Acanthosoma haemorrhoidale tunnetaan suomeksi nimellä tuomilude. Toinen sitä muistuttava ludelaji on Elasmostethus interstinctus eli lehvälude. Molemmat ovat yleisiä ja ihmisen kannalta harmittomia.
Suomenkielisillä nimillä netistä löytyy jonkin verran tietoa ko. hyönteisistä (esim. http://www.google.fi). Hakutuloksista löytyy myös linkkejä suomalaisille hyonteisharrastajien keskustelupalstoille.
Ainakin Power-Docks-niminen yritys on kehitellyt venelaitureita, joissa aurinkopaneelit on rakennettu osaksi laituria. Suurin osa näiden laitureiden yläpinnoista on aurinkopaneelia.
https://plugboats.com/solar-docks-have-batteries-included/
https://www.power-docks.com/power-docks
Kirjastosta löytyy monta hyvää kirjaa toivomaasi aiheesta, esimerkiksi näihin kannattaa tutustua: Becky Albertalli: Minä Simon, Homo SapiensAiden Thomas: Hautausmaan pojatCasey McQuiston: Punaista, valkoista ja kuninkaansinistäHellevi Salminen: Hello, I love youSimon James Green: Heartbreak boysJames L. Sutter: DarkheartsAdam Silvera: Lopussa molemmat kuolevat
Mitä voi digitoida ja missä
LP-levyt
Lielahden kirjastossa ja Hervannan kirjaston tietotorilla on levysoitin, jolla vinyylilevyt voi siirtää CD-levyille tai mp3-tiedostoiksi. Pääkirjaston musiikkiosastolla voi digitoida vinyylilevyjä CD-levyille.
Digitointiajan voi varata ajanvarausohjelmasta.
https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/asiakaskoneet-ja-laitteet/digitointi-editointi.html
Tarkoitat varmaankin kirjojen selässä olevia signumeita. Niitä on eri kirjastoissa ja eri aikoina käytetty hyvinkin erilaisia, ja riippuu ihan tapauksesta, miten helppoa tai vaikeaa niiden irrottaminen on. Kaikkein vaikeinta se tietysti on, jos signumtarra on kirjan kansimuovin alla.
Nykyisin käytössä olevat signumit irtoavat yleensä siististi ja jälkiä jättämättä, kun vetää ne irti varovasti nurkasta alkaen. Jos irti vedetty tarra jättää jäljen tai jos esim. paperinen tarra-aines ei suostu irtoamaan ilman liuotinta, voit kokeilla esimerkiksi seuraavia aineita:
VP Sitrus puhdistusliuotin
3M Cleaner spray
Weicon Label remover
Fobia tarkoittaa pelkoa, kauhua tai kammoa. Psykiatriassa fobialla tarkoitetaan erityistä voimakasta pelkoa, johon ei liity mitään todellista vaaraa ja jota ei voi järkeilemällä hallita. Tällainen pelko saa ihmisen välttelemään pelkonsa kohdetta ja rajoittaa hänen tekemisiään.
Tavallisimpia fobioita ovat esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelko, julkisten paikkojen pelko ja yksittäiset spesifit fobiat. Isaac M. Marksin mukaan fobian voi laukaista melkein mikä tahansa ja lista fobioista olisi lähes loputon. Varsinaisia musiikkiin liittyviä fobioita hän ei mainitse, mutta joillakin ihmisillä fobia on liittynyt tiettyihin (koviin) ääniin, esimerkiksi viheltämiseen tietyllä taajuudella tai korkeaan sopraanoääneen.
Lähteitä:...
Mitalin arvoa kannattaa tiedustella esim. Holmastolta, joka kauppaa ja huutokauppaa myös mitaleita, https://www.holmasto.fi/ tai Hagelstamilta, https://www.hagelstam.fi/yhteystiedot-1.
Muita huutokauppoja, joissa välitetään mitaleita ja rahoja, https://www.numisbids.com/
Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta kannattaa hakea ja kysyä tietoja, siellä on tietopankki, http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki sekä keskustelufoorumi, https://www.pk-numismaatikot.fi/forum/.
Mitalia on lyöty todella vain 100 kappaletta. Löysin yhden kaupan Huuto.netistä, siinä on myös mitalin tietoja https://www.huuto.net/kohteet/kauko-rasanen-kulta-18k-juhlamitali-suomi…
Vaihtoehtoja on varmaan moniakin, esim.
Visne? = Haluatko?
Jos kysymysmerkki tulee kaiverrukseen, ei tarvita kysymysliitettä -ne (-ko/-kö) eli
Vis? = Haluatko?
Vis tu? = Haluatko sinä?
Yrjö Varpion Linna-elämäkerran mukaan Pohjantähti-trilogia oli pitkällisen kypsyttelyn tulos. Alkuun se oli pelkkä aihepiiri, josta oli tarkoitus kirjoittaa. Jo ennen Tuntemattoman sotilaan syntyä Linna oli puhunut siitä, että hän kirjoittaisi romaanin Urjalasta, ihmisistä ja maalaismiljööstä, joihin hänellä oli omakohtainen kosketus. Toisaalta, sodan päättymisestä lähtien Linnan mielessä oli pyörinyt ajatus kirjoittaa kansalaissodasta - miten siihen oli päädytty, ja miten sota oli vaikuttanut suomalaiseen yhteiskuntaan. Pikku hiljaa nämä ideat sulautuivat yhteen ja Täällä Pohjantähden alla alkoi hahmottua.
Alkuun, kun urjalaisromaani alkoi konkreettisesti hahmottua Linnan mielessä Tuntemattoman sotilaan ilmestymisen jälkeen, se...
Löysin sivustolta Solunet.fi hyvän kuvan kynnen rakenteesta. Sen mukaan kynsinauhan alla ei ole ihoa, vaan se on kynnen päällä. "Kynsipeti koostuu epiteelisoluista, mutta siinä on ainoastaan tyvikerros ja okasolukerros. Kynnen juurta peittävän ihopoimun reuna, kynsinauha, on myös kovaa keratiinia." Linkki sivulle.
Nyt on varmaankin käynyt niin, että hakusi ei ole onnistunut. Helmetistä löytyy nimittäin 40 Lawrence Sandersin kirjoittamaa kirjaa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myös Ensimmäinen kuolemansynti ja Toinen kuolemansynti löytyvät. Löydät kaikki Sandersin teokset kirjoittamalla Helmetissä kohtaan tekijä: Sanders Lawrence.
Kyseinen henkilö näyttää olevan lentokapteeni, lentokoneitten rakentaja ja Kar-Air Oy:n toimitusjohtaja Niilo Karhumäki, joka oli syntynyt Multiassa1). Hän on kirjoittanut mm. ilmailuaiheiset kirjat Lentopoikia ja Karhunahas. Hänestä ja veljistään on mainintoja myös muissa kirjoissa 2).Lähteitä:1) https://yle.fi/a/3-11161757 https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/57322) https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Karhum%C3%A4ki%2C+Niilo%22&type=AllFields
Lappeenrannan maakuntakirjastossa on kirkonarkistojen mikrofilmejä ja -kortteja nykyisen Etelä-Karjalan sekä luovutetun Karjalan alueen seurakunnista Kurkijoesta etelään (Kurkijoki mukaan luettuna), Inkerin seurakunnista ja Pietarin suomalaisista seurakunnista. Muun Suomen aluetta koskevia mikrofilmejä voi tilata kirjastoon kaukolainoina. Tiedot filmeillä ja korteilla ulottuvat enintään 1800-luvun lopulle.
Ota yhteyttä kirjastoon, niin voimme katsoa pitäjän tarkkuudella, mistä tietoa löytyy.
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Lehtolaisen kirjoista kolme on käännetty hollanniksi:
Tappava säde (Tijd om te sterven, 2003), Luminainen (Witte onschuld, 2004) ja Henkivartija (De lijfwacht, 2013).
Kyseinen satu on H.C. Andersenin Tuhma-Jussi. Satu löytyy esimerkiksi Vakaa tinasotamies; Tuhma Jussi -teoksesta, jonka tiedoissa tarinaa kuvaillaan näin: "klassisen hauska satu kuninkaantyttärestä, joka asettaa kosijoilleen hankalan tehtävän. Prinsessan ja puoli valtakuntaa vie Tuhma-Jussi, joka saapuu kuninkaanlinnaan ratsunaan vuohipukki ja mukanaan kuollut varis, risa puukenkä ja taskullinen mutaa".
Eila Kivikk'ahon runo Kädet alkaa juuri tuolla rivillä. Runo on kokoelmasta Parvi (1961) ja se on luettavissa myös Eila Kivikk'ahon Kootuista runoista, josta on ilmestynyt useita painoksia.
Kivikk'aho Eila: Kootut runot (WSOY, 1979)
Lähes kaikissa HelMet-alueen kirjastoissa voi skannata omia dokumentteja sähköpostiin. Skannausmahdollisuuden voi tarkistaa seuraavasti: Helmet.fi -sivustolta valitaan "Kirjastot ja palvelut", jonka jälkeen klikataan kohtaa "Valitse palvelu". Tämän jälkeen avautuvasta valikosta voi valita "Skannerit". Kirjaston henkilökunta opastaa tarvittaessa.
Hei,
Kansainvälisen Sewing Machine Collectors' Societyn sivujen mukaan kyseisen ompelukoneen valmistusvuosi olisi 1921.
https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
