Hei!
Suomen almanakassa Kiia, josta tavataan myös muoto Kia, otettiin v. 2000 rinnakkaismuodoksi Kristiinan päivälle 24.7.
Ruotsinkieliseen almanakkaamme nimi tuli samanaikaisesti muodossa Kia, juhlii myös 24.7. (ks. sivu http://www.genealogia.fi/nimet/nimi33as.htm ) Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Kiian kohdalla nimeen Kyriake, jolloin nimipäivä on 7.7.
Lähde:Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WS 1999
Voit käyttää. Postin ikimerkit kelpaavat ikuisesti ostoajankohdasta riippumatta, ja joulutervehdyksen ikimerkin tunnistaa juurikin tuosta lumihiutaleesta. Vuoden 2023 joulutervehdyksen ikimerkki on hinnaltaan 1,50 €, ja myös vanhemmat joulutervehdyksen ikimerkit ovat tämän arvoisia.
Huomioon kannattaa ottaa vuosittain vaihtuva joulutervehdysten viimeinen lähetyspäivä, joka vuonna 2023 on keskiviikko 13.12. Tämän jälkeen voi käyttää 2,30 € maksavaa kotimaan ikimerkkiä, jonka tunnistaa Suomen kartta -symbolista.
Postin sivuilta voit lukea lisää postimerkeistä ja niiden hinnoista sekä joulukorttien lähettämisestä.
Sanaa "humanisti" käytetään useassa hieman eri merkityksessä, joten yksiselitteistä vastakohtaa ei sanalle ole olemassa.
Sanan vanhin merkitys on ollut antiikin kirjallisuuden opettaja (latinaksi humanista).
Yliopistomaailmassa termillä "humanisti" tarkoitetaan nykyään yleensä opiskelijaa tai opettajaa, joka toimii ns. humanististen aineiden tai humanistisen tiedekunnan piirissä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Humanistiset_tieteet) Tässä merkityksessä sanalle ei voikaan olla vastakohtaa.
Kolmas yleinen sanan käyttötapa viittaa ns. sekulaarihumanismiin, jolla tarkoitetaan maallista (ei-uskonnollista) eettistä maailmankatsomusta.
Neljäs ja arkisin sanan käyttötapa lienee se, johon kysyjäkin etsii vastakohtaa eli ihminen, joka pyrkii...
Jyväskylän kaupungin perustaja oli Carl Christian Rosenbröijer. Jyväskylän historiasta voit lukea seuraavista verkkopalveluista:
Jyväskylän aikamasiina, http://www3.jkl.fi/historia/ (Rosenbröijeristä, joka teki aloitteen kaupungin perustamisesta http://www3.jkl.fi/historia/henkilot/rosenbroijer/ ) ja Markkinapaikasta mainio kaupunki http://www3.jkl.fi/historia/lyhyt/ . Jyväskylä sai kaupunkioikeudet 1837.
Muuta selitystä ei löytynyt.
Suomen sanojen alkuperä. 3 : R-Ö Etymologinen sanakirja, selitys:
saletti (puhekielen uudismuodoste/ uudempi sana) amerikansuomesta, käytetty paikoin Etelä-Pohjanmaalla ja ympäristössä) selvä, varma, taattu ("saletti juttu"). Engl solid mm. tukeva, luja ,varma. Lähteenä: Pertti Virtaranta 1992 Amerikansuomen sanakirja s.181
Seuraavat sanakirjat tuntevat myös sanan saletti, antaen selityksen:
selvä, varma, taattu.
Oikeeta suomee : suomen puhekielen sanakirja / Vesa Jarva, Timo Nurmi
Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja / laatineet Heikki ja Marjatta Paunonen
MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0
Maailman suurin kirkkorakennus on Pyhän Pietarin kirkko Vatikaanissa.
