Holvi-sana on skandinaavinen laina sanasta, jota nykyruotsissa edustaa sana valv , joka siis tarkoittaa holvia.
Suomen kirjakielessä sana holvi on mainittu ensi kerran sanakirjassa vuonna 1637, mutta laina on todennäköisesti vanhempi, sillä holvejahan on rakennettu Suomessa jo keskiajalla.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Alkuun voisi auttaa esimerkiksi jokin seuraavista:Kalevi Kasala, Ortodoksisuuden mitä, miksi, miten : kirkkotiedon käsikirja Merja Marras, Ortodoksinen elämäntapa 12 ikkunaa ortodoksisuuteen Suomessa
Päiviä, joina myöhästymismaksut annettiin anteeksi, on Helsingin kaupunginkirjastossa pidetty viimeksi vuosia sitten, edellisestä kerrasta on kulunut ainakin 15 vuotta. Seuraavan vastaavan päivän järjestämisestä ei ole mitään suunnitelmia; todennäköistä on, ettei sellaisia enää järjestetä.
Jos asiakas ei pysty maksamaan hänelle kertyneitä maksuja, niistä on mahdollista anoa vapautusta. Lisätietoa tästa löytyy Helsingin kaupunginkirjaston sivulta http://www.lib.hel.fi/page/804EE080-A8EF-403A-80AC-CCB0AD6A2074.aspx
Kirjaston korttipelikirjoista ei löytynyt ohjeita tälle vuonna myyntiin tulleelle Stun-pelille. Englanninkieliseltä pelisivustolta löytyivät lyhyet peliohjeet:
https://boardgamegeek.com/boardgame/6686/stun
Kyseinen katkelma on todellakin Paulin repliikki Aleksis Kiven näytelmästä Karkurit (1867). Repliikki on näytöksen ensimmäisestä näytöksestä ja kuuluu näin:
Nyt on se hetki, koska peltomies
On kyntöns päättänyt ja juhta seisoo,
Kun paimentorvi kaikuu kujalla
Ja kotiin ehtii karjankelloin ääni
Ja kyntörastas männyn latvassa
On ehtoovirtens alkanut.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/11891/pg11891-images.html
http://neba.finlit.fi/kirjasto/digi/index.php?pagename=teokset-nimio&se…
Turun kaupungin Viheryksikössä arveltiin kysymyksesi kohdistuvan Kirkkopuiston sijasta Brahenpuistoon, jossa on useammankin lajisia jalavia. Jo Turun Puisto-opas vuodelta 1991 mainitsee puistossa olevan koristeellisen, riippaoksaisen sateenvarjojalavan (Ulmus glabra Camperdownii).
Viheryksikön Viherrekisteri-tietojen mukaan puistossa on riippajalava ja vuorijalavaa (Ulmus glabra). Porthaninpuiston puolella on myös kynäjalavaa (Ulmus laevis).
Lisätietoja Turun puistoista saat Turun kaupungin Viheryksikön sivuilta osoitteesta http://www05.turku.fi/teknisetpalvelut/viheryksikko/ .
Hei,
Kyllä Päätaloa C-kasettiäänikirjoina on julkaistu. Selvittelymme mukaan ainakin nämä:
Koillismaa-sarja: Mustan lumen talvi
Iijoki-sarja: Tammerkosken sillalla ; Iijoen kutsu ; Iijoelta etelään ; Pato murtuu ; Hyvästi Iijoki ; Pölhökanto Iijoen törmässä
Muut teokset: Ihmisiä telineillä ; Ennen ruskaa ; Höylin miehen syksy ; Sateenkaari pakenee ; Juoksuhautojen jälkeen ; Mustan lumperin raito ; Selkosten viljastaja ; Kannaksen lomajuna
Ihmisiä telineillä on lisäksi ilmestynyt cd-äänikirjana.
Näitä voit saada Vaara-kirjastoista ja jos meiltä ovat poistuneet, ne voi saada kaukolainaksi.
