Aaluette tunnetaan etenkin lastenlauluna/-hokemana, jota lauletaan tavallisesti vuoro- eli kaikulauluna (partiolaistermein myös: Vuorovaikutteinen huuto). Sitä hokevat etenkin partiolaiset, ja sen sanat löytyvät esimerkiksi PartioWikistä:
AALUETTE
(soolo+ muut)
Aaluette, Aaluette
Pikepikepusse, Pikepikepusse
Aalu aalu aalu ee, Aalu aalu aalu ee
Fillarin satula, Fillarin satula
Kaasupoljin, Kaasupoljin
Ylipitkä viineri, Ylipitkä viineri
Ei tuu mittään, Ei tuu mittään
Täytyy laulaa lujempaa (hiljempaa), Täytyy laulaa lujempaa (hiljempaa)
Jne. kunnes tuntuu että on aika lopettaa: (viim. säkeistö) ”Täytyy laulu lopettaa”
Aaluette on levytetty muutamaan otteeseen. Se löytyy esim. Fröbelin Palikoiden Jee-jee 30-vee -...
Kiekkumaralla: kansanlauluja lapsille -nuottikirjassa (Tammi 2007) on runo seuraavassa muodossa:
Rup rup rullaa
reka reka rellaa
heissas toopeli heikkallaa.
Mi vatsoo nyy
mi vatsoo nyy
aavestikkaa kalliota röörää
rösäkömä aavestikka
röskähytti röh!
Oulussa laulua on laulettu 60-luvulla näin: "Prum prum rellaa, reka reka rallaa...".
Ruotsiksi loru alkaa näin: "Bro bro breja".
Kyse on ilmeisestikin monissa maissa vähän eri muotoisena lauletusta leikkilaulusta. Aiheesta löytyy Wikipedia-artikkelikin:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Bro_bro_breja
Alla olevalta sivulta voi katsoa, kuinka laulua on leikitty:
http://vetamix.yle.fi/media/14357
1) Viime sotien aikaan, erityisesti jatkosodan pitkittyessä kenttäarmeijassa pyrittiin mahdollisimman yksinkertaisiin ja käytännöllisiin ratkaisuihin sotilasarvojen merkintätapojen osalta. Suurimpana syynä tähän oli yleinen materiaalipula – kauluslaatat olivat suhteellisen kalliita valmistaa, eikä niitä riittänyt alunperinkään koko kenttäarmeijalle. Näin ollen kauluksissakin näkyi melkoista kirjavuutta, eikä aselajien väreistäkään pystytty läheskään aina pitämään kiinni. Värikkäitä kauluslaattoja vältettiin myös naamioitumissyistä, ettei sen kantaja erottuisi liian selkeästi. Voitaisiin siis sanoa, että sotilasarvon näkyminen tavalla tai toisella meni kaiken muun edelle, näin ollen ei ole siis lainkaan tavatonta että esim. talous- tai...
Tanja on lyhennelmä venäläisperäisestä nimestä Tatjana, joka on puolestaan Tatianuksen sisarnimi. Ortodoksisessa kirkossa Tatjana on marttyyripyhimys, joka hoiti sairaita ja auttoi köyhiä. 1970-luvulla Tanja oli Suomessa yksi muotinimistä, ja se on käytössä myös Ruotsissa ja Saksassa. Samasta kannasta ovat lähtöisin myös nimet Taina ja Taija.
Tiedot löytyvät teoksista: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (1999); Vilkuna, Kustaa: Etunimet (2005).
Sarja on 11-osainen, mutta suomeksi on ilmestynyt tähän mennessä vain seitsemän osaa. Kahdeksas osa Under isen ilmestyi ruotsiksi jo vuonna 2001. Sarja päättyi vuonna 2007 osaan Komma igen. Luultavasti vähäisen menekin vuoksi sarjaa ei ole suomennettu enempää.
