Peruskäännös sanalle tittelille serenissimus/serenissimo on kunnianarvoisa. Sitä käytettään myös Venetsian tasavallan ja sen ruhtinaan nimityksessä, ks. esim. Tiede-lehti 8/2007 http://www.tiede.fi/artikkeli/760/venetsia_kaupunki_joka_on_ikansa_kamp… .
Jalkapallosta ymmärtämättömän piti ihan lukea sääntökirjaa.
Siellä mainitaan: "Rangaistuspotku tuomitaan sitä joukkuetta
vastaan, joka pallon ollessa pelissä
syyllistyy omalla rangaistusalueellaan yhteen
niistä kymmenestä rikkomuksesta,
joista on tuomittava suora vapaapotku."
https://www.palloliitto.fi/sites/default/files/liitteet/Piiri-Pohjois-S…
eli rangaistuspotku on todella rangaistus ja tavallaan vapaapotkun erikoistapaus.
Tasapelissä rankkarit ovat saaneet nimensä varmaankin siitä, että ne lauotaan rangaistuspotkupisteeltä.
Suomen kielen verkkokursseja löytyy koottuna Makupalat.fi-palvelusta, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/suomen%20kieli%20AND%20oppimate…;
Helmet.fi:n kokoelmissa on esimerkiksi
Lue ja opi suomea : lukemisto aikuiselle kielenoppijalle, Aho, Jenni, kirjoittaja.Helsinki : Oppian, 2022
Hauska tavata! : opin suomea, Paavilainen, Ulla, kirjoittaja. Helsinki : Suomen Kustannusyhdistys ry, 2022.
Suomen mestari-oppikirjasarja, Gehring Sonja, https://kirjtuo1.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=t:(suomen%20mestari%20%3….
Merja Vainion luonnoksen pohjalta tehty Punakaartilaismuistomerkki paljastettiin lauantaina 5. kesäkuuta 1982 kello 14.00.
Lähde:
Pitkä prosessi päätökseen: Punakaartilaisille muistomerkki. - Hämeen yhteistyö 5.6.1982
Tämä Frances J. Crosbyn virsi löytyy P. Kivekkään suomentamana Ruotsin kirkon virsikirjasta (psalmi nro 46). Ratamo-kirjastoista sitä voi lainata Riihimäen kaupunginkirjastosta (Ruotsin kirkon virsikirja 2003, ISBN 91-526-5510-5). Englanninkieliset sanat löytyvät internetistä nimellä "Tell Me the Story of Jesus" ja ruotsinkieliset sanat nimellä "Låt mig få höra om Jesus".
Perimätiedon mukaan Ruotsalainen -järven nimi juontaa juurensa siitä, että Marjoniemen ensimmäisen talon isäntä Hannu Pietarinpoika oli alkujaan ruotsalainen. Järveä kutsuttiin hänen laajojen omistuksiensa vuoksi ”Ruotsalaisen vedeksi”. Muita tiedettyjä nimiä olivat myös ”Ruotsi” tai ”Ruotsinvesi”. Myöhäisempiä nimimuotoja ovat olleet ”Ruotsalainen” tai ”Ruotsalaisenjärvi”. Hannu viljeli maatilaansa joskus 1400-luvulla.Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsalainen_(j%C3%A4rvi)
Kollegat ehdottivat Bengt Anderbergin ja Jan Mogensenin kirjaa Satu pienen pienestä tytöstä. Kirjassa tyttö mm. hakee isän jalkapallokentältä. Kirja kuuluu sarjaan Lasten parhaat kirjat, ja se on vuodelta 1994. Alla linkki, josta näet kansikuvan (,jossa isä syö voileipää)
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=923325
Espoon organisaatiorakenteessa kirjastopalveluiden johtajan esihenkilönä toimii Kulttuurin tulosyksikön johtaja, kulttuurijohtaja. Hänen esihenkilönsä on Elinvoiman tulosalueen elinvoimajohtaja. Seuraavana tuleekin sitten kaupunginjohtaja. Valtionhallintoon ei siis mennä.
Lähde: https://www.espoo.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/organisaatio (viitattu 5.6.2023)
Sain kollegalta tälllaisen ohjeen: Ainakin näin onnistuu:Valikoista Lisää à Erikoismerkit à etsi oikea merkki haulla (No-break space)Ohjeistus löytyy esim. täältä: https://support.google.com/docs/thread/268807740/how-do-you-add-a-non-b…
Vuoden 2019 lopun tietojen mukaan mainituilla viidellä alueella asui 1 215 343 asukasta. Koko maan asukasluku oli tuolloin 5 525 292, joten alueiden väestö edusti noin 22 prosenttia koko maan väestöstä.
https://www.kuntaliitto.fi/talous/kuntatalouden-tilastot/kuntien-vaestotiedot
Ruotsi on maiden jalkapallo-otteluissa ollut useimmiten se voittava osapuoli. Silloin tällöin Suomikin on poistunut viheriöltä voittajana. Wikipediaan on koottu melko kattavasti Suomen jalkapallomaajoukkueen ottelutulokset. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_jalkapallomaajoukkueen_ot…
Naisten jalkapallomaaotteluiden tulokset löytyvät täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_naisten_jalkapallomaajouk…
Mahdollisesti kyseessä on Minna Rytisalon kirjoittama Jenny Hill (WSOY 2023). Kirjan päähenkilö on avioeroon päätyvä nainen ja kirja käsittelee humoristisella otteella keski-ikään tulleen naisen elämänvaiheita ja valintoja.
