Viirin kuva-aihe näyttää aika tyypilliseltä verenluovutukseen liittyvältä kuvalta. Mistään ei kuitenkaan löydy täysin samanlaista kuvaa, joten viirin tarkempi alkuperä jää arvoitukseksi.
Elokuvateatterissa levitettyjä kotimaisia elokuvia on kaikkiaan 1602.
Niistä fiktioelokuvia on 1333.
Kotimaisia elokuvia, joita ei ole esitetty televisiossa on noin 240.
Syitä tähän on kolmenlaisia: Varhaiset elokuvat ovat kadonneet. Tuoreet elokuvat ovat vielä elokuvateatterilevityksessä. Joihinkin elokuviin ei ole saatu televisioesitysoikeuksia.
Lähteet: https://elonet.finna.fi/
- selaa Kansallisfilmografian elokuvia - vasemmalla lukumääriä.
Tiedonhaku KAVIn sisäisestä Tenho-tietokannasta.
Kansallisfilmografian toimittajan selvitystyö, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, 27.4.2020.
Bar none drinks määrittelee brittiläisen ginger alen alkoholittomaksi, hiilihapotetuksi virvoitusjuomaksi, joka on makeutettu inkiväärillä tai inkivääriessensillä ja värjätty karamellivärillä. Kielitoimiston sanakirja määrittelee suomen sanan limonadi: "(hedelmä)esanssipohjainen, keinotekoista aromia ja tav. hiilihappoa sisältävä virvoitusjuoma". Nähdäkseni ginger ale voidaan laskea limonadiksi.
http://www.barnonedrinks.com/tips/dictionary/g/ginger-ale-488.html
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/limonadi
Lisensiaatintutkinto perustettiin vuonna 1954 Helsingin yliopistossa ja otettiin käyttöön myös muissa korkeakouluissa vapaaehtoisena välitutkintona. Lisensiaatintutkintoon kuuluu lisensiaatintyö sekä muita opintoja. Tietoa siitä, millainen ajallinen ero lisensiaatin ja tohtorin tutkinnoilla keskimäärin on ollut en löytänyt. Päätoimisen opiskelijan on nykyään mahdollista suorittaa tohtorin tutkinto noin neljässä vuodessa. Helsingin yliopiston sivujen mukaan lisensiaatintutkinto suoritetaan nykyään tyypillisesti silloin, kun väitöskirjatyön edistäminen on osoittautunut hankalaksi ja epävarmaksi esimerkiksi elämäntilanteen tai muiden muuttuneiden olosuhteiden vuoksi.
Tilastokeskuksen sivuilla on mahdollista hakea tilastoja suoritetuista...
Kivenpyörittäjän kylä -elokuvaa DVD:nä on saatavilla Keski-kirjastoista yhteensä 16 kpl. Voit varata sen verkkokirjastossa (keski.finna.fi) tai ottamalla yhteyttä kirjastoon. Jos elokuvaa ei ole juuri sen kirjaston kokoelmassa, jossa yleensä asioit, valitse varauksen tyypiksi seutuvaraus. Varauksen teko on maksutonta.
Koska mainitset tekeväsi äidinkielen tutkielmaa, et ilmeisesti etsi yliopistotasoista kirjallisuutta kaunokirjallisuuden analyysista. Tässä pari yleistajuista teksti- / kaunokirjallisuusanalyysiä käsittelevää teosta, joiden avulla toivottavasti pääset alkuun:
Aalto, Mika ja Parko, Kaija: Tekstin ehdoilla. Opiskelijan harjoittelukirja (2003)
Hytönen, Päivi: Seitsemän elämää. Lukion kirjallisuuden tehtäviä (2001)
Polkunen, Mirjam et al. (toim.): Lukutikku kirjallisuuden lukijalle (1982)
Mainitsemaasi elämäkertaa ei löydy suomeksi, mutta Queen-yhtyeestä löytyy suomeksi tietoja ainakin seuraavista teoksista, joita on saatavissa tai varattavissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa:
Akkanen, Riku-Matti Queen : yhtyeen julkisuuskuvan muodostuminen angloamerikkalaisessa rocklehdistössä vuosina 1973-1992
Julktiedot Tampere : Pop-lehti, 2005 Kirjoittaja on tutkinut brittiläisen Queen-yhtyeen vaiheita rock-lehdistön kirjoittelun valossa. Liitteenä on melko perusteellinen diskografia.
