Kirjoja tai lehtiä joissa olisi ohjeet häämekon tekemiseen etsityillä tavoilla on haastava löytää. Olen löytänyt kuitenkin muutamia teoksia, joissa on ohjeita mekkojen tekemiseen joko neulomisella tai virkkaamalla. Esimerkiksi Ingalill Johanssonin "Luonnonkauniit neuleet" teoksessa löytyy ohje pitsineulemekolle sekä sileälle mekolle. Ohje löytyy sivulta 92. Teosta voi tarkastella verkkokirjastosta tästä linkistä: https://outi.finna.fi/Record/outi.1296113?sid=5460304385Anne Vierimaan kirjassa "Virkkaa: luksusta ja luonnonrauhaa" keskittyy virkkaamiseen ja siitä löytyy myös ohje mekon tekemiseen. Ohjeet löytyvät sivulta 99. Teosta voi tarkastella verkkokirjastosta tätä kautta: https://outi.finna.fi/Record/outi.2351801?sid=5462955119Suuri...
Hei,Kyllä, Aleksanteri Suuresta on kirjoitettu laajasti sekä tietokirjallisuutta että fiktioita, ja suomennoksia löytyy useita teoksia. Alla lista aineistosta, jota voit löytää Vanamon kirjastojen kokoelmasta.Tietokirjallisuus:Sheppard, Ruth ja Hautala, Timo: Aleksanteri Suuren sotaretket (2009)Bamm, Peter: Aleksanteri, maailmanvalloittaja (1967)Liljegren, Bengt: Aleksanteri Suuri (2006)Lund, Jan: Aleksanteri Suuri selkokielellä (2025)Peltonen, Jaakkojuhani: Aleksanteri Suuri (2021)Vallejo, Irene: Papyrus : kirjan katkeamaton tarina (2021)Chrisp, Peter: Kukoistava Kreikka (2003)Kertomakirjallisuus:Laajarinne, Jukka: Mykistynyt mies (2021)Lyon, Annabel: Aleksanterin opettaja (2011)
Kopion on maalannut Mikko Carlstedt. Carlstedtin taiteesta ja teoksista löytyy tietoa useista kokoelmateoksista, mutta Max Fritze on tehnyt hänestä pro gradu -tutkielman vuonna 2020, ja gradussa mainitaan myös tämä Pyhä perhe. Pro gradu-työn voi lukea osoitteessa https://helda.helsinki.fi/items/e204da42-27c7-42bb-b222-6db3a36936d0 (Fritze, Max: “Se on Cézanne se ainoa” : kumouksellisuus ja konservatiivisuus Mikko Carlstedtin varhaistuotannossa 1912–1922 (2020))
Taideteosten arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen. Esimerkiksi:https://www.hagelstam.fi/myyhttps://www.bukowskis.com/fi/sellhttps://www.helander.com/myy/esinearvio/
Kaltio-lehden numerossa 63 (2007) : 1, s. 12-15 on Aki Petteri Lehtisen juttu runoilija Eddie Lindenistä. Juttu on otsikoitu Poika partaveitsien kaupungista.Viitetieto löytyi Finna-hakupalvelusta helposti Eddie Lindenin ja Lehtisen nimillä.https://finna.fi/Record/arto.013056157?sid=5369739934https://finna.fi/
Kyseessä on Aale Tynnin runo kokoelmasta Vihreys: runoja (1979).https://finna.fi/Record/lastu.31529?sid=5380069993Finna.fi-hakupalvelusta voi etsiä esimerkiksi runoja niiden nimellä tai alkusäkeellä.https://finna.fi/
Hei!Kyllä äänitteitä voi hakea verkossa Vaski-verkkokirjaston kautta. Joko tekijän nimellä tai sitten teoksen nimellä. Hakua kannattaa tarkentaa vielä koskemaan äänitteitä, joko CD- tai LP-levyihin tai sitten molempiin oman tarpeen mukaan. Klassisen musiikin hakeminen on hieman hankalampaa ja mitä enemmän haettavasta levytyksestä tietää sen parempi. Alkuperäisellä kielellä saa enemmän ja parempia tuloksia kuin suomenkielisellä nimellä haettaessa. Esim. tässä tapauksessa Johann Strauss:Eine Nacht in Venedig löytää yhden äänitteen jossa on koko teos. Mikäli etsit äänitettä tuosta nimenomaisesta Helsingin konsertista niin sellaista ei ole kirjaston kokoelmissa.
Luettelo Singerin vanhoista ompelukoneista löytyy ismacs.net -sivustolta. Sivusto on Kansainvälisen ompelukonekeräilijöiden seuran (International Sewing Machine Collector's Society) kotisivu, jonne on kerätty tietoja eri valmistajien ompelukoneista.Singerin F-alkuisten valmistusnumeroiden lista löytyi tältä sivulta:https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f-series-serial-numbers.htmlTaulukon perusteella valmistusnumerolla F1146417 varustettu kone olisi mallia 15K ja valmistettu tammi-kesäkuun välillä vuonna 1911. Notes-kohdassa mainittu Clydebank, Scotland on luultavasti valmistuspaikka, sillä siellä on sijainnut Singerin tehdas vuosina 1884-1980.