Minna Rytisalolta on aiemmin ilmestynyt romaanit Lempi (Gummerus 2016), Rouva C (Gummerus 2018) ja yhdessä Tommi Kinnusen kanssa kirjoitettu Huokauksia luokasta (WSOY 2023).
Pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta näyttäisi löytyvän asiasanalla ADHD vain muutama suomenkielinen aikuisille suunnattu sarjakuva ja yksi romaani:https://helmet.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Elanguage…Nuorille ja lapsille näyttää löytyvän useampia suomenkielisiä romaaneja aiheesta. Eli kovinkaan paljon aiheesta ei tosiaan ole suomeksi kirjoitettu! Tässäpä olisikin tärkeä aihe jollekin kirjailijalle tartuttavaksi.
Löysin Helsingin Sanomien arkistosta työpaikkailmoituksen päivältä 29.11.1970. Siinä vaateyritys Saukkola Oy etsii yritykseensä myyntiedustajia. Yrityksen tuotantotoiminta on ollut Nummen Saukkolassa. Yhteystiedoissa osoite on yksinkertaisesti Saukkola Oy, Saukkola ja ilmoituksessa on myös johtaja Ojasen puhelinnumero.
Arto Kivimäen ja Pekka Tuomiston Rooman keisarit -teoksesta löytyy käännös runosta, mutta en löytänyt merkintää, kuka on kääntäjä, ehkä jompi kumpi tai herrat yhdessä. Tämä käännös löytyy verkosta Wikipedian Hadrianus-artikkelista ainakin tällä hetkellä, https://fi.wikipedia.org/wiki/Hadrianus.
Löydän toisenkin käännöksen ja sille tekijänkin, mutta omista luentomuistiinpanoistani. Ne ovat peräisin Tuomo Pekkasen Rooman keisariajan runoutta käsittelevälltä luentokurssilta. Se on ymmärtääkseni Tuomo Pekkasen oma käännös.
Sieluni häilyväinen, hieno,
ruumiini vieras ja seuralainen,
nyt sinä poistut kalpeaan, kylmään, alastomaan paikkaan,
etkä enää laske leikkiä tapasi mukaan.
Jos käännös on julkaistu jossakin, se on todennäköisesti...
Hei, tässä muutama kirja, jotka löysin:Gavin Ciara: Lumikon uusi ystävä (2020)Kari Koski: Vaarin eläinkirja (2007)Ryhänen Eeva-Liisa: Me selkärankaiset: nisäkkäät (2012)Leppäniemi Jorma: Suomen eläimet: Näätä (2005)
Tässä hieman laajempi listaus aiheista:
Suomen itsenäistymisen ajan tarinat
Westö: Missä kuljimme kerran
Pekkola, Pasi: Huomenna kevät palaa
Saarto, Timo: Kuoleman kuukausi
Mustonen, Enni: Ruokarouva
Mustonen, Enni: Verenpisara ikkunalla
Oranen, Raija: Maan aamu
Oranen, Raija: Fanny
Mikkanen, Raili: Laulu tulipunaisesta huoneesta
Tikkanen, Märta: Emma ja Uno
Rajala, Panu: Kuningasajatus
Koivukari, Tapio: Luodetuulen maa
Vakkuri, Juha: Mannerheim ja saksalainen suudelma
Jaatinen, Pekka: Varjo : 1917 – 1918
Kaarnakari, Ville: Operaatio Kagaali
Skiftesvik, Joni: Isäni, sankari
Linna: Täällä Pohjantähden alla
Iloinen 20-luku
Eerola, Ville: Nuori Waltari
Hämeen-Anttila, Virpi: Käärmeitten kesä ja myöskin muut Karl Axel Björkin tutkimukset...
Pakolaisista, maahanmuuttajista ja/tai ulkomaisista vieraista kertovat esim. seuraavat pikku koululaisille sopivat kirjat:
Marttinen, Tittamari: Severin yllätysvieras. Tammi 1997 (Kirjava kukko-sarja), ISBN 951-31-0978-X ;
Guttormsen, Seija-Marita: Miten kamelilla ratsastetaan?
Scritti 1999 (ISBN 952-5298-05-1);
Talvio, Pirkko: Minä olen Davor. Tammi 1994 (Vihreä varis-sarja), ISBN 951-31-0371-4 ;
Uspenski, Eduard: Fedja-setä menee kouluuun. Otava 1999(ISBN 951-1-16275-6)
Vähän toisenlaista näkökulmaa aiheeseen tarjoavat mm. seuraavat kirjat:
Oranen, Raija: Kolmimetrinen mies. Tammi 1989, ISBN 951-30-9122-8 ;
Scheffler, Ursel: Vakooja vintillä. Lasten keskus 1997 (Minäpä luen itse-sarja), ISBN 951-627-181-2 ;
Gaarder, Jostein: Haloo...
Fennica-tietokannan mukaan ainoa varsinainen runokäännös on Kirjayhtymän vuonna 1977 julkaisema Huilunsoittaja : Runoja 1895 - 1941, suomentajana Anna-Maija Raittila. Romaaniin Lasihelmipeli (Das Glasperlenspiel) sisältyvät runot on kääntänyt Elvi Sinervo. Ne on julkaistu myös vuonna 1972 (Kirjayhtymä) kirjassa Josef Knechtin jälkeenjääneet teokset : koululaisen ja opiskelijan runot.
Heikki Poroila
