Tuntematon sotilas seuraa konekiväärikomppanian vaiheita jatkosodassa vuosina 1941–1944. Paras tapa tutustua klassikkoteokseen on lukea se itse. Tuntematon sotilas kuuluu joka kirjaston kokoelmiin, joten sen saa helposti käsiinsä kirjaston kautta. Tuntemattoman sotilaan juonesta on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastauksia löytyy haulla Tuntematon sotilas, https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=tuntematon+sotilas. Edvin Laineen ohjaama Tuntemattoman sotilaan elokuvaversio on katsottavissa Elonetissä, https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_113528
Paljasjalkainen eli paljasjalkainen stadilainen on syntyperäinen helsinkiläinen, Heikki Paunosen "Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii" - nimisen Stadin slangin suursanakirjan mukaan.
Saman lähteen mukaan 1910-1930 -luvuilla puhuttiin paljasjalkaisen sijasta paljasklabbisesta stadilaisesta, voitiin esim. sanoa "olen seiskytviisvuotias paljasklappinen stadilainen bisse."
Katso vielä Slangi.net -sivuilta tarkemmin tästä aiheesta. Osoite on
http://koti.mbnet.fi/joyhan/index.htm
Aurelia on naispuolinen muoto roomalaisesta sukunimestä Aurelius, pohjana sana aureus, kultainen. Katolisessa kirkossa kolmella pyhimyksellä on nimi Aurelia. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan 232 tyttöä Suomessa on saanut Aurelia nimen joko ensimmäiseksi tai toiseksi nimekseen 2000-luvulla ja 11 tyttöä tänä vuonna.
Kirjastosi nimikirjoista saat selville muidenkin nimien alkuperän ja merkityksen.
Kyseessä on Einon Leinon runo Aleksis Kivi. Se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1901 Leinon runokokoelmassa Pyhä kevät. Runo lausuttiin Kaunokirjailijaliiton Kivi-iltamassa 23. päivä maaliskuuta 1901.
Runo alkaa säkeellä
Syntyi lapsi syksyllä -
tuulet niin vihasti vinkui -
tuult' oli koko elämä,
näyt ei kesää, ei kevättä,
eli vain syksystä jouluun.
Alla olevasta linkistä voit lukea koko runon:
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/leino/leino_1901_pyha_rdf.x…
Runo löytyy esimerkiksi teoksista:
Leino, Eino: Runot II (Otava)
Leino: Jumalien keinu : valikoima runoja (toim Hannu Mäkelä, Otava, 2006)
Suomen runotar. 1 (toim. Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen, Kirjayhtymä 1990)
Leino: Sata kauneinta laulua : valikoima...
Aada on suomalainen ja virolainen kirjoitusasu Ada-nimestä. Ada merkitsee heprean kielellä jalokivikorua. Suomen ruotsalaisessa almanakassa se lienee tulkittu alkuaan saksalaiseksi lyhentymäksi Adal- tai Adel-alkuisista nimistä (merkitys aatelinen, jalosukuinen). Meillä Adaa on käytetty myös Adalmiinan ja Adolfiinan kutsumamuotona.
Lähde:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Punkkeja tunnetaan maailmanlaajuisesti kymmeniä tuhansia lajia. Suomessakin tiedetään olevan noin 1500 punkkilajia, joista vain muutama on ihmisen kannalta harmillinen. Valtaosa punkkilajeista on mikroskooppisen pieniä, ja ne ovat ekosysteemien toiminnan kannalta tärkeitä, esimerkiksi toimivat kuolleen orgaanisen aineksen hajottajina.
Jos kuitenkin viittaat ihmiselle haitallisiin lajeihin kuten puutiaiseen, on silläkin oma ekologinen lokeronsa. Puutiaiset ja muutkin punkit ovat monien hyönteisten ja pikkupetojen ravintoa. Verta imevillä loispunkeilla on toinenkin tehtävä ekosysteemien toimintojen tasapainottamisessa. Ne vaikuttavat eläinpopulaatioiden kokoon karsimalla isäntäeläimiä hieman samaan tapaan, kuin pedot verottavat kantoja...
Teoksen "Suomen rahahinnasto 2005" mukaan yhden markan kolikoita vuodelta 1865 on useitakin tyyppejä. Luettelossa on seuraava kuntoluokitus: 0=raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen; 01=rahassa ei ole kulumisen jälkiä ja sen pinta on ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut; 1+=rahan korkeimmissa kohdissa on hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat ovat teräviä, leimakiiltoa ei enää ole; 1=raha on tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, mutta lähes kaikki yksityiskohdat ovat selviä, yleisvaikutelma on vielä miellyttävä; 1?=raha on kulunut, sen yksityiskohdat ovat epäselviä; 2=raha on huomattavan kulunut, mutta sen teksti on vielä luettavissa.
Vuoden 1865 markan kolikon eri tyypeille mainittu luettelo...
Valtion tulot koostuvat 1) veroista ja veronluonteisista tuloista, 2) sekalaisista tuloista, 3) lainoista ja 4) korkotuloista ja osakkeiden myyntituloista. Seuraavassa tarkemmin 1 ja 2 -kohdista:
1) Verot ja veroluonteiset tulot koostuvat tulon ja varallisuuden perusteella kannettavista veroista, joista tuloverotuksen osuus on suurin. Näihin veroihin ja veroluonteisiin tuloihin kuuluu myös liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut, kuten arvonlisävero ja apteekkimaksut. Lisäksi peritään valmisteveroja, joihin kuuluu tupakkavero, alkoholijuomavero, virvoitusjuomavero ja energiaverot. Muita veroja ovat autovero, varainsiirtovero, arpajaisvero, ajoneuvovero ja jätevero. Lisäksi on muita veronluonteisia tuloja, kuten ratavero ja...
Kymppi on ollut työnjohtoa ja työnjohtajaa kuvaava nimitys usein erilaisissa urakkaluontoisissa töissä.
Esimerkiksi uittotöissä Kymppi oli nimitys työnjohtajasta, joka itsekin osallistui töihin. Kymppi toimi työnjohtajan apulaisena ja hänellä oli komennossaan kymmenkunta tukkilaista. Kympin apulaisella taas oli komennuksessaan viisi miestä ja häntä kutsuttiin kätyriksi tai viitoseksi.
Kymppi sanaa tiedetään käytetyn myös rakennuksilla. Kympillä (myös nilkki) tarkoitettiin itseoppinutta työnjohtajaa.
Sanastoista löytyy tietoa näistä teoksista, Elias J. Purhosen kirjasta Hivakka eli selonteko uitosta ja sen terminologiasta, Opaksia Oy, 1998
Helamaa, Erkki, Vanhan rakentajan sanakirