Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI) löytyvät ainakin tällaiset teokset vapaaehtoistyöstä kehitysyhteistyössä:
- Hyvien ihmisten maa : auttaminen kilpailukyky-yhteiskunnassa / Anne Birgitta Pessi & Juho Saari (toim., 2011), myös verkkojulkaisuna
- Unelmia maailmasta : suomalaisen kehitysmaaliikkeen juurilla / toim. Outi Hakkarainen, Miia Toikka & Thomas Wallgren (2000)
- Lapsen saatavilla : kirja kummeille ja kummeiksi haluaville / Seija Sihvola ja Tiina Kukkamaa (2003)
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta löytyy aiheestasi paljonkin hyviltä vaikuttavia lähteitä. Alla muutama, jotka kaikki ovat myös verkkojulkaisuna luettavissa:
- Vapaaehtoisuuden trendit kehitysjärjestöissä : kotimaisen...
Hei!
Löysin asiaan saman vastauksen kahdesta eri kirjasta: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet. O 2000 ja Uusi suomalainen nimikirja. O 1988. Niiden mukaan Aalto on tyypillinen 1900-luvun alussa harkiten valittu sukunimi, sillä siis korvattiin esimerkiksi ruotsalainen sukunimi.
Muutamien Pohjoismaiden kirjastojen välillä on voimassa ns. Norfi -sopimus kaukolainoista http://inet.dpb.dpu.dk/nvbf/norfri_delt.htm . Nämä kirjastot lähettävät kaukolainat ilmaiseksi. Asiakkaalle jää maksettavaksi tilaavan kirjaston toimitusmaksu. Norfri kirjastoissa on sekä yleisiä että tieteellisiä kirjastoja.
Muualta ulkomailta tilattavan aineiston hoitaa yleisten kirjastojen puolesta Helsingin kaupunginkirjasto. Tässä tiedote pääkaupunkiseudun kirjastojen verkkokirjaston/Helmetin sivuilta: "Keskuskirjasto myös välittää lainoja ja kopioita ulkomaisista kirjastoista. Lainan välitys Pohjoismaista maksaa 10 €, muualta Euroopasta 15–30 € / laina. Kopioiden hinnat määräytyvät lähettäjäkirjaston hinnaston mukaan."
Marjatta Kurenniemen Pukke Punamuurahaisen seikkailut -kirjaa on hyvin saatavissa kirjastoista kautta Suomen. Sitä on esimerkiksi yli kymmenen Keski-kirjaston kokoelmassa ja näistä vaivattomasti tilattavissa lainattavaksi omaan kirjastoonne.
Pukke Punamuurahaisen seikkailuista on otettu painokset vuosina 1946, 1954 ja 1978. Omakseen kirjaa haluavan kannattaa seurailla verkkoantikvariaattien tarjontaa tai jättää siitä oma ostoilmoitus.
Enid Blytonista löytyy tietoa Internetistä mm. sivuilta http://www.blyton.net Kirjastossa sinun kannattaa tutustua kirjailijoita esitteleviin yleisteoksiin kuten esimerkiksi Mervi Kosken vuonna 2000 julkaisemaan teokseen 'Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaan' (ISBN 951-692-466-2) ja 'Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita' (toim. Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen, ISBN 951-692-398-4).
Tässä ehdotuksia:
Margaret Atwood: Orgattaresi
Naomi Alderman: Voima
Gert Brantenberg : Egalian tyttäret
Alice Walker : Häivähdys purppuraa
Sara Stridsberg : Unelmien tiedekunta
Pauliina Rauhala : Taivaslaulu
Emmi Nieminen: Vihan ja inhon internet
Märta Tikkanen : Vuosisadan rakkaustarina
Nelli Ruotsalainen : Tätä en pyydä enää anteeksi
Laura Gustafsson : Huorasatu
Jennifer Mathieu : Näpit irti
Charlotte Perkins Gillman : Herland
Kirjasampo.fi-palvelusta voi hakea asiasanalla kirjallisuutta, esimerkiksi vallankäyttö hakutulos: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/vallankäyttö
Valta, vallankäyttö ja yksilö
Chimamanda Ngozi Adichie: Purppuranpunainen hibiskus
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj...
Valitettavasti tästä kappaleesta ei löytynyt nuottijulkaisua. Netistä löytyi kuitenkin sointumerkit esimerkiksi täältä: https://chords-and-tabs.net/song/name/suvi-terasniska-maasta-sataa-taivaaseen
Vaikuttaa siltä, että kyseinen kappale on julkaistu vain singlenä. Tämä tieto on peräisin Yleisradion Fono-tietokannasta. Singlelevyjä ei ole valitettavasti kirjastoihin hankittu.
Kirjaston aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ löytyy useita cd-levyjä, joilta löytyy kuubalaista musiikkia ennen 1960-lukua. Hakusanoiksi kannattaa kirjoittaa 'Kuuba' ja esimerkiksi '1920', '1930' tai jokin muu kymmenluku. Hakuvalikkoon 'Näytä' kannattaa valita 'vain cd-levyjä'. Levyjen sisällön ja saatavuuden voi tarkistaa hakutuloksesta kunkin levyn kohdalta.
Helsingin kaupunginkirjastolla on useita niteitä kirjasta Mäntyneva: Asiakkuudenhallinta WSOY, Helsinki, 2001
Espoon puolelta voit tilata Helsinkiin tai noutaa Espoosta kirjan Greenberg: CRM at the speed of light-capturing and keeping customers in Internet Real Time
Osborne/McGraw-Hill, Berkeley, 2001
Saatavuustietoja voit tarkistella myös internetissä, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteissä Plussa-aineistohaussa, osoitteessa:
http://www.libplussa.fi
Tietoa Kirsi Kunnaksen tuotannosta ja hänen saamistaan kirjallisuuspalkinnoista löytyy useistakin teoksista, mm. teoksista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (2001) ja Pekka Tarkan Suomalaisia nykykirjailijoita (1989). Hänestä on tehty myös dokumenttielokuva sarjaan Kirjailijakuvia (n:o 3, Kirsi Kunnas 1989). Kirjat ja video ovat lainattavissa useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kannattaa katsoa myös Helsingin kaupunginkirjaston tekemää Sanojen aika -tietokantaa, josta löytyy kirjailijoiden henkilö- ja tuotantotietojen lisäksi myös tekstinpätkiä, viitteitä arvosteluihin ja muihin lähteisiin sekä linkki käännöstietokantaan. Sanojen aika löytyy helpoimmin Helsingin kaupunginkirjaston kotisivuilta (www.lib.hel.fi/), josta on...
Lento-onnettomuus oli vuonna 1983. Onnettomuudessa saivat surmansa Manuel Scorza, Jorge Ibarguengoitia, Angel Rama ja Marta Traba. Seuraavalla sivulla on taideteos Manuel Scorzan muistoksi, siinä mainitaan myös onnettomuus ja sen uhrit,
http://www.ccca.ca/resources/english/photography/large03.html .
Tietotekniikan opettamisesta ei todellakaan löydy runsaasti tietoa. Sen sijaan viitteitä verkko- ja etäopetukseen sekä tietokoneavusteiseen opetukseen löytyy runsaasti.
Voit etsiä viitteitä aiheestasi pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-aineistotietokannasta (http://www.helmet.fi) käyttämällä hakusanana tietotekniikka ja yhdistää siihen vaikka seuraavia hakusanoja; aikuiskoulutus, opetus, pedagogiikka, oppimisympäristöt. Toki voit myös itse ideoida lisää hakutermejä, apuna voit käyttää yleistä suomalaista asiasanastoa (http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/). Samoilla hakutermeillä voita hakea myös Helsingin Yliopiston kirjaston aineistotietokannasta Helkasta (http://helka.csc.fi/), jolloin saat aiheestasi myös sellaisia viitteitä,...
Helmet-aineistohaun kautta voi tarkistaa, mitä tällä hetkellä on lainassa. Tietosuojan vuoksi tietoa vanhoista lainoista ei valitettavasti ole saatavilla.
Jos Sinulla on jokin aavistus lukemastasi kirjasta, Helmet-aineistohausta voi olla apua - erityisesti kirjojen asiasanoista. Myös kirjastojen henkilökunnalla on valtavat määrät tietoa, pienikin vihje voi riittää kirjan tunnistamiseen.