Tekijä Porkka, Reijo (kuv.)
Teos Korkealta ja kovaa : rokkikuvia 70-luvulta / Reijo Porkka ; tekstit: Tommi Liuhala
Julktiedot Helsinki : Tammi, 2007 (Jyväskylä : Gummerus Kirjapaino)
Huomautus Reijo Porkan mustavalkoisten valokuvien varaan rakennettu...
Maija Asunta-Johnston kirjoittaa teoksissaan elämästä Unkarin maaseudulla. Hänen Unkariin sijoittuvat teoksensa ovat julkaisujärjestyksessä Punapukuisen naisen talo (2000), Onnellisen naisen vuosi (2002), Naiset eivät syö retiisejä (2004), Punainen jääkaappi (2006) ja Verkkorakkautta vartuneille (2008). Maija Asunta on julkaissut myös nuortenkirjallisuutta.
Teosten saatavuuden kirjastoalueesi toimipisteistä voit tarkistaa vaikka täältä. https://keski.finna.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175921229969
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelusta voi hakea väestötietojärjestelmään tallennettuja etu- ja sukunimiä. Palvelu tarjoaa suuntaa antavaa tietoa nimien määristä. Harvinaisten nimien kohdalla tarkkaa määrää ei kerrota yksityisyyden suojaamiseksi.
Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto | Digi- ja väestötietovirasto (dvv.fi)
Ei tule maksua. Varauksen noutoaikaa on vielä jäljellä ja ehdit sopia kirjastoauton henkilökunnan kanssa, miten varauksesi kanssa toimitaan. Voit joko jatkaa noutoaikaa, vaihtaa noutopaikkaa tai perua varauksen. Välitän viestisi kirjastoauton väelle ja he ovat yhteydessä sinuun mahdollisimman pian.
Kirja on alaotsikkonsa "maalattavia kuvia" mukaan lasten värityskirja. Se on 16-sivuinen, pitkänomainen kirja, jonka ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1905, ja myöhemmät vuosina 1922 ja 1934. Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica:
https://finna.fi
Varastokirjastosta kerrottiin, että kirja on samalla myös kuvitettu matkakertomus, jossa esiintyvistä ihmisistä käytetään ilmeisesti heidän oikeita nimiään. Vaikuttaa siltä, että kyseessä on hänen oma perheensä.
Kirja on Kansalliskirjaston ja Turun yliopiston kirjaston kokoelmissa ei-lainattavana kappaleena ja lainattavissa Varastokirjastosta Kuopiosta. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta.
http://finna.fi
Martti Haavion runon Aapiskukko toinen säkeistö alkaa: "Ja joskus yöllä, luulen niin, se lentää lasten huoneisiin...". Runossa on yhteensä viisi säkeistöä. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Nyt, lapset, nähkää, kuulkaa tää". Runo on ilmestynyt Martti Haavion, Aili Konttisen ja Ohto Oksalan Iloisessa aapisessa (1937). Tästä aapisesta on julkaistu näköispainos vuonna 2004. Siinä Aapiskukko-runo on tikkukirjaimin ja tavutettuna sivulla 27. Runo on julkaistu myös kirjassa Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta (WSOY, 1993, s. 282).
Tämä runo on myös sävelletty. Olavi Ingmanin sävellys löytyy nuotista Ingman, Olavi: Iloisia lauluja lapsille (WSOY, 1946, s. 4). Lauri Parviaisen sävellys löytyy nuotista Pienten lauluja (WSOY, 1958, s. 17). Tästä nuotista on...
Moppe Craverin kirja "Mitä jokaisen koiran tulee tietää isäntänsä..." kuuluu Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin. Lisäksi löytyy kirja "Mitä jokaisen koiran tulisi tietää isännän valinnasta" / Olli Haikka. Kirjojen saatavuustiedot selviää pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Vaski-kirjastojen kokoelmissa on jonkin verran Hergén Tintti-sarjakuvia ranskaksi. Täältä voit katsoa, mitkä sarjakuvat ovat saatavilla ranskaksi: https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=Herge&type=Author….