Bestseller-sivu Wikipediassa antaa myydyimpien kirjojen lisäksi tietoa myös eniten painetuista kirjoista. Täsmällistä tilastotietoa on olemassa painetuimmista kaunokirjallisista teoksista. Suomalaisen kaunokirjallisuuden painetuimmat teokset vuoteen 2001 mennessä olivat:
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä (1873, 1 506 000 kpl)
Elias Lönnrotin Kalevala (1836, 1849 1 400 000 kpl)
Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat (1848-1860 1 209 000 kpl)
Väinö Linnan Tuntematon sotilas (1954, 708 000 kpl) sekä
Aleksis Kiven Nummisuutarit (1864, 500 000 kpl).
Raamattu varmaan menee eri painoksineen yli kaikkkien näiden.
Vuoden 1992 Raamatun käännöstä on vuosina 1992–2004 myyty 1,6 miljoonaa kappaletta ja vuoden 1987 suomenkielistä virsikirjaa 3...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Mirva on Mirjamin kutsumamuoto. Mirjami taas on muunnos nimestä Mirjam, joka on hepreaksi näkijätär, herratar tai toisen tulkinnan mukaan kaivattu, odotettu. Minerva oli muinaisessa Roomassa viisauden, taiteen, tieteen, käsiteollisuuden ja toisinaan sotilaidenkin jumalatar. Moniria ei löytynyt nimikirjoista, mutta googlettamalla löytyi lista iranilaisista nimistä http://www.geocities.com/persian_names/girls.html . Monir tarkoittaa persiaksi loistavaa.
Tupru- ja Kehrä-sarjat tosiaan muistuttavat toisiaan suuresti. Tuprun tuotanto aloitettiin ilmeisesti vuonna 1974, ja Kehrä aloitti sen "seuraajana" 1977.
Ilmeisesti sarjojen huomattavin ero on kuvioinnin pinnan rakenteessa. Tupru-sarjan pinta on ns. karkeampi ja urat syvempiä, kun taas Kehrän urat ovat matalampia. Astioissa on muitakin pieniä eroja, esim. Tupru-lautasien reuna on taittuvampi verrattuna ylöspäin kaartuvaan Kehrään.
Linkin takana on Designlasi-sivuston käyttäjien kommentteja, jotka saattavat auttaa erottamaan sarjojen astiat toisistaan: http://www.designlasi.com/forum/tupru-kehra
Kuvia kysesistä astioista ja tietoa niiden tuotantovuosista löytyy esim. kirjasta Nanny Still : design 45 anni (1996). Myös kirja Riihimäen lasi...
Charles Baudelairen Pahan kukat (tai Pahan kukkia, aiemman suomennoksen nimi) lienee se dekadenssin perusteos, johon kaikki perustuu. Toinen Baudelairen teos on Pariisin ikävä.
Toinen ranskalainen dekadenssin edustaja on Paul Verlaine, jolta on käännetty 1965 Paul Verlainen runoja ja 2002 Saturnisia runoja -kokoelmat. Suomalainen dekadenssikirjallisuus on saanut vahvoja vaikutteita myös Nietzschen ajatuksista.
Dekadenssin määrittely on vaikeaa, mutta tässä joitain muita teoksia:
- Louis-Ferdinand Celine: Niin kauas kuin yötä riittää, Kuolema luotolla
- Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva
- J. K. Huysmans: Vastahankaan
Charles Bukowski, Henry Miller ja Michel Houellebecq tuntuvat myös osuvan rappion ja turmeluksen määritelmään....
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että sukunimi ”Kiuru” on kuultavasti karjalaista alkuperää, kuten monet muutkin lintuaiheiset sukunimet. Se siis viittaa ihan kyseessä olevaan lintuun, tieteelliseltä nimeltään Alauda arvensis. Kenties nimi ”Kiuru” on ollut alun perin lisänimi henkilölle, joka on muistuttanut jollakin tavalla kiurua, ja siitä se on voinut siirtyä sukunimeksi, mutta sen juuret katoavat kauas vuosisatojen taakse.
Sukunimi ”Kiuru” on varsin vanha, sillä se oli jo 1500-luvulla Karjalan lisäksi käytössä Satakunnassa. Varhaisimpia kirjallisia merkintöjä ovat hendrick Kiuru Viipurissa 1567, Antti kiuru 1567 ja Matz kiuru 1568 Jääskessä ja Nilss kiuru Uudellakirkolla 1560. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu...