Internetistä tietoa löytyy ainakin osoitteista http://fi.wikipedia.org/wiki/Viikingit ja http://www.rosala-viking-centre.com/historia.htm
Else Roesdahlin kirjassa Viikingit on oma lukunsa viikinkien runoudesta.
Alf Henriksonin Suuressa tarukirjassa taruhahmot ovat aakkosjärjestyksessä. Kirjasta löytyy viikinkitarujen sankareita, kuten Norjan suojelupyhimys Olavi Pyhä, mutta ne eivät ole siellä omana ryhmänään, vaan muiden sankareiden joukossa.
Englanninkielistä kirjallisuutta aiheesta löytyy enemmän Tampereen kaupunginkirjastosta, esim. teokset Grant, John: An introduction to Viking mythology, Roberts, Morgan J.: Norse gods and heroes. Teosten saatavuus ja myös lisää kirjoja löytyy Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta
http://kirjasto....
No Doubt on levyttänyt 7 albumia tai kokoelmaa:
No Doubt (1992)
Beacon Street (1995)
Tragic Kingdom (1995)
Return of Saturn (2000)
Rock Steady (2001)
The Singles 1992-2003 (2003)
Everythinh in Time, B-sides, Rarities, Remixes (2004)
http://www.nodoubt.com/music/
Sen lisäksi bändin kappaleita löytyy mm. näistä kokoelmista:
Beavis and Butt-Head do America (1996)
A Very Special Christmas 3 (1997)
The Rugrats Movie (1998)
Burning London: The Clash Tribute (1999)
Rock Against Bush, vol 2 (2004)
Lisää soundtrackejä:
http://www.nodoubt.com/music/soundtracks.asp
http://www.nodoubt.com/default.aspx
http://www.helmet.fi
Helpoin tapa etsiä isotekstisiä kirjoja Helmetistä on kirjoittaa ”isotekstiset kirjat” sanahakuun, jonka jälkeen näytölle tulee kaikki isotekstiset kirjat uutuusjärjestyksessä.
Kyseessä on todennäköisesti suomalainen teatteriohjaaja ja teatterinjohtaja Vivica Bandler (5.2.1917 – 30.7.2004), joka johti Lilla Teaternia vuosina 1955 – 1967. Lasse Pöysti kirjoittaa hänestä muistelmateoksessaan Jalat maahan: ” Vivica oli kauan unelmoinut teatterista. Hän oli opiskellut elokuvaa Jacques Feyderin ja Maurice Clochen assistenttina Pariisissa. Vivica luki agronomiksi. Opiskelu ei ollut helppoa harjoittelukesinä haravakoneen satulassa. Sellaista heinänuhaa kuin Vivicalla en ole nähnyt kenelläkään.”
Vivica Bandler puolestaan muistelee Tove Janssonia kirjassa Toven matkassa, Resa med Tove : en minnesbok om Tove Jansson: ”Epävarmuus leimasi voimakkaasti sekä Toven että minun nuoruutta. Epävarmuuden syitä ei kuitenkaan voi...
Työ- ja päivätoimintaa kehitysvammaisille järjestää nykyisin ennen kaikkea kunnat, mutta myös erityishuollon kuntayhtymät ja yksityiset palveluntuottajat.
Kehitysvammaliitto toteutti syksyllä 2002 lomakekyselynä kartoituksen, jossa kerättiin tietoa kehitysvammahuollon työ- ja toimintakeskuksista sekä erityisesti avotyön ja tuetun työllistymisen tilanteesta. Tuolloin keskusten lukumääräksi arvioitiin 350 ja niissä työskentelevien kehitysvammaisten asiakkaiden kokonaismääräksi hieman yli 11000. Vastanneita yksiköitä, joissa oli kehitysvammaisia, oli yhteensä 214 (palautusprosentti 62,1 %). Vastanneista ylläpitäjäorganisaatio oli kunta 138:ssa, kuntayhtymä 61:ssä ja muu (seurakunta, järjestö tai yhdistys, säätiö, yksityinen yritys) 15:ssä....