Verbi tuudittaa juontaa juurensa sanasta tuutu 'kehto', joka on tullut sukulaiskielistä: esim. karjalan tuuti, inkerin tudu, vatjan tutu.Tuudittaa Suomen kielen etymologisessa sanakirjassaTuutu Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa
Kielitoimiston sanakirjan mukaan laiha-adjektiivin merkitys elintarvikkeista puhuttaessa on vähärasvainen tai vähäravinteinen: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/laiha?searchMode=all.
Valitettavasti en onnistunut löytämään kuvailemasi kaltaista kirjaa. Ehkä voisit kysyä asiasta Suomen dekkariseura ry:ltä, jos he tietäisivät. Valitettavasti vanhempien kirjojen löytäminen pelkän kuvailun perusteella on välillä todella vaikeaa.
Finna.fi-palvelusta löytyy hakusanoilla vienankarjalaiset ja kauppiaat esimerkiksi seuraavat teokset:Aleksei Mitro, karjalaissukuinen kauppias ja kulttuurihenkilö / Pertti LehesTanner & Manner : Laihia-Vaasa-Orismala : vienalaista laukkukauppaa, tukkukauppaa, vaatetusteollisuutta, pakolaishistoriaa / Ville LahelmaUhtuan Andronoffit / Pekka VaaraHalpa hinta, pitkä mitta / Mervi Naakka-Korhonen ; aineiston koonnut Karjalan sivistysseuran tukemana Maiju KeynäsKulkukauppiaista kauppaneuvoksiin : itäkarjalaisten liiketoimintaa Suomessa / Pekka NevalainenKolme alinta teosta voi varata Helmet-kirjastoista. Muut kirjat on mahdollista tilata Helmet-kirjaston Kaukopalvelusta kaukopalvelulomakkeella.Lähteet:Finna.fi. https://www.finna.fi/...
Kaikkein parasta olisi tietysti, jos voisit jotenkin tavoittaa ystäväsi omaisia ja kysyä asiaa heiltä. Jos tämä ei ole mahdollista, hautaa voi yrittää etsiä muilla tavoin. Asiaa auttaa, jos tiedät mille paikkakunnalle ystäväsi on haudattu. Yleensä suomalaiset haudataan joko heidän (viimeiselle) kotipaikkakunnalleen tai syntymäkuntaansa. Jos ystäväsi on ollut helsinkiläinen, etsiminen kannattaa aloittaa Helsingin seurakuntien hautausmailta. Helsingin seurakuntayhtymän hautausmaille haudattuja voi etsiä Hautahaku -palvelun kautta. Palvelun kautta voit hakea myös 14 muun suomalaisen seurakunnan hautausmaiden tietoja. Jos hautauksesta on kulunut alle kuukausi aikaa, hautaa ei löydy. Voit olla yhteydessä myös Helsingin...
Teoksessa TYKS - Keskussairaalaliiton aika 1958 - 1990 (1997, s. 133) kerrotaan, että korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka toimi vielä 1950 - 1960 -luvuilla päärakennuksessa sekä "puupoliklinikalla" piharakennuksessa. Teoksessa Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Kupittaan vanhan rautatieaseman rakennettu kulttuuriympäristö (s. 43) kerrotaan, että puupoliklinikka oli alun perin nimeltään eristyspaviljonki eli isoleeri. Se ei sijainnut aivan Kiinamyllynkadun varressa, vaan hieman sisempänä tontilla. Rakennus purettiin noin vuonna 1976. Finna.fi-palvelusta löytyy kuvia eristyspaviljongista, ks. linkki.
Hei,Kyllä, Aleksanteri Suuresta on kirjoitettu laajasti sekä tietokirjallisuutta että fiktioita, ja suomennoksia löytyy useita teoksia. Alla lista aineistosta, jota voit löytää Vanamon kirjastojen kokoelmasta.Tietokirjallisuus:Sheppard, Ruth ja Hautala, Timo: Aleksanteri Suuren sotaretket (2009)Bamm, Peter: Aleksanteri, maailmanvalloittaja (1967)Liljegren, Bengt: Aleksanteri Suuri (2006)Lund, Jan: Aleksanteri Suuri selkokielellä (2025)Peltonen, Jaakkojuhani: Aleksanteri Suuri (2021)Vallejo, Irene: Papyrus : kirjan katkeamaton tarina (2021)Chrisp, Peter: Kukoistava Kreikka (2003)Kertomakirjallisuus:Laajarinne, Jukka: Mykistynyt mies (2021)Lyon, Annabel: Aleksanterin opettaja (2011)
Kansallisdiskografiasta löytyy tiedot kolmesta julkaistusta sävellyksestä:Muistojen aikaSaarinen, Unto, säveltäjä Virkki, Henrikki, sovittaja, johtaja ; Tikkurilan soittokunta, esittäjä 00:02:27Tikkurilan Soittokunta viihdyttää ja tanssittaaÄänikasettiTikkurilan soittokunta , esittäjäTikkurilan Soittokunta ry [ 1990]Laituri-tanssitSaarinen, Unto, säveltäjä Virkki, Henrikki, sovittaja, johtaja ; Helsinki Brass, esittäjä 00:02:56Vanhaa tanssimusiikkia. 2.CDYleisradio , kustantajaYleisradio ℗ 1989.Kutsu valssiinSaarinen, Unto, säveltäjä Virkki, Henrikki, sovittaja, johtaja ; Riihimäen rautatieläisten soittokunta, esittäjä...
