Kyseistä runoa en tunnistanut enkä löytänyt hakemistoista. Tyyli toi mieleeni Immi Hellénin, mutta hyllyssämme olevista hänen runoistaan en tuollaista löytänyt. Kansalliskirjaston Etusivu - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto ja Finnan Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fi haut eivät tärpänneet, mutta niitä voisit kokeilla itsekin. Säkeet kirjoittanut tyttö oli lotta, joten kysymäsi runo voisi olla ilmestynyt esimerkiksi Lotta Svärd -lehdessä (ilmestyi 1928 - 1944). Lehti ei sisälly Vaski-kirjastojen kokoelmin. Ks. mainitusta lehdestä tarkemmin Lehdet - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto. Osa vuosikerroista on digitoitu. Lukukappaleita voit tiedustella myös Turun yliopiston ja Åbo Akademin kirjastoista...
Kyseisellä ammattiliitolla oli hieman monimutkaiset vaiheet, jotka selviävät parhaiten Työväen arkiston sivuilta, ks. myös Puualan ammattijärjestöjen sukupuu. Liitto toimi mainitulla nimellä vain pari vuotta, n. 1928 - 1930, jolloin se lakkautettiin. Reisjärven ja Kalajan osastojen omistuksista löytyi vain satunnaista tietoa:Rientola-niminen palstatila, ks. Kalajokilaakso 21.1.1932Muistola-niminen tila, ks. Kaleva 6.6.1936Ilmeisesti kyseessä olivat juuri työväentalot.Muuta tietoa omistuksista en löytänyt. Työväen arkistolla voi olla lisää tietoa, ks. linkki edellä.
Valitettavasti en saanut runoa selville. Löysin kyllä muita hääparille osoitettuja runoja. Esim. https://www.selmastories.se/artikel/dikter-om-karlek-for-brollop/ ja https://www.brollopsdagar.se/dikter/
UP-lehdet 2011-2023 ovat luettavissa täällä: Lehtiarkisto | Ulkopolitiikka.fiEduskunnan kirjastossa on luettavissa numerotvsk. 1(1961)-60(2023)ei ilmestynyt 1969-1971 ; 1972 ilm. vain nro 1Lisänumerot: Kosovo-erikoisnumero 1999Ulkopolitiikka | Eduskunnan kirjasto | Eduskunnan kirjasto @ FinnaEduskunnan kirjasto on kaikille avoin ja suurin osa palveluista on maksuttomia.Eduskunnan kirjastoAurorankatu 600100 HelsinkiTavoitat asiakaspalvelun myös numerosta 09 432 3423 tai sähköpostilla kirjasto.lainaus@eduskunta.fi
Finna.fi löysi yhden nuotin nimellä Torppavanhus. Nuotti on Kansalliskirjaston kokoelmissa. Linkki hakutulokseen.YouTubesta löytyy tekstitetty versio Kipparikvartetin esityksestä. Linkki YouTube.6.3.2004 on tässä palvelussa kysytty "Onko ruotsalaisen Per Myrbergin esittämää iskelmää "Nu ska hela rasket rivas" suomennettu?"Vastaus antaa lisätietoa laulusta Torppavanhus ja sen esittäjistä."Per Myrbergin "Nu ska hela rasket rivas" tunnetaan Ruotsissa nimellä "Trettifyran". Kyseessäoleva laulu on amerikkalaista alkuperää ja lähtöisin Stuart Hamblen'in kynästä. Hänen säveltämänsä ja sanoittamansa "This ole house" Rosemary Clooneyn esittämänä sai vuonna 1955 "Song of the year" maininnan. Näyttää siltä, että laulusta tehtyjen suomennosten...
Ahvenanmaanlampaista näyttäisi löytyvän eniten tietoa julkaistusta Lammas ja vuohi : Suomen lammasyhdistyksen jäsenjulkaisu. Sitä saa helpoiten tilattua Varastokirjastosta kaukopalvelumaksulla oman lähikirjaston kautta. Tässä linkki Finnan hakutulokseen, jossa näkyy ko. lehden numerotiedot. https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=ahvenanmaanlammas&type=AllF…Maatiainen ry:n sivuilta löytyi asiallinen artikkeli ko. lampaista ja siinä viitattiin tutkimukseen Kantanen, Tapio ym, mutta sitä en onnistunut paikantamaan. Tässä linkki nettiartikkeliin: https://maatiainen.fi/tekstit/ahvenanmaanlammas2009.htm
Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto julkaisee tilastoja Suomessa lainatuimmista kirjoista vuositasolla. Voit tutustua tilastoihin Sanaston sivuilla. Tässä esimerkiksi lainatuimmat kirjat vuodelta 2019 ja tässä lainatuimmat kirjat vuodelta 2023.