Wikipediassa kerrotaan seuraavaa:
"Pietarinkirkon pituus on 212 metriä, korkeus 133 metriä, pinta-ala 23 000 m² ja tilavuus yli 60 000 m³. Kokonsa perusteella Pietarinkirkko on maailman suurin uskonnollinen rakennus,[1] vaikkakin joidenkin olemassa olevien kirkkojen pinta-ala sekä korkeus ovat sitä suurempia."
Ks. lisää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pietarinkirkko
ja
http://haka.iki.fi/matkailu/rooma/rooma_vatican2.htm
Pyhän Pietarin kirkko ei ole kuitenkaan maailman korkein kirkko. Ulmin tuomiokirkko Saksassa on nimittäin 161,53 m korkea.
Tässä lisätietoja:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ulmin_tuomiokirkko
Laulun sanat löytyvät Kansanopiston laulukirjasta (nuottipainos, 7. painos). Se on Ilmari Hannikaisen säveltämä ja Hilja Haahden sanoittama. Sitä on lainattavissa Lahden kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Äänitteenä Lahdesta löytyy kantele-esitys CD-levyltä: Kantele Duo: Finnish folk favorites. Kyseessä voi olla hieman erilainen versio, vaikka nimi on Oi jos nukkua saisin. Tekstiliite ilmoittaa kappaleen olevan kansansävelmä, S. Järvisen ja M. Kontion sovittama.
Graalin malja viittaa historiallisiin legendoihin ja taruihin, joita on erilaisia. Yhden tarinan mukaan Graalin maljaksi on nimetty malja, josta Jeesus olisi juonut viimeisellä ehtoollisella, toisen mukaan maljaan olisi kerätty Jeesuksen ristillä vuodattama veri. Toisissa tarinoissa Graal olisi muinaiskansojen pyhä, taianomainen esine, jota etsittiin erityisesti keskiajan Euroopassa. Tätä kyseistä maljaa eivät kuitenkaan jälkipolvet ole todistettavasti pystyneet löytämään.
Kun jokin asia on Graalin malja, se tarkoittaa, että se on vaikeasti löydettävissä.
Lähteet:
Mytologian sanakirja, WSOY, 2000.
Genzmer, Herbert; Hellenbrand, Ulrich : Maailman mysteerit : selittämättömiä ihmeitä ja arvoituksellisia ilmiöitä, Gummerus...
Aaluette tunnetaan etenkin lastenlauluna/-hokemana, jota lauletaan tavallisesti vuoro- eli kaikulauluna (partiolaistermein myös: Vuorovaikutteinen huuto). Sitä hokevat etenkin partiolaiset, ja sen sanat löytyvät esimerkiksi PartioWikistä:
AALUETTE
(soolo+ muut)
Aaluette, Aaluette
Pikepikepusse, Pikepikepusse
Aalu aalu aalu ee, Aalu aalu aalu ee
Fillarin satula, Fillarin satula
Kaasupoljin, Kaasupoljin
Ylipitkä viineri, Ylipitkä viineri
Ei tuu mittään, Ei tuu mittään
Täytyy laulaa lujempaa (hiljempaa), Täytyy laulaa lujempaa (hiljempaa)
Jne. kunnes tuntuu että on aika lopettaa: (viim. säkeistö) ”Täytyy laulu lopettaa”
Aaluette on levytetty muutamaan otteeseen. Se löytyy esim. Fröbelin Palikoiden Jee-jee 30-vee -...
Eeva Riihosen teoksessa Mikä lapselle nimeksi kerrotaan, että Ranskassa on tunnettu legenda Genoveevasta, jonka poika oli Smertsi, myöhemmin Mertsi. Nimi oli aikaisemmin tytönnimi. Sama alkuperä tulee esille myös Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet ja Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa. Jälkimmäisessä mainitaan vielä, että maamme romaniväestön parissa Mertsiä suositaan edelleen pojannimenä. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun etunimitilasto https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että Mertsi-nimeä on annettu yhteensä miehille 552 ja naisilla vain 11 1899 alkaen. Vuonna 2006 30.10. mennessä Mertsi-nimi on annettu 4:lle lapselle, kolmelle pojalle ja yhdelle tytölle.
