Tässä on luettelo mainitsemiesi lisäksi löytämistäni japanilaisista tanka- ja haikurunoista:
Japanilaisia runoja, suom. G. J. Ramstedt
Kevään kukat, syksyn kuu, kootut tankarunot, valik. ja suom. Tuomas Anhava.
Kirsikankukkia, suom. Keravuori
Merenheimo, Arto: Perhosensydämiä
Portin Kari J.: Lumikurki, japanilaisia tanka- ja haiku-runoja
Täällä kaukana, kolmas valikoima japanilaisia tankoja, valik. ja suom. Tuomas Anhava.
Mimosa on luontoaiheinen nimi, joka on peräisin mimoosa-kasveilta. Mimoosat ovat yli 400 lajia käsittävä tuntopuukasvien heimo. Kukkasymboliikassa mimoosa on valon ja pelastusvarmuuden mutta myös herkkätunteisuuden ja häveliäisyyden vertauskuva.
Milo on keskieurooppalainen lyhentymä Miroslavin rinnakkaismuodosta Miloslav. Miroslav on slaavilainen hallitsijanimi, jonka merkitys on "rauhan miehenä maineikas".
Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuskesn nettisivuilta löytyy vastaus.
Juuri nimettömään liittyy sormista eniten kansanuskomuksia. Nimetöntä sormea on käytetty apuna mm. monenlaisissa taioissa ja parannuskeinoissa. Sormen tärkeyden tiesi Kalevalan Pohjan akkakin: ”Siitä Sampoa tavoitti sormella nimettömällä.”
Monissa kulttuureissa (mm. Japani, Kiina, Unkari, Persia, Venäjä) on uskottu, että juuri nimettömässä sormessa on jonkinlaista parantavaa taikavoimaa, ja sen on samalla ajateltu suojaavan pahalta. Koska sormella on ollut näinkin tärkeä rooli, sen nimi on haluttu pitää salassa kutsumalla sitä kiertäen nimettömäksi.
Lähteet:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1137
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nimet%C3%B6n
Muumilaaksoon sijoittuvissa tarinoissa on tosiaan useita ihmismäisiä olentoja, joista mainitsetkin useamman. Kaivoin vastaukseni lähteeksi Janssonin teoksen Muumipappa ja meri (alkuperäisteos Pappan och havet, v. 1965), jossa majakan sammumista pelkäävä Muumipappa saa tukea Pikku Myyltä, joka maalailee kauhukuvan karille ajautuvista laivoista: "Ja aamulla on koko ranta täynnä hukkuneita viljonkkia ja mymmeleitä ja homssuja..." (s. 52) Tiedämme teoksesta Muumipapan urotyöt (Muminpappas bravader, 1950) Pikku Myyn olevan vanhemman Mymmelin lapsi, ja vaikuttaa, että Mymmelin (iso alkukirjain) laji, tai rotu, olisi myös mymmeli (pieni alkukirjain), kuten ylemmässä sitaatissa. Samassa kirjassa annetaan ymmärtää myös Nuuskamuikkusen olevan...
Samu on Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Samuelin kutsumamuoto ja se on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1984, 20.8. Nimi Samuel on peräisin Raamatun vanhan testamentin saman nimisestä kirjasta. Samuel oli profeetta, joka voiteli Israelin ensimmäisen kuninkaan Saulin. Samuel tulee hepreankielisestä nimestä Schemuel, joka tarkoittaa "Jumalan nimeen" tai kansanomaisesti "jumalalta pyydetty".
Gabriel on hepreaa ja tarkoittaa 'Jumalan taistelijaa' tai 'Jumala on voimakas'. Raamatussa Gabriel on sen arkkienkelin nimi, jonka tuli ilmoittaa Johannes Kastajan ja Jeesuksen syntymästä näiden äideille.
Rafael on heprealainen nimi, joka tarkoitaa 'Jumala parantaa'. Rafael on Raamatun yksi seitsemästä pääenkelistä ja kuuluu niiden...
Kirjastoissa on ollut mm.