Nadja Sumanen ei toistaiseksi ole kirjoittanut muita teoksia kuin nuo mainitsemasi Rambo ja Terveisin Seepra, jotka löytyvät Helmet-verkkokirjastosta.Lukemasi perusteella sinun kannattaisi kokeilla esimerkiksi näitä teoksia:Kilpikonnan kuorella / John Green (ja muutkin John Greenin teokset saattaisivat kiinnostaa sinua)Oonko ihan normaali? / Holly BourneKosmoksessa tavataan / Jack ChengPuhu, Nelli, puhu / Heidi SilvanKadonnut : Audrey / Sophie Kinsella
Aukusti Salon Meidän lasten aapisessa on kertomuksen alkuosan sisältävä lyhennelmä Ilmari Kiannon Ruoka-Jussista. Kokonaisuudessaan Ruoka-Jussi on esimerkiksi Urho Somerkiven ja kumppanien Lasten neljännessä lukukirjassa sekä Iikka ja Hanna Kankaisen Iloisessa lukijassa. Alun perin tarina ilmestyi Kiannon Turjanlinnan satukirjassa vuonna 1915.
Samaa näytelmää ovat koululaiset ilmeisesti esittäneet hieman eri nimillä muuallakin 50-luvulla, sillä samantyyppisestä näytelmästä on kysytty aiemminkin. Valitettavasti tietoa näytelmästä löytyy niukasti.
Näytelmää ei ole Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ylläpitämässä Näytelmät.fi -tietokannassa, johon on listattu lähes kaikki Suomessa esitetyt näytelmät. Teksti on voitu julkaista koulun oppimateriaalissa, mutta finna.fi-hakujen kautta ei ole löytynyt mitään sopivaa.
Uuraisten Portti -lehden numerosta 6 löytyy seuraavanlainen lyhyt kuvaus näytelmästä, joka vaikuttaisi olevan sama. Kuvaus on kuitenkin 90-luvun alusta, joskin tapahtuma, jossa näytelmä on esitetty haki 60-luvun alun...
Siviilipalvelus suoritetaan periaatteessa kutsuntojen jälkeen, mutta suorittamiseen voi anoa lykkäystä samalla tavalla kuin varusmiespalveluksen suorittamiseen. Päätoiminen opiskelu on pätevä syy saada lykkäystä siviilipalveluksen suorittamiseen. Lykkäysanomus tehdään kirjallisesti siviilipalveluskeskukseen, ja liitteeksi pitää laittaa todistus opiskelusta.
Lykkäystä tarvittaessa hakea myöhemmin lisää esimerkiksi opintojen jatkuessa, mutta takarajana on sen vuoden loppu, jolloin täyttää 28 vuotta. Siviilipalvelusvelvollisuus loppuu sen vuoden lopussa, jolloin täyttää 30 vuotta.
Siviilipalveluksesta löytyy lisää tietoa siviilipalvelukeskuksen sivuilta osoitteesta http://www.sivarikeskus.fi/tietoa.php.
Lauri Törhösen ohjaama "Hylätyt talot, autiot pihat" sai elokuvaensi-iltansa helmikuussa 2000. Elokuvan pohjalta tehtiin myös 3-osainen televisiosarja, jossa sisälsi runsaasti uutta dokumenttiaineistoa sekä Aarnen ja Martan rakastelukohtauksen, johon kysyjäkin viitannee. Sarja näytettiin ensimmäisen kerran MTV3-kanavalla syyskuussa 2002.
Näin ollen tämä elokuvan sekä televisiosarjan pieni sisällöllinen ero selittää asian.
Itse elokuva on katsottavissa esimerkiksi KAVIn Radio- ja televisioarkiston asiakaspisteillä tai saatavissa, vähintään kaukolainana, DVD-muodossa kirjastoista eri puolilta Suomea.
3-osaista televisiosarjaa emme valitettavasti ainakaan vielä pystyneet paikallistamaan katsottavaksi.
Lisätietoja elokuvasta muun muassa...
Tuo "Aineistolaji: Kirja" on tosiaan päälajike sekä "tavallisille" kirjoille että äänikirjoille. Saadaksesi hakuun mukaan pelkästään kirjat, voit tarkennetussa haussa valita kohdassa Aineistotyyppi ylemmän kirja-valinnan alla olevan jälkimmäisen kirja-valinnan. Valinta näkyy tällöin valmiin haun ylälaidassa merkintänä kirja > kirja.Myös valmiissa haussa voi valita sivun oikeassa laidassa olevasta "Rajaa hakua" valikosta Aineistotyyppi-kohdasta ensimmäisen (eli pääaineistotyypin) kirja-valinnan alta sen jälkimmäisen kirja-valinnan. Lisävalinnat näkyvät pientä mustaa nuolta klikkaamalla (aineistotyypin nimen vieressä). Sen jälkeen pitää vielä ruksia pois hakukentän altapuolelta "kirja"-aineistotyyppi, jotta hakuun jää valinta kirja...