Kirjassa Mikkonen, Pirjo; Sukunimet (2000) annetaan nimestä Patama seuraavia tietoja:
Sana Patama merkitsee Itä-Suomessa "vetistä notkoa, kuoppaa", Länsi-Suomessa paikoin "suvantoa, joen syvännettä tai vesikuoppaa". Esim. Patamalakso ja Abrah. Patama 1839 Soinissa, Patama Luchta 1784 Alavudella. Patama-nimisiä taloja on Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa(Alajärvi, Alavus, Honkajoki, Karstula, Kuortane, Lapua, Multia, Pylkönmäki 1798, Saarijärvi, Soini, Sumiainen), muutamia myös Savossa (Hirvensalmi 1860, Joroinen). Sukunimenä Patama tunnetaan lähinnä Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Vuonna 2000 Patama nimeä kantoi 243 ihmistä Suomessa.
Sukunimikirjoja on lainattavissa ja käsikirjastokappaleina Vaasan kaupunginkirjaston...
Lähes kaikissa kirjastoissa voi ottaa valokopioita itsepalveluna. Kopiontimahdollisuudet Helsingin kaupunginkirjastossa: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kopiokoneet
Kopioiden hinta Helmet-kirjastoissa 0,30 €, paitsi Vantaa 0,40 €. Maksut löytyvät Helmet-haun ohjeista http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Kuten termin Wikipedia-sivulta voi lukea, "vittu" on ikivanha sana, joka on ainakin vielä 1800-luvulla ollut maaseudulla laajasti käytössä naispuolisen sukupuolielimen nimityksenä. Sitä on myös käytetty ties kuinka kauan tehokkaana naisellisena voimasanana, ja ilmeisesti siirtymä alatyyliseksi yleisilmaisuksi on tapahtunut vasta 1800-luvun lopulta, kun Suomen vähälukuinen sivistyneistö yritti pitää huolta siitä, ettei kirjakieleen pesiydy sanoja, jotka eivät vastanneet sivistyneistön käsitystä hyvästä mausta ja "säädyllisyydestä". Todennäköisesti sanaa on koko 1900-luvun käytetty alatyylisesti puhekielessä, eikä sitä suomenkielisestä kaunokirjallisuudesta käsittääkseni paljonkaan löydy muuten kuin kuvaamassa alatyylistä puhetapaa, niin...
Vuosina 1917 ja 1918 Suomessa, myös Kuopiossa, kärsittiin elintarvikepulasta, ja monessa mökissä nähtiin myös nälkää. Kuopion kaupungissa käytiin kansalaissodan aikana taisteluja. Molemmin puolin kuoli ihmisiä. Anja Tikkasen Kuopio vuosisatojen saatossa -kirjan mukaan 15 henkilöä valkoisten puolelta sai surmansa. Teoksessa mainitaan muutamia henkilöitä myös nimeltä. Kirjassa on tietoa kansalaissodan tapahtumista Kuopiossa muutenkin.
Arkistolaitoksen sivuilta löytyy paljon tietoa vuonna 1918 sodassa kuolleista:
http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/results
Kansalaissodan muistamisesta, ei tosin erityisesti kuopiolaisten, on kirjoitettu jonkin verran, alla muutama artikkeli, joista ensimmäinen on luettavissa myös verkossa:
-...
Tutkimistani etymologisista sanakirjoista ei löytynyt selitystä tuon sanan alkuperällä. Heikki Paunisen slangisanakirja ”Tsennaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2001) merkitsee sanan merkitykseksi ’tupakka, savuke’ ja kertoo sen olevan peräisin 1990-luvulta. Tietoa alkuperästä ei kuitenkaan löytynyt.