Sivustolta Kuolinsyyt (sukututkimuksessa) löytyy tällainen alkuinfo: Tiedot sairauksien aiheuttajista ja tautien olemuksesta ovat satojen vuosien aikana muuttuneet lääketieteellisen tiedon lisääntyessä. Taudeista käytetyt nimet ovat muuttuneet. Edes lääketieteen asiantuntija ei pysty aina ehdottoman varmasti kertomaan, mitä sairautta erilaisista oireista ja kuolinsyistä aikoinaan käytetty taudinnimi tänä päivänä edustaa. Pappien tehtävä oli 1700 -luvulta alkaen kirjata historiakirjaan kuolinsyyt. Omaiset kuvasivat vainajan viime vaiheet ja niillä perustein kuolinsyy piti löytää papeille jaetusta luettelosta. Jos oireet eivät vastanneet mitään luettelon kuolinsyytä, kuolinsyyksi merkittiin "oangivfen" eli "tuntematon", tai "ei annettu (...
Täysin kuvaustasi vastaavaa teosta en löytänyt, mutta asiasanoitusten perusteella ehdottaisin Richard Powell teosta Alkumeri tai Heikki Mäkisen Pahan atollia. Yritin etsitä myös Kirjasampo-sivustolta, mutta sitäkään kautta en löytänyt tarkempia osumia.Ehkä myös joku sivustoa seuraavista osaa kommenttikentässä auttaa oikean kirjan äärelle, jos näistä kumpikaan ei ole oikea.
Kivilajeista, niiden synnystä ja kalkkikivilajeista löytyy tietoa alla mainituista oppaista: Retkeilijän kiviopas, https://tupa.gtk.fi/julkaisu/erikoisjulkaisu/ej_078.pdfKivilajien jaottelu, https://kaiva.fi/geologia/kivilajit-ja-malmien-synty/kivilajien-jaottelu-ja-syntytavat/Suomen mineraalit, https://tupa.gtk.fi/julkaisu/erikoisjulkaisu/ej_031.pdf
Se näyttää olevan idätetyistä soijapavuista valmistettua tofua, https://shop.vegetableandbutcher.com/blogs/more-than-food/what-is-sprouted-tofu-and-why-we-use-it Soijapavut lähtevät kasvattamaan itua, kun niitä liotetaan.
Luettelo Singerin vanhoista ompelukoneista löytyy ismacs.net -sivustolta. Sivusto on Kansainvälisen ompelukonekeräilijöiden seuran (International Sewing Machine Collector's Society) kotisivu, jonne on kerätty tietoja eri valmistajien ompelukoneista.Singerin F-alkuisten valmistusnumeroiden lista löytyi tältä sivulta:https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f-series-serial-numbers.htmlTaulukon perusteella valmistusnumerolla F1146417 varustettu kone olisi mallia 15K ja valmistettu tammi-kesäkuun välillä vuonna 1911. Notes-kohdassa mainittu Clydebank, Scotland on luultavasti valmistuspaikka, sillä siellä on sijainnut Singerin tehdas vuosina 1884-1980.
Useita virnoja käytetään rehukasveina. Virnoja on kuitenkin paljon, https://laji.fi/taxon/MX.38971/images ja https://laji.fi/taxon/MX.39072/identification ja haulla virnat, https://luontoportti.com/t/1133/aitovirna?search=true, joten on viisainta kysyä asiantuntijoilta. Laji.fi-sivuston sinisen yläpalkin kohdan Lisää alta löytyy Palaute, jota kautta asiasta kannattaa kysyä, https://laji.fi/
Jäsenluetteloa ei ole enää verkossa avoimesti selattavissa, joten asiasta kannattaa kysyä Suomen kirjailijaliitolta, info@kirjailijaliitto.fi, https://kirjailijaliitto.fi/yhteystiedot/
Sinänsä asioilla ei liene lain suojaa taikka yksityisyydensuojaa, mutta tietenkin henkilöillä on. Eli varmaankaan ei ole sallittua kirjoittaa olemassa olevien ihmisten kokemista traumoista, https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1889/39-001#chp_24__sec_8. Sinänsä rankkoja aiheitahan kuvataan kyllä useinkin kirjallisuudessa, mutta laki on otettava huomioon tietenkin käsittelyssä. Esimerkiksi kunnianloukkaukset, https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1889/39-001#chp_24__sec_9 tai kiihottaminen kansanryhmää vastaan, https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2011/511#OT1_OT0 ja seksuaalirikoksia koskeva lainsäädäntö, https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1889/39-001#chp_20Suomen rikoslakiin kannattaa tutustua, jos epäilee ylittävänsä...