Teemu Eerola: Citroen 2cv - 2cv 4/6:N korjausopas, 1977
Teemu Eerola: Citroen 2cv - 2 Cv 4/6:N huolto- ja säätöohjeita, 1977,
mutta enää kyseisiä teoksia ei löytynyt yleisten kirjastojen kokoelmista (haettu monihaulla: Frank on Kirjastot.fi:n tuottama monihaku, jolla voit hakea samanaikaisesti suomalaisten kirjastojen aineistotietokannoista http://monihaku.kirjastot. ) eikä myöskään tieteellisten / ammattikorkeakoulukirjastojen kokoelmista.
Asiaa kannattaisi tiedustella Suomen 2CV-Kilta ry:ltä ( netissä: http://www.suomen2cvkilta.fi/
Oppaita on kyselty aikaisemminkin ks. esim. Internet-keskustelu: http://www.suomen2cvkilta.fi/forum/viewtopic.php?p=4032&highlight=&sid=…
Viljamin lähtökohtana on saksalainen Wilhelm. Se on muinaissaksalainen nimi, jonka merkitys on "lujatahtoinen kypäräniekka".
Vili on kutsumanimimuoto Vilhelmistä ja Viljamista. Merkitykseltään Vili on germaanisessa mytologiassa sodanjumala.
Venlan lähtönimi on saksalaisperäinen nimi Vendla. Pohjana on ehkä kansannimi vendit, jota saksalaiset käyttivät rajanaapureistaan slaaveista.
Vilhelmiina on Vilhelmin sisarnimi. Se otettiin almanakkaan Ruotsi-Suomessa 1789 kuningas Kustaa IV Adolfin puolison Fredrika Dorotea Vilhelmiinan kunniaksi.
Vilman lähtönimi on Vilhelmiina.
Lähteenä on käytetty Pentti Lenpiäisen kirjaa Suuri etunimikirja sekä Kustaa Vilkunan Etunimet.
Löysin seuraavat nuotit HelMet-kirjastojärjestelmästä (osassa nuotteja ei ole varsinaista laulusovitusta):
1. Kevätsää: Kultainen lastenlaulukirja (toim. Virpi Kari)
2. Vuokot: Lasten laulu- ja leikkikirja alakouluille säestyksineen (toim. Olavi Ingman) 1kpl Tikkurilan musiikkivarasto, Vantaa
3. Peipon pesä (Tiri, tiri teijaa): sama kuin edellä
4. Toukokuu: Suuri Toivelaulukirja 16
5. Leivo: Leivo, op138, nro2/Erkki Melartin (1 nuotti Sellon kirjastossa) tai kirjassa: Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta (toim. Timo Leskelä) tai Suuri toivelaulukirja 2
6. Nyt kevät on: Suuri kevät- ja kesälaulukirja (toim. Elsa Kojo)
Toivottavasti näistä tiedoista on apua. Nämä nuotit olivat tätä kirjoitettaessa hyllyssä ja lainattavissa/varattavissa...
Venäläinen mäenlaskunovelli on Anton Tšehovin Leikkiäkö vain? kokoelmasta Tarpeettomia ihmisiä. Se on julkaistu suomeksi myös nimillä Leikinlasku (kokoelmassa Kaksikymmentä) ja Mäenlaskun hurma (Valittuja kertomuksia ja novelleja. 2). Leikkiäkö vain? löytyy kokonaisuudessaan myös Äidinkieli ja kirjallisuus -oppikirjasarjan Käsikirjasta, jossa sen avulla esitellään kertomakirjallisuuden rakenteita ja analyysin välineitä.
Kansalliskirjaston, eli aiemmin Helsingin yliopiston kirjaston, varastokirjasto perustettiin Asikkalan pitäjään Urajärven kartanon maille vuonna 1955. Ennen tätä kirjastolla oli yksitoista varastoa eri osoitteissa Helsingissä. Varastokirjasto perustettiin kirjaston kokoelmien tilanpuutteen takia. Helsingin yliopiston kvestori Eino Kaskimies, joka oli myös Urajärven kartanon ja sen rakennusten omistaman Suomen Muinaismuistoyhdistyksen taloudenhoitaja vaikutti siihen, että kirjasto solmi vuokrasopimuksen Muinaismuistoyhdistyksen kanssa ja alkoi suunnitella varastokirjastoa 1950-luvun alussa kartanon maille. (Lähde: Rainer Knapas, Tiedon valtakunnassa: Helsingin yliopiston kirjasto - Kansalliskirjasto 1640-2010, s. 319-321) Tietoa...