Aivan sanantarkkaa vastaavuutta emme onnistuneet latinalaisista sananparsista löytämään, mutta muutamia ajatussisällöltään samatyyppisiä sanontoja kylläkin:
Fortitudine vincimus = Kestävyydellä / sitkeydellä voitamme
Per aspera ad astra = Vaikeuksien kautta voittoon
Conata perficio = Vien loppuun minkä aloitankin
Finis coronat opus = Loppu kruunaa työn
Vincit qui patitur = Se voittaa joka kestää / on kärsivällinen
Labor omnia vincit = Ponnistelulla voi kaiken voittaa
Kokoelmistamme löytyy mm. Arto Kivimäen teos Johtamistaidon latinaa, joka sisältää paljon samantyyppisiä latinalaisia sananparsia. Mikäli haluatte aivan sanantarkan käännöksen lauseellenne, kannattaa asiaa tiedustella esimerkiksi Jyväskylän yliopiston romaanisten ja...
Pasilan kirjasvarasto eli HelMet-kirjavarasto on avoinna keskiviikkoisin klo 13–18 aikavälillä 11.1.–23.5.2012. Silloin sinne pääsee itse katsomaan varaston valikoimia ja myynnissä olevia poistokirjoja. Varastoon pääsee Pasilan kirjaston pääoven vieressä olevalla hissillä.
Muuna aikana kirjavarastoon pääsee tutustumaan vain siitä erikseen sopimalla, mutta koko Pasilan kirjaston aukioloajan varastosta saa kyllä kirjoja. Jos huomaat jonkin kiinnostavan kirjan varastossa ja haluat tulla noutamaan sen Pasilan kirjastosta, voit pyytää kirjaa Pasilan kirjaston palvelutiskiltä tai voit soittaa etukäteen varastoon numeroon 09 3108 5230. Puhelimitse varaaminen on maksutonta, kun tulet hakemaan kirjan Pasilan kirjastosta. Tiskiltä tilattuna kirja...
Sana syöpä on 1. partisiippi verbistä syödä.Taudin nimenä käytetään myös verbin tekijämuotoa syöjä.
Sormessa tai ihossa olevasta syövästä on käytetty jo 1600-luvulta ruotsinkielestä peräisin olevaa nimeä koiso, joka on eri murteissa myös koisa, koi, koiska, koisio, koisu. Teoksessa Suomen sanojen etymologinen alkuperä syövälle annetaan myös rinnakkaisnimi ruumiinkoi.
Lönnrotin Suomalaisen talonpojan kotilääkäri neuvoo (s.109) kuinka hoidetaan syöpäpahka, ruumiinmadon alku.
HelMet-kirjastojen kortille kertyneissä myöhästymismaksuissa ei ole varsinaisesti mitään eräpäivää, jolloin ne pitää maksaa, mutta lainaaminen ei onnistu, jos maksuja on 30 euroa tai enemmän. Maksut maksetaan kirjaston tiskillä joko käteisellä tai kortilla. Jos käteisellä maksaminen on hankalaa esimerkiksi matkalla olemisen tai muun syyn vuoksi, niistä voi pyytää erillisen laskun, jonka voi maksaa tilisiirtona kirjaston tilille.
Tavalliset myöhästymismaksut eivät siirry perintään, vaikka niitä ei maksaisi useampaan vuoteenkaan. Sen sijaan maksuista lähetetään vuosittain muistutuskirje, jotta saatavat pysyivät voimassa. Muistutuskirjeen maksut voi maksaa tilisiirtona, mutta niitä tosiaan lähetetään vain vanhoista maksuista.
Fono-tietokannan perusteella alkuperäisestä John Denverin Annie's song -kappaleesta on tehty juurikin nuo kaksi suomenkielistä versiota: "Olet mun kaikuluotain" ja "Taas aurinko nousee".
"Olet mun kaikuluotain" -kappaleeseen sanat on tehnyt Hector. Kappaleen esittäjinä ovat toimineet Freemanin ja Menneisyyden vankien lisäksi Silhuetit, Mari Rantasila ja Ville Valo.