Voit myös tehdä kirjastolle hankintaehdotuksen, mikäli haluat jonkun tietyn Hergén sarjakuvateoksen kirjastosi kokoelmaan. Vaski-kirjastoihin voi tehdä hankintaehdotuksen helposti verkkokirjastossa: https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana. Mikäli olet kiinnostunut myös muiden Suomen kirjastojen kokoelmista, niin voit käyttää Finnaa tiedonhaussa. Täältä näet esimerkiksi kaikissa Suomen kirjastoissa olevat ranskankieliset teokset, joiden tekijä on Hergé: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Herge&type=...
Kyseessä voisi olla Louis Sacharin klassikko Paahde. Siinä leirin pojat joutuvat kaivamaan päivästä toiseen suuria kuoppia kuumassa leirissä. Päähenkilön nimi on Stanley Yelnats, joka joutuu leirille syyttömänä, koska hänen luullaan varastaneen lenkkitossut. Kirjassa käsitellään myös Yelnatsin suvun historiaa. Leiriä tosin eivät ympäröi skorpionit, vaan keltatäpläliskot, jotka ovat myös hengenvaarallisia.
Rikosuhripäivystyksen sivuilla sanotaan seuraavaa:
"Rikoksen tekijä on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot. Poliisi kysyy vahingonkorvausvaatimuksista jo kuulustelutilanteessa. Vahingonkorvauksia voi vaatia rikoksen tekijältä korkoineen rikoksentekopäivästä lukien."
"Vaikka rikoksen tekijän kuuluu korvata rikoksesta aiheutuneet vahingot, niin ei aina tapahdu. Tuomittujen korvausten maksamisesta voi sopia rikoksen tekijän kanssa suoraan tai pyytää ulosottomiestä perimään niitä. Korvauksia voi saada joissain tilanteissa myös Valtiokonttorista tai Kelasta."
Se, vaikuttavatko korvaukset loppuelämään, riippuu varmaan ainakin siitä miten isoista korvaussummista on kyse.
Lisää tietoa aiheesta voi lukea esim. alla...
Alkka on etenkin Lapissa ja Petsamossa käytetty vanha ruokin (Alca torda) nimitys (Kaisa Häkkinen, Linnun nimi). Swanin alkkakuningas on todennäköisesti ruokkien heimoon kuulunut siivetönruokki (alun perin Alca impennis, nykyisin Pinguinus impennis), pohjoisten merialueiden rannoilla elänyt suurikokoinen (75–90 cm) lentokyvytön merilintu. Tämän sukupuuttoon kuolleen lajin viimeiset yksilöt tavattiin 1800-luvun puolivälin paikkeilla.
siivetönruokki - Pinguinus impennis | Yleiskuvaus | Suomen Lajitietokeskus
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on paljonkin englanninkielisiä äänikirjoja. Saat niistä luettelon menemällä Helmetin (www.helmet.fi) sanahakuun ja kirjoittamalla tyhjään ruutuun äänikirjat ja valitsemalla aineistoksi joko cd-levyt tai c-kasetit ja kieleksi englannin. Voit halutessasi valita myös vain jonkin kirjaston kokoelmat. Myös moniin kirjastojen kokoelmissa oleviin englannin kielen kursseihin kuuluu joko kasetteja tai cd-levyjä.
Sekä kirjastoja että äänikirjoja on varsin paljon, joten voit myös soittaa lähikirjastoosi ja kysyä mitä äänikirjoja siellä on tällä hetkellä hyllyssä.
Seura-lehden vanhoja vuosikertoja säilytetään kaupunginkirjaston lehtilukusalissa (Puutarhakatu 1). Lehtiä ei voi lainata, mutta niitä voi käydä tutkimassa paikan päällä. Seura-lehteä löytyy sieltä vuodesta 1961 alkaen, mutta kaikki vuosikerrat eivät ole täydellisiä. Lehtilukusalin yhteystiedot ja aukioloajat: http://kirjasto.tampere.fi/kirjastot-ja-aukiolot/lehtilukusali/.
Vanhoja Seuran vuosikertoja säilytetään myös Varastokirjastossa, josta niitä voi tilata kaukolainana, mutta valitettavasti sielläkin vuosikerroista puuttuu yksittäisiä lehtiä. Vaari-aineistotietokannan kautta on mahdollista tarkistaa, mitkä lehdet kokoelmasta puuttuvat. Tampereen kaupunginkirjaston tietokanta ei yksilöi puuttuvia lehtiä samalla tarkkuudella, joten...