Suomesta Ruotsiin lähetetyistä sotalapsista löytyy kirjallisuutta, mutta asiasanoitus ei ole niin tarkkaa, että pystyisi rajaamaan paikkakunnan tasolle. Toivottavasti näistä joku vastaa etsimääsi:Annu Edvardsen: Sotalapset (1977)Annu Liikkanen: Lappu kaulassa (1995)Sinikka Vesterberg: Kaksi kotimaata (2000)Kaija Luttinen: Kaksi maata - monta kotia (2003)Pertti Kavén: 70 000 pientä kohtaloa : Suomen sotalapset (2004)Helmi Erving-Odelberg: Hälytys : välähdyksiä sotalapsen elämästä (2005)Pirkko Räntilä: Sotalapsi 4779 (2006)Maija-Liisa Tuominen: Sotalapsen muistelmat (2006)Pekka Suokas: Lappu kaulassa maailmalle : sotalapset muistelevat (2008)Erkki Kokko: Me, sotalapset : neljän veljeksen tarina (2009)Pertti Kavén: Sotalapset : toiveet ja...
Hei!Kyselin asiaa keskuskirjasto Oodista ja tällä hetkellä missään pk-sudun kirjastossa ei ole saatavilla kaitafilmin digitoinnin mahdollisuutta. Terveisin
Emme valitettavasti saaneet selville runon tekijää. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi jättää kommentin muodossa tämän vastauksen perään.
Olen yrittänyt selvittää asiaa kaivelemalla video ja äänimateriaalia vanhoista Kansanyhteisön kisoista. Arkistomateriaalia, jossa kuultaisin kyseinen kansansävelmä, on kuitenkin haastava löytää. Videopalvelu Youtubessa sattui kuitenkin olemaan pätkä mitalienjaosta vuoden 2010 Delhin Kansanyhteisön kisoista. Eamonn O'Kane voitti kultaa nyrkkeilyssä ja mitalienjaossa soitettiin Londonberry Air. Kisojen juontaja mainitsee, että kyseessä olisi "Danny Boy" versio, mutta kappale kuuluu pelkästään soitettuna, ilman laulua. Katsojat näyttävät laulavan kuitenkin mukana, joten sanat tiedetään. On aina mahdollista, että jostain löytyisi filmimateriaalia missä kansansävelmä esitettäisiin myös laulettuna. Valitettavasti en ole kuitenkaan sellaista...
Hei!Vuonna 2014 tuli sama kysymys: Löytyykö suomenkielisiä rakennusohjeita ruumisarkun valmistamiseen? | Kysy kirjastonhoitajaltaSiitä postauksesta ensimmäinen sekä viimeinen linkki eivät ole enää toimivia, mutta molemmat videot ovat, sekä opinnäytetyö.Lisätään pari aineistoa vielä tähän vastaukseen:Vuonna 2016 ilmestyi tämä opinnäytetyö Eemu Peltoselta Lahden ammattikorkeakoulusta, joka antaa ohjeet arkun muotoilulle; Peltonen_Eemu.pdf;jsessionid=339A1C92836809E30E575A4BE5FC3694Vuonna 2017 ilmestyi Osmo Perälän Ruumisarkun ja tuhkauurnan valmistus, joka löytyy Vanamon kokoelmasta lainattavaksiErilaisia seurakuntia antaa ohjeita, esimerkiksi Nokian (8a2d8d27-26ec-8d71-0330-3e1f9635fd21) ja Espoon (d2 uusin)
Olisikohan kyse requiemistä eli sielunmessusta? Alunperin requiem on katolisen kirkon jumalanpalvelus, jossa rukoillaan edesmenneiden puolesta. Länsimaisen kalssisen musiikin historiassa lukuisia kuuluisia requiemejä, joista ehkä tunnetuin on Mozartin Requiem (KV626).
Tästä linkistä löydät lisää requiemejä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sielunmessu
Tarkastin jälleen tuon numeron 8 vuodelta 1977, mutta ei siinä tosiaan ollut Pohjolan-Pirhosen novellia tai artikkelia. Selasin myös muut vuoden 1977 numerot sivujen 15-19 kohdilta, mutta ei löytynyt mitään Pohjolan-Pirhoseen viittaavaa. Kansalliskirjaston luettelotiedoissa on siis pakko olla lyöntivirhe.Saimme selville, että kyseessä ei kuitenkaan ole novelli. Pohjolan-Pirhonen julkaisi Uusi maailma -lehdessä epäsäännöllisesti ilmestynyttä kirjoitussarjaa Suomen kartanoista. Kyseinen artikkeli käsittelee siis Hakoisten kartanon historiaa. Hän jatkoi kirjoitussarjan julkaisemista myöhemmin ET-lehdessä:https://finna.fi/Search/Results?lookfor=ursula+pohjolan-pirhonen+kartano&type=AllFields&limit=20&sort=relevanceArtikkelin...
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomen väestöön kuului vuoden 2025 lopussa 27 214 henkilöä, jotka ovat syntyneet vuonna 1942. Miehiä heistä oli 11 215 ja naisia 15 999. Suomessa syntyi vuonna 1942 yhteensä 61 672 lasta, poikia 31 713 ja tyttöjä 29 959. Vuoden 2025 lopun väestön 27 214 vuonna 1942 syntynyttä henkilöä ei kuitenkaan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni vuonna 1942 Suomessa syntyneistä lapsista on elossa. Osa syntyneistä on muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen on muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1942 jossain muussa maassa kuin Suomessa.Laskennallisten kuolleisuus- ja eloonjäämislukujen perusteella vuonna 2024 tämän ikäluokan miesten elinajanodote oli 7,47 vuotta ja naisten 8,96...