Hyvin yleisellä tasolla käsitettä "juntti" käytetään kai ilmaisemaan jonkinlaista maalaisuutta, rahvaanomaisuutta vastakohtana kaupunkilaiselle, hipsterimäisyydelle tms. Mielestäni ilmaisu "junttibändi" on täysin hihasta tempaistu mielipide, jonka esittäjän mielestä jokin bändi ei esitä tarpeeksi "hienoa" musiikkia. Musiikkikirjastonhoitajana olen jyrkästi tällaisten ilmaisujen käyttöä vastaan, koska se ei liity mitenkään itse musiikkiin, on ehkä loukkaavaksi tai ainakin vähätteleväksi tarkoitettu ja joka tapauksessa täysin mielivaltainen. Henkilökohtaisesti ei olisi tullut mieleenkään, että joku kutsuu Yötä tuollaisella nimellä, sehän on tyypillinen suomirockin bändi, alkuaikoinaan ehkä vähän myös uutta aaltoa. En tiedä, mistä olet moisen...
Suomessa raipparangaistukset kuuluivat rikoslakiin 1890-luvun alkupuolelle asti. Yksi pari raippoja tarkoitti kolmea lyöntiä. Pahimmillaan rangaistukseksi saattoi tulla 40 paria raippoja. eli 120 lyöntiä. Rangaistus saattoi tulla esimerkiksi varkaudesta tai taposta. Kovan raipparangaistuksen seurauksena moni myös kuoli. Raipparangaistus annettiin paljaaseen selkään, joten epäilemättä ainakin iho meni rikki ja vuosi verta. Varakkaat saattoivat päästä raipparangaistuksesta maksamalla sakkorahoja, mutta köyhillä sitä mahdollisuutta ei ollut. Siitä tulee sanonta: "Rikas maksaa rahallaan, köyhä selkänahallaan". Raippa saattoi olla rottinkikeppi, vedessä liotetut pitkät pajunvitsakimput tai lakisääteisesti määrätty kaksimetrinen,...
Tietoa belgialaisten kirjailijoiden suomennetuista teoksista on vaikea löytää.
Kirjallisuutta voi etsiä kielialuettain (esim. ranskankielinen kertomakirjallisuus, joka on kirjastoluokka 84.61), mutta tällainen haku ei erottele Belgiassa julkaistua kaunokirjallisuutta. Belgian kirjallisuushan jakautuu maan kielialueiden mukaan flaamin- ja ranskankieliseen kirjallisuuteen. Lisäksi on julkaistu kirjallisuutta vallonimurteilla.
Belgian kirjallisuudesta löytyy jonkin verran tietoa mm. Otavan kirjallisuustieto-teoksesta vuodelta 1990 ja Noora Erosen ja Reijo Kemppisen kirjasta Belgia-maa Euroopan ytimessä (2000). Myös Suomi-Klubin Belgia-oppaan sivuilla on kirjoitettu lyhyesti belgialaisesta kirjallisuudesta: http://www.suomi-klubi.com/opas/...
Kyseessä on Lasse Heikkilän säveltämä ja sanoittama kappale nimeltä "Kuljen laulaen" ja se löytyy myös CD-levyltä. Ilmeisesti kaipaamasi version esittää lauluyhtye Sons de la Vie (Sons de la vie: Valkoinen uni, 1992). Laulu löytyy myös Harjun Nuorten Kuoro esittämänä (Harjun Nuorten Kuoro: Kuljen laulaen, 2000). Molempia CD-levyjä löytyy kirjastoista.
Kappale nimeltä Tiellä Emmauksen, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Jaakko Löytty, sisältyy CD-levyyn Wähäväkisten juhlaveisuu (1999). Sanat ovat CD:n tekstiliitteessä. Wähäväkisten juhlaveisuu –levyä kuvaillaan luettelointitiedoissa ”teemajumalanpalvelukseksi tai messukokonaisuudeksi”. Onkohan kyse tästä kappaleesta? Levy löytyy pääkaupunkiseudun HelMet –kirjastoista :
http://luettelo.helmet.fi/record=b1382826~S9*fin
Kyseessä voisi olla myös Ylösnousemusballadi, jonka sanoissa on kohta ” … Emmauksen taloissa riemu on suuri, kuolleista noussut Jeesus on juuri…”. Laulun on säveltänyt Heikki Laitinen ja sanoittanut Mikko Heikka. Laulu tunnetaan myös nimellä Aurinko painautuu meren syliin. Löytyy nuottijulkaisusta Nuoren seurakunnan veisuja...
Englanniksi löytyy esim. BBC Learning English - news, https://www.bbc.co.uk/learningenglish/english/features/news-report
ja samasta palvelusta 6 Minute English, jossa on lyhyitä keskusteluja ajankohtaisaiheista, https://www.bbc.co.uk/learningenglish/english/features/6-minute-english
News in Levels sisältää uutisia eri vaikeustasoilla, https://www.newsinlevels.com/level/level-1/. Palvelu on kaupallinen.
Muilla kielillä löytyy Ylen ja SVT:n Nyheter på lätt svenska,
Yle, https://arenan.yle.fi/audio/1-50362086
Svt, https://www.svtplay.se/nyheter-pa-latt-svenska
Nachrichten in einfacher Sprache, https://tvthek.orf.at/profile/Nachrichten-in-Einfacher-Sprache/13891048…
Journal en francais facile, https://www.rfi.fr/fr/...
Valmista luetteloa afrikkalaisten romaanien uusista suomennoksista en löytänyt. Mutta selailin Helmet-kirjastojen tietokantaa ja poimin sieltä afrikkalaisten kirjailijoiden romaanit ja novellit. (Afrikassa syntyneitä mutta kokonaan muualle muuttaneita kirjailijoita en ottanut mukaan). Sain tulokseksi alla olevan täydennyksen vuoden 2003 listaan. Uskoisin, että listani on edustava, vaikka se ei olisikaan täydellinen.
Kuten näkyy, afrikkalaisten kirjailijoiden teoksia käännetään niukasti. Toisaalta on ilmestynyt kirjoja, joista on tullut todellisia bestsellereitä (Purppuranpunainen hibiskus, Yacoubian-talon tarinat).
Adichie, Chimamanda Ngozi: Huominen on liian kaukana, 2011
Aswani, Alaa al- : Chicagolaisittain, 2011
Coetzee, J. M.: Kesä :...
Kovin näyttävät niukoilta tähän henkilöön liittyvät tiedot. Digitoiduista aikakakaus- ja sanomalehdistä löysin ensinnäkin nimenmuutosilmoituksen: "Nimeni, joka tähän asti on ollut Tekla Pusenius, on tästä lähtien Tekla Tummento. Hki 12.IX.09" (Uusi Suometar 12.9.1909). Eli heti tultuaan täysi-ikäiseksi tämä henkilö on ottanut taiteilijanimen, viittausta naimisiin menosta ei ole eikä sanahauilla löydy muita samannimisiä ihmisiä.
Lehdessä "Liikeapulainen" oli 11.3.1910 uutinen Helsingin Liikeapulaisyhdistyksen perhejuhlista: "Neiti Tekla Tummento esitti yksinlauluja pianon säestyksellä, mitkä vastaanotettiin rajuilla suosionosotuksilla." Tekla Tummento oli tuolloin 19-vuotias.
Käkisalmen Sanomissa oli 22.7.1910 uutinen Räisälän nuorisoseuran...
Hausjärven historiasta on olemassa useita teoksia. Varsinainen pitäjänhistoria on Oiva Keskitalon kirjoittama vuodelta 1964 ja nimeltään Hausjärven historia. Oheisessa luettelossa on muitakin Hausjärven historiaa käsitteleviä teoksia, joista voisi olla sinulle hyötyä. Ryttylän punakaartista en löytänyt teosta, mutta kansalaissodan aikaa Hausjärvellä käsitellään ainakina Keskitalon teoksessa ja Lasse Toivolan kirjassa Hausjärvi nousevassa Suomessa 1809-1918, 1992. Ryttylän työväenyhdistys on lisäksi julkaissut 70-vuotishistoriikin, mutta se näyttää käsittelevän vuosia 1928-1998.
Riihimäen, Hausjärven ja Hyvinkään kirjastot ovat avanneet äskettäin yhteisen Apila-aluetietokannan, joka sisältää kirjastojen kotiseutukokoelmissa olevaa aineistoa...