Soveltuvin lienee Essi Mäkelän Islanti = Lýðveldið Ísland, mutta myös Anne Ragnhild Nässin Islantikirjaa saattaisi kannattaa vilkaista, vaikka osa sen tekstistä onkin selvästi 5-vuotiasta vanhemmille lapsille suunnattua.
Tässä muutama toiveeseesi sopiva täsmävinkki tämän vuoden uutuuksista: Heidi Silvan: Kuinka särkeä sydän?Briitta Hepo-oja: Amalia A ja kosmiset kiemuratCatherine Doyle: Kruunun tyttäret Lisää sopivaa luettavaa voit etsiä myös Outi-verkkokirjaston Nuorten kirjasto -sivulta. Sivun lukuvinkkikarusellista löytyy monenlaisia listoja eri aiheista, esimerkiksi Nuoruuden kesäpäiviä ja tulevaisuuden haaveita | OUTI-kirjastot (finna.fi)Viime vuonna ilmestyneitä kirjoja esiteltiin tammikuun Kirjasaari-tapahtumassa, jonka kirjalistat löytyvät myös em. sivulta. Toiveesi mukaisia kirjoja voisi löytyä vaikkapa näiltä listoilta: Kirjasaari 2024: Vampyyrejä ja vihanneksia - nuorten sarjakuvia | OUTI-kirjastot (finna.fi), Kirjasaari 2024: Nuorten...
Tansseja kutsuttiin tiettävästi konkareiksi, koska ne oli tarkoitettu kokeneemmalle, varttuneemmalle tanssiväelle, vastakohtana nuorison tansseille. Sana konkari tulee alun perin sotilaskielestä ja tarkoitti veteraania, pitkän kokemuksen omaavaa sotilasta. Merkitys laajeni yleiskieleen tarkoittamaan ketä tahansa kokemusta ja ikää kartuttanutta henkilöä.Lähteet: Kielitoimiston sanakirja Suomen etymologinen sanakirja(viitattu 17.12.2025)
Olisikohan kyseessä kenties kirja Iris Palosaari : auttajana kahden maailman välissä (Hullu Poro, 2009).
"Vuosikymmenet kätilönä Kittilän kairoilla toiminut Iris Palosaari on aina omannut hyvät suhteet henkimaailmaan. Auttajana kahden maailman välissä pohjautuu hänen henkimaailmasta vastaanottamiinsa viesteihin ja ihmisten auttamiseen niiden avulla. Kätilön työssään Iris joutui usein yksin vaikeiden asioiden eteen. Kun omat voimat eivät riittäneet, hän kääntyi Jumalan puoleen ja pyysi apua, ja sai kokea, kuinka näkymättömät auttajat tukivat häntä työssään. Hän oppi luottamaan vaistoihinsa ja toimi niiden mukaan, ja näin hänelle kehittyi pikkuhiljaa parantajan ja näkijän lahja." (kuvailu kustantajan verkkosivulta)
Kanadalaisten ulkonäkö South Park -sarjassa perustuu sen luojien Matt Stonen ja Trey Parkerin mukaan pelkkään päähänpistoon. Ensimmäiset tämän näköiset South Park -hahmot olivat Terrance ja Phillip. Alkuun hekään eivät olleet kanadalaisia, vaan Stone ja Parker ajattelivat heitä "mahdollisesti britteinä". Kun osoittautui tarkoituksenmukaiseksi tehdä kaksikosta kanadalaisia, Stone ja Parker päättivät, että kaikilla kanadalaisilla sarjassa olisi samanlaiset silmät ja päät. Jotkut sarjaan päätyneistä kanadalaisista julkisuuden henkilöistä (esimerkiksi James Cameron) ovat kuitenkin tunnistettavuuden parantamiseksi välttyneet ulkonäkönsä "kanadalaistamiselta".
http://www.southparkwillie.com/SPinfo/TwentyQuestions.htm
https...
