Tietoa täytyy kaivaa sanomalehtiarkistosta. Arto-tietokannan mukaan Turun sanomat 1970-luvulta voisi löytyä Kansalliskirjastosta. Finna.fi
Kansalliskirjasto.fi
Toivo Kuulan teosluettelosta en etsimääsi laulua löytänyt, mutta hengellinen laulu "En rauhaa löydäkään maan päältä" sisältyy moneen nuottiin vaihtelevin sanoituksin. Alkuperäinen sanoittaja on Nils Adolf Rosenbröijer. "Siionin kanteleeseen" sanoituksen on uudistanut Lauri Thurén. Muiden sanoitusten tekijöistä ei ole tietoa. Säveltäjän nimi ei ole tiedossa. Laululla ei ole nuoteissa varsinaista nimeä, se löytyy hakemistoista alkusanojen mukaan. Laulu sisältyy "Siionin kannel" -laulukirjan lisäksi esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Kansan virsi kansan suussa : 25 suomalaista hengellistä kansansävelmää pianon tai urkujen säestyksellä / sovittanut L. J. G. Stråhle (alkusanat: En rauhaa löydäkään maan päältä, neljä...
Kaikkia ammatteja tuskin on missään listattuna niin, että voitaisiin etsiä kaikki sanan valvoja sisältävät ammattinimekkeet. Wikipediassa olevassa ammattiluettelossa sanan valvoja sisältää allasvalvoja, järjestyksenvalvoja, luotonvalvoja, turvallisuusvalvoja ja uinninvalvoja. Valvoja esiintyy myös esim. mainitsemassasi välituntivalvojassa tai luokanvalvojassa, mutta ne eivät varsinaisesti ole ammatteja vaan työtehtäviä, joita hoitavat yleensä opettajat.
Lähde
Wikipedia: luettelo ammateista https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ammateista
Näyttää siltä, että netti on tällä kertaa oikeassa ja että "Musiikin aika 3-4" -nuotissa on väärä tieto Kesä-laulun ensimmäisen säkeistön tekijästä, sillä sama teksti on julkaistu monissa kirjoissa Kaija Pakkasen nimissä (esim. Pakkanen, Kaija: Huilu hilpeä, Pakkanen, Kaija: Leikkimökin runokoppa, Pakkanen, Kaija: Joka oksalla satu : Kaija Pakkasen satuja ja runoja, Neulaspolku : meidän lasten runot). Myös Rauni Muikun ja Ritva Ruhasen kirjassa ABC-kirja: Kevät (Otava, 1990, s. 96) tämä runo on, mutta siinä ei mainita runon tekijää.
Lisäksi "Musiikin aika 3-4" -nuotissa on yksi kohta eri tavalla kuin Kaija Pakkasen runon muissa versioissa: nuotissa lukee "purosen juoksu", mutta Kaija Pakkasen kirjoissa "purojen juoksu".
Osa Knalli ja sateenvarjo -jaksoista on kuunneltavissa Yle Areenassa.
Kyseisen Radioteatterin esityksen jaksoja voi lainata myös CD-levyinä kirjastoista. Niitä löytyy myös erilaisista verkkokaupoista, suoratoistopalveluista sekä Ylen Tallennemyynnistä.
Kysymyksestä ei selviä, mistä tietystä laulusta on kysymys, mutta jos tarkoitat Nils-Eric Fougstedtin säveltämää ja Reino Hirvisepän sanoittamaa "Romanssia" elokuvasta "Katariina ja Munkkiniemen kreivi", sen ruotsinkielinen sanoitus sisältyy nuottiin "Kanske en visa" ([Schildt], 1989). Nuotissa laulu on nimellä "Romans". Se alkaa: "Jag älskar dig mer än du någonsin förstår". Ruotsinkielisen tekstin on tehnyt Barbara Helsingius. Sen on levyttänyt Helena Salo, jonka lp-levylle "Dagdrömmar" kappale sisältyy (Taste of Music TOM01, 1987).
Vastaus on kyllä: fysiikan professori on käytännössä aina myös fyysikko. Fyysikkona voi pitää ketä tahansa henkilöä, jolla on fysiikan tutkinto ja joka tutkii, opettaa tai soveltaa fysiikkaa työssään. Fysiikan professoreilla on käytännössä aina fysiikan alan korkein akateeminen tutkinto. Professoreiden työnkuvaan kuuluvat sekä tutkimustyö että opettaminen.
Kiitos viestistä.
Rihannan cd A girl like me kuuluu jo kirjastomme kokoelmiin. Se on lainassa Kurun kirjastosta, ja jos haluat sen, voit tehdä siitä varauksen (varauksen hinta on 0,80 €).
Toinen kysymäsi levy, Music of the sun, on nyt tilattu Ylöjärven kirjastoon. Varauksia voit tehdä joko kirjastossa tai verkkosivulla www.pikikirjasto.fi - tarvitset siihen kirjastokortin numeron ja kirjastosta saatavan tunnusluvun.
Oikein hyvää kesän alkua!
Viisasten kivi on aine tai esine, jota alkemistit aikoinaan yrittivät valmistaa. Kiven uskottiin muuttavan muut metallit kullaksi. Vielä uutena aikana, jolloin moderni tiede syntyi, uskottiin että viisasten kivi voisi parantaa sairaudet ja tehdä ihmisestä kuolemattoman.
Myyttinen tarina löytyy nykypäivänä mm. monista fantasiakirjoista, joista kai tunnetuin on J.K. Rowlingin Harry Potter ja viisasten kivi. Jopa tieteessä myytti elää vahvasti, sillä esimerkiksi aivojen skannauksen ja siirtämisen kuvattuna tietokoneeseen uskotaan voivan tehdä ihmisestä kuolemattoman. Ks. Viisasten kivi. Wikipedia - https://fi.wikipedia.org/wiki/Viisasten_kivi
Weilin + Göös julkaisi kolme Bertil Almqvistin Barna Hedenhös -sarjan kirjaa 1970-luvun alussa. Näissä Marikki Makkosen suomentamissa kirjoissa kerrotaan Murikan perheestä, johon kuuluvat isä Luukas, äiti Luu-Luu, lapset Musa ja Muru sekä Nuija-koira: Musa ja Muru Amerikassa, Musa ja Muru Egyptissä, Musa ja Muru Englannissa.
Muinosen perhe tavataan Tammen Satumaa-sarjan osassa Ennen vanhaan. Se sisältää edellämainitun Egypti-aiheisen kertomuksen nimellä Muinosen lapset matkustavat Egyptiin. Suomentajaa ei erikseen mainita. Kirjasarjan on suomeksi toimittanut Marita Kansikas, joka mahdollisesti vastaa myös käännöksestä. Muinosen perheenjäsenet ovat Isä Luu ja äiti Naru, lapset ovat Kivi ja Siru, koiran nimi on Peni.
Runo löytyy Paavo Haavikon runokokoelmasta Puut, kaikki heidän vihreytensä (Otava 1966) sivulta 122.
Se löytyy myös kokoelmasta Paavo Haavikko: Kirjainmerkit mustat - runot 1949-1966 sivulta 402.
Kirjastojen elokuvilla on oltava lainasuoikeudet, ennen kuin niitä voi kokoelmiin hankkia. Ne on hankittava jokaiselle elokuvalle erikseen, eikä niitä automaattisesti saa. Se on ehkä tavallisin syy siihen, että kirjastojen kokoelmista puuttuu monia merkittäviäkin elokuvia.
Lähetän viestisi eteenpäin Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosastolle, toivottavasti Luis Bunuelin elokuvia saadaan kirjastoihin myös DVD-muodossa. Helsingin kaupunginkirjastolle voi tehdä hankintaehdotuksia myös lomakkeella, joka löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Paavo Väyryselle on myönnetty Suomessa ainakin Suomen Leijonan ritarikunnan suurristi sekä Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan komentajan arvonimi. Ulkomaisia kunniamerkkejä on todennäköisesti enemmänkin, koska Väyrynen on toiminut useaan otteeseen ulkoministerinä.