"Taas aurinko nousee" -kappaleeseen sanat on tehnyt Juha Tapaninen, ja kappaleen ovat esittäneet Ressu Redford ja Jaana Raivio.
Nämä versiot kappaleesta, lukuun ottamatta Jaana Raivion versiota, löytyvät CD-levyinä Lastu-kirjastoista.
http://www.fono.fi/
https://lastu.finna.fi/
Veden hydrologinen kierto tuo jatkuvasti uutta vettä pohjavesivyöhykkeeseen. Pohjavesikerroksen pinnalle tuleva ns. vajovesi ajaa alla olevaa vesimassaa liikkeeseen, ja virtaava vesi hakeutuu kohti purkautumisalueita ja -paikkoja. Vesivaraston tasapainon säilyttämiseksi pohjavettä purkautuu keskimäärin yhtä paljon kuin uutta pohjavettä muodostuu. Purkautumista tapahtuu haihtumalla, tihkumalla ja virtoina lähteistä. Lähde siis toimii pohjaveden purkautumiskohtana maan pinnalla (tai vesistössä). Joskus vesi kohoaa maan pintaan hydrostaattisen paineen vaikutuksesta.
Lähde syntyy tavallisesti hyvin vettä läpäisevässä maalajikerrostumassa virtaavan pohjaveden ja huonosti vettä läpäisevän kerrostuman leikkauskohtaan, joka on...
Helsingin kaupunginkirjastossa siirryttiin vuonna 1941 käyttämään omaa luokitusjärjestelmää, joka perustuu YKL:ään eli yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmään. Tuolloin kaupunginkirjastossa oltiin sitä mieltä, että Luokitusopas-niminen kirjanen, joka silloin vastasi YKL:ää, jakaa luokiteltavan aineiston liian karkeasti. Omaan luokitukseen päädyttiin siis siksi, että katsottiin, että tarvitaan tarkempi tapa luokitella. Omasta luokitusjärjestelmästä ei ole myöhemminkään luovuttu mm. siksi, että aineiston uudelleen luokittelu kaikkine siihen liittyvine töineen olisi valtava urakka.
HKLJ:stä eli Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmästä on julkaistu 5 painosta (5. uusittu painos vuonna 1995). Vuonna 2002 HKLJ:stä limestyi...
Hammaskeijun toiminnan kuvaukset ovat valitettavan yksipuolisia: ne keskittyvät yksinomaan ihmisen näkökulmaan; keijulle sinänsä ei huomiota uhrata, ja luovutettujen hampaiden kohtalo jää itse kunkin mielikuvituksen varaan. Yksi sangen elegantti teoria on, että taivaan tähdet ovat syntyneet keijun korkeuksiin sinkoamista hampaista.
Hammaskeiju ei kuulu alkuperäiseen suomalaiseen kansanperinteeseen. Meillä sen virkaa ovat toimittaneet uuninukko, tontut, lukki ja hiiri. Tärkeintä meidän kannaltamme on ollut päästä hampaasta eroon. Mitään irronnutta osaa ei saanut jättää heitteille ja ties kenen saaliiksi, ne oli visusti kätkettävä. Alkuperäisin tapa lienee ollut nakata ne tuleen. Myöhemmin irronneet hampaat heitettiin...
Sauna on ollut suomalaisille aina tärkeä paikka, mutta paloriskin takia se on yleensä rakennettu pihapiirin laidalle. Kun on haluttu teurastaa syötävät eläimet, sitä ei ole haluttu tehdä kaikkien näkyvillä vaan menty saunan taakse, pois silmistä, hoitamaan homma. Joissain tapauksissa lihan käsittelyä on sitten jatkettu saunassa, siinä myös on ollut vettä helposti saatavilla. Tästä on syntynyt sanonta "viedä saunan taakse", kun halutaan teurastaa, murhata tai vain pelotella jotakuta. Saunan takana on tunnettu syrjäinen teurastuspaikka. "Saunan takana on tilaa" on tästä samasta aiheesta väännetty uusi sanonta, jolla halutaan uhkailla saunan taakse viemisellä ja tappamisella.
viedä saunan taakse | Urbaani Sanakirja
5 saunasanontaa,...