Tutkin hiukan sanakirjoja, sillä 1990-luvulla sanoja on lainattu paljon englannista. En kuitenkaan löytänyt sanakirjoista mitään sopivaa tarjokasta, josta tuo slangisana olisi voitu lainata. Ruotsin kielen sanakirjatkaan eivät tuottaneet mitään sopivaa.
Mieleeni tulisi lähinnä, että tuo voisi kenties olla peräisin sanasta ”korsteeni”, jota käytetään tupakoinnista puhuttaessa vertauskuvallisena ja Paunosen mukaan slangissa myös merkitsemään ’...
"Näkkileipä" tulee ruotsin sanasta knäckebröd. Ruotsalaisen selityksen mukaan sana on syntynyt työkalun nimestä brödknäcken; siinä oli varren päässä pyörivä terä, jolla kaulittua taikinaa piirrettiin lohkoiksi. Saksalaiset, jotka myös ovat lainanneet sanan kieleensä (die Knäcke, das Knäckebrot), väittävät, että sana on tullut siitä rahisevasta äänestä, joka syntyy kun tuota leipää syödä narskuttelee.
Lähde:
Veijo Meri, Sanojen synty
"Huomen" on sanan aamu vanhahtava synonyymi, joten "hyvää huomenta" tarkoittaa samaa kuin "hyvää aamua". Sanalla voidaan kuitenkin tarkoittaa myös "huomispäivää", "huomista", jolloin lähinnä asiayhteys ilmaisee, kumpaa merkitystä tarkoitetaan. Terminä "huomen" on hyvin vanha.
Heikki Poroila
Kyseessä saattaa olla Luurankojenkka-niminen kappale (tunnetaan myös nimellä Petetty. Sanat menevät jotenkin näin:
Sinä petit mun, sitä kestänyt en,
hankin köyden mä hamppuisen.
Ja kun toisen viettelit vuoteeseen,
vedin itseni hirtehen.
Ja kun tuuli mun luitani keinuttaa,
pirut tanssien tahtia lyö.
Ja kun tuuli mun luitani heiluttaa,
kuin unehen Tuonelan yön.
Varo vaan, varo veljeni, varo vierellä vierahan,
mä tuun sun luokses yöllä ja suon sulle suudelman.
Saat tuntea kylmä on kuoleman suu,
ja kylmä on kuoleman käsi.
Ja kun aamulla nouset vuoteeltas,
kasa luita on vierelläsi.
Tämä tieto perustuu perimätietoon, joten mitään painettua lähdettä en osaa sanoa.
Asiakkaan palautteesta saimme seuraavan version:
Petit kerran sä mun.
sitä kestänyt...
Näytelmäkirjailija ja runoilija William Congreven teoksia ei ole suomennettu (Lähteet: Suomen kansallisbibliografia: https://finna.fi ja Näytelmäkulma: http://www.dramacorner.fi/ ja Linkki maailman runouteen -tietokanta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) Tälle yksittäiselle fraasille ei myöskään löytynyt käännöstä.
Kirjassa Anhava, Jaakko : Maailman kielet ja kielikunnat (3. p. 2005) mainitaan dari vain Afganistanissa puhuttuna kielenä : ”tämä poikkeaa jonkin verran Iranin persiasta mutta on olennaisesti samaa kieltä” (s. 94). Suomenkielisessä Wikipedian artikkelissa on vakuuttavat lähdeviitteet, tosin lähteiksi mainittuja venäjänkielisiä kirjoja ei tunnu löytyvän Suomen kirjastoista. Klassisen persian kirjallisuuden kielestä darista löytyy Gilbert Lazardin kirjoittama artikkeli Encyclopaedia Iranicasta http://www.iranicaonline.org/articles/dari . Helsingin yliopiston kirjastossa on kirjat The Iranian languages / edited by Gernot Windfuhr, 2009 ja Indo-Iranian languages and peoples / ed. by Nicholas Sims-Williams, 2002, joista voisi löytyä...