Heikki Poroila
Valitettavasti olet vielä liian nuori Helsingin kaupunginkirjaston kesätöihin. Ikäraja on 18 vuotta.
P.S. kesätöistä on kysytty tämän palvelun kautta aiemminkin. Kysymykset ja vastaukset löytyvät palvelun arkistosta asiasanalla kesätyö.
H. C. Andersenin Kootut sadut ja tarinat 1-3 (1951, suom. Maila Talvio) on täydellisin suomeksi saatavana oleva Andersenin satujen kokoelma. Ruotsiksi on H. C. Andersen: Sagor och berättelser 1-4 (1955). Molemmat kokoelmat ovat lainattavissa Kuopion kaupunginkirjastosta.
Ritva Ylösen kirjassa Kalle Päätalo: kirjailijan elämä (2017) kerrotaan, että Päätalon vanhemmat elivät ensimmäiset avioliittovuotensa enimmäkseen omilla tahoillaan töitä tehden (s. 22).
Kirjailijan veljen kuolemasta kirjassa kerrotaan vain, että veli kuoli vajaan kolmen kuukauden ikäisenä, ja että lapsikuolleisuus oli tuolloin syrjäseudulla tavallista. Kirjassa kerrotaan myös, että Kallelle jäi hämärän peittoon tämän hautapaikka, vaikka äiti olikin sen merkinnyt männyn kaarnaan tuikatulla hakaneulalla (s. 22).
Nykyisen Hautaustoimilain mukaan hautausmaan ylläpitäjän on pidettävä hautarekisteriä, josta ilmenee mm. vainajan haudan sijainti. Hautaoikeuden haltija voi päättää haudalle sijoitettavista hautakivistä...
Kirjaston kokoelmaan kuuluvista dvd- ja blu ray -levyistä ei makseta tekijöille lainauskertoihin perustuvaa korvausta, vaan kertaluonteinen maksu, jolla kirjasto saa oikeuden lainata levyä asiakkaille. Maksu sisältyy kuvatallennetoimittajien kirjastolle tarjoamien levyjen hintaan eikä levyille kertyvä lainausten määrä enää vaikuta siihen. Kirjasto ei voi ottaa kokoelmaansa yksityisille kuluttajille myytäviä levyjä, sillä niillä ei ole lainausoikeutta.Korvaussumman jakautumisesta tuotanto- ja levitysketjun eri osapuolille en valitettavasti löytänyt tietoa.Kirjoista, äänikirjoista, nuoteista ja äänitteistä maksetaan sen sijaan lainauskorvausta lainausmäärien perusteella (ks. https://www.lainauskorvaus.fi/).Eri aineistolajien tekijöiden...
Kyseessä on todennäköisesti Joel Hallikaisen kappale Hyvästi voi sanoa vain kerran. Sen kertosäe alkaa: "Ehkä milloinkaan ei voi tulla tuollaista onnen aikaa". Se on julkaistu levyllä Anna vierellesi tulla vuonna 1993.
Tässä aihetta käsittelevää kaunokirjallisuutta.
Aho, Juhani: Juha
Cohen, Sandee: Kaikki mitä taivaasta tiedämme
Hämeen-Anttila, Virpi: Suden vuosi, Alastonkuvia
Mäkelä, Hannu: Syksy Venetsiassa
Niffenegger, Audrey: Aikamatkustajan vaimo
Stenberg, Eira: Häikäisy
Vilkkonen, Lauriina: Oma Strindbergini
Elämäkertoja ja muistelmia:
Gilot, Françoise: Elämä Picasson rinnalla
Rautavaara, Einojuhani: Säveltäjä ja muusa
Scovell, Jane: Oona O'Neill Chaplin : elämäkerta
