvio syntyi kaulimella, jonka pintaan oli veistetty nystyjä, josta tuo kuvakin on. Kaulin teki taikinaan reikiä, jotka estivät sitä kohoamasta...
Tähän lauluun en löytänyt julkaistua nuottia. Laulu on kyllä levytetty. Sen on levyttänyt Luumäen viihdelaulajat vuonna 1981.
Laulun nimi on joissakin julkaisuissa "Kotikirkkoni joulun kellot". Laulu alkaa: "On joulu ja kuurassa koivupuut". Laulun on säveltänyt Aarne Ahlapuro ja sanoittanut Pentti Kelavirta. Pentti Kelavirran sanoitus on julkaistu lehdessä "Ylihärmän joulu 2012" nimellä "Kotikirkkoni joulun kellot".
Eksentrinen treeni on dynaamista lihastyötä. Dynaamiseen lihastyöhön kuulu kaksi eri osaa. Ne on nimetty sen mukaan, miten liike vaikuttaa lihakseen.
Konsentrinen lihastyö, jossa lihas lyhenee ja Eksentrinen lihastyö, jossa lihas pitenee.
Isometrinen lihastyö on sen sijaan staattista lihastyötä. Staattisessa työssä lihas supistuu, mutta sen pituus ei muutu. Isometristä lihastyötä tapahtuu kaikkien toimintojen aikana ja se voi vaikeuttaa lihasten verenkiertoa. Terveyskirjasto
Suomen fysiovalmentajat pohtii sivuillaan Eksentrisen lihastyön etuja. https://fysiovalmentajat.com/eksentrinen-harjoittelu-saadaanko-jarruttavasta-vaiheesta-lisahyotya-lihaskasvulle/
Suorituskykyvalmentajat taas kertovat Isometrisestä...
Sorsanmetsästys-pelissä on 99 tasoa + mahdoton taso 0.
Sorsia on 10 ammuttavana 10 per taso ja tasosta pitää selvitä tietyssä ajassa ja saada ammutuksi tietty määrä sorsia. Joka tasolla sorsat lentävät nopeammin. Jos saat kaikki 10 ammuttua, ansaitset täydellisen bonuksen.
Strategiaopas ei kerro, kuinka monta sorsaa voi päästä karkuun, jotta taso olisi suoritettu. (Ilmeisesti ainakin yksi voi jäädä eloon) https://strategywiki.org/wiki/Duck_Hunt
Samat ohjeet pätevät myös savikiekkoammunnassa.
Finlaysonin oma sairaala toimi jo vuodesta 1867 lähtien. 1892 sairaala sai omat toimitilat Kortelahdenkadun ja Satakunnankadun kulmauksesta, Kortelahdenkatu 15:sta. Vuonna 1923 sairaalassa tehtiin uudistuksia ja sairaalan piharakennus yhdistettiin sairaalaan. Näin saatiin tilat modernille leikkaussalille.Finlaysonin sairaalan kohtalon sinetöivät sairausvakuutuslaki ja Tampereen keskussairaalan valmistuminen. Johtokunta päätti sairaalan sulkemisesta syyskuussa 1963. Se kuitenkin edellytti, että yhtiön terveyspalveluina säilyisi sen oma lääkäri, poliklinikka ja 2–3 sairaanhoitajaa. Kesällä 1964 sairaala muutettiin poliklinikaksi, jonka virallinen nimi oli Finlaysonin laboratorio ja röntgen. Vuodepotilaat lähetettiin vastedes Tampereen...
Tässä joitakin vinkkejä lasten kirjastonkäyttöä ja lastenkirjastotyötä käsittelevistä kirjoista, artikkeleista ja nettisivuista.
Kirjoja:
01.57 Leikki kaikkialla (Cultura 2000)
02.6 Hahto, Anja: Lasten kirjastonkäyttötutkimus 2000 (Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjasto 2001)
02.6 Kirja kantaa - tarina tukee (BTJ kirjastopalvelu 2002)
02.6 Mäkelä, Marja-Leena: Satuseikkailu kirjastossa (BTJ kirjastopalvelu 2001)
86.11 Opi, oivalla, osaa : lasten ja nuorten tietokirjallisuudesta (Suomen tietokirjailijat 2001)
Aiheeseen liittyviä lehtiartikkeleita:
Dahl, Rita: Peleillä pojat kirjastoon (Kirjastolehti 1/2007)
Heikkilä-Halttunen, Päivi: Onko kieli poskessa vai peräti solmussa? : lasten- ja nuortenkirjojen kieli muuntuu ja...
Kappale For he's a jolly good fellow on suomennettu nimellä Vanha veikko, kääntäjänä Erkki Ainamo. Löysin laulun kolmesta nuottikirjasta: Suuri toivelaulukirja 3 (Fazer, cop. 1979), Laulajan kirja (Otava, cop. 1969) ja 106 kitaralaulua (Fazer, 2. p. 1974). Kaikissa kirjoissa on kaksi säkeistöä sanoja suomeksi ja englanniksi. Näitä nuottikirjoja on pääkaupunkiseudun kirjastoissa kymmenittäin, paikannustiedot löytyvät aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi/ ). En onnistunut löytämään äänitteenä suomenkielistä versiota laulusta.
Netistä löytyy muutamia hyviä määritelmiä.
Wikipedia esimerkiksi määrittelee EBUB-tiedoston International Digital Publishing Forumin (IDPF) hyväksymäksi tiedostomuodoksi, joka on laitteisto- ja ohjelmistoriippumaton.
EPUB-määritelmä koostuu seuraavista osista:
Open Publication Structure (OPS), jossa määritellään sisällön rakenne ja muotoilu.
Open Packaging Format (OPF), jossa määritellään tiedoston sisäinen rakenne.
OEBPS Container Format (OCF), jossa määritellyssä muodossa kaikki osatiedostot yhdistetään yhdeksi .epub-tiedostoksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/EPUB
Klaava median sivustolla määritellään paitsi EBUB myös muita e-kirjoihin liittyviä käsitteitä.
https://klaava.fi/?page_id=1358
Hei!
Olet oikeassa, itävallanmailista löytyy nihkeästi tietoa etenkin suomeksi. Englanninkielisen Wikipedian sivuilla oli kuitenkin tämän linkin takaa löytyvä maileja käsittelevä artikkeli, jonka mukaan itävallanmaili olisi ollut aikoinaan käytössä Etelä-Saksassa sekä silloisessa Itävallan keisarikunnassa ja pituudeltaan 7.586 kilometriä. Aivan nykyisen kotimaan peninkulman tasolle se ei siis yllä, joskin vuoteen 1655 saakka itävallanmaili olisi ollut voitokas - tuolloin ns. vanhan suomalaisen peninkulman pituus oli vain kuutisen kilometriä.
Kyseessä on Philip Rothin kirja Meidän jengi, jonka päähenkilö on presidentti Tricky E. Dixon.Meidän jengi (pääosissa Tricky ja hänen ystävänsä) | Kirjasampo