Suomen luontolehden mukaan sienissä voi olla paljon erilaisia ötököitä. Tateista, haperoista ja rouskuista voi löytää kovakuoriaisia, kun taas sieni-, harso- ja talvisääskien sekä kärpästen toukkia voi löytää kääpämäisistä sienistä. Lähde: https://suomenluonto.fi/uutiset/arkiston-aarteita-sienensyojat/
Sivustolta Kuolinsyyt (sukututkimuksessa) löytyy tällainen alkuinfo: Tiedot sairauksien aiheuttajista ja tautien olemuksesta ovat satojen vuosien aikana muuttuneet lääketieteellisen tiedon lisääntyessä. Taudeista käytetyt nimet ovat muuttuneet. Edes lääketieteen asiantuntija ei pysty aina ehdottoman varmasti kertomaan, mitä sairautta erilaisista oireista ja kuolinsyistä aikoinaan käytetty taudinnimi tänä päivänä edustaa. Pappien tehtävä oli 1700 -luvulta alkaen kirjata historiakirjaan kuolinsyyt. Omaiset kuvasivat vainajan viime vaiheet ja niillä perustein kuolinsyy piti löytää papeille jaetusta luettelosta. Jos oireet eivät vastanneet mitään luettelon kuolinsyytä, kuolinsyyksi merkittiin "oangivfen" eli "tuntematon", tai "ei annettu (...
Karttoja voi ostaa muun muassa Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-palvelusta. Osta kartta | MaanmittauslaitosMyös kaupunkien ja kuntien paikkatieto- ja mittauspalvelut auttavat asiassa. Jos tarkoitus on teettää oma visuaalinen kokonaisuus, jota ei suoraan löydy virallisista kartoista, kannattaa kääntyä mainostoimistojen tai painotalojen puoleen. Hinnasta en toki siinä tapauksessa osaa sanoa.
Vaikuttaa siltä, että kyseinen tekstinpätkä on merkitty usein verkon keskustelupalstoilla yms. Tove Janssonin nimiin, mutta tekstin alkuperäisestä lähteestä ei ole varmuutta. Harmillisen usein verkossa kiertävien sitaattien lähdetiedot ovat puutteelliset tai virheelliset. Ainakaan Kuka lohduttaisi Nyytiä? -teoksessa ei ole tällaista katkelmaa.
Kyseisen kappaleen pianonuotit löytyvät esimerkiksi kirjoista:Greatest hits so far... : piano, vocal, guitar100 piano solosSuuri toivelaulukirja. Musikaali, TV, elokuva
Tässä kirjavinkkejä. Bertell, Ann-Luise: Halun ja surun maaCollins, Karin: Hanko-trilogia (Säilyt sydämessäin, Suon luonas kaipuuni on, Tuo aika mieleen palaa)Havaste, Paula: Kaksi rakkautta; Yhden toivon tieKallio, Katja: Tämä läpinäkyvä sydänMustonen, Enni: LapinvuokkoNivukoski, Paula: Kerran valo katoaa
Joki-kirjastojen kokoelmista haulla "Kun minä kotoani läksin" ja kansanlaulut löytyi seuraava tulos, https://joki.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=%22Kun+min%C3%A4+kotoani+l%C3%A4ksin%22&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=kansanlaulut&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20Valitettavasti meidän kirjastossamme ei ole teosta, joten teidän kannattaisi tilata tämä ja tutkia, onko kyse etsimästänne laulusta.
Urheilumuseo Tahto kerää tietoa suomalaisesta liikuntakulttuurista, joten tätä kannattaa kysyä sen kirjasto- ja tietopalveluista. Myös Suomen urheiluhistoriallinen seura voisi olla hyvä tietolähde kysymyksiisi.
Runo Tulevaisuuteen ja toivoon löytyy kirjasta Elävän sanan koulussa: Reisjärven kristillinen opisto 50 vuotta (Jukka Tervo, 2005; s. 72). Runon vierestä löytyvässä kuvatekstissä mainitaan: "Niilo Rauhala (Runo Reisjärven kr. kansanopiston 10-vuotisjuhlaan 31.7.1965)".Kirja löytyy Koivuhaan ja Halsuan kirjastojen kokoelmista https://anders.finna.fi/Record/anders.928dd97b-155b-4a73-b4aa-74357dc5cb56?sid=5485783367.Voit tehdä siihen varauksen verkkokirjastossa https://anders.finna.fi/ tai käymällä kirjastossa.
Eimeri Mulardi näyttää olevan hybridiankka, jota englanniksi on kutsuttu myös nimityksellä mule duck eli muuliankka.Muuliankka on kahden lajin risteytymä, myskisorsan ja kotieläiminä yleisten ankkalajien.https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/9235191/https://www.mypetchicken.com/blogs/faqs/what-are-mule-ducks?srsltid=Afm…https://en.wikipedia.org/wiki/Mulard
Useita virnoja käytetään rehukasveina. Virnoja on kuitenkin paljon, https://laji.fi/taxon/MX.38971/images ja https://laji.fi/taxon/MX.39072/identification ja haulla virnat, https://luontoportti.com/t/1133/aitovirna?search=true, joten on viisainta kysyä asiantuntijoilta. Laji.fi-sivuston sinisen yläpalkin kohdan Lisää alta löytyy Palaute, jota kautta asiasta kannattaa kysyä, https://laji.fi/
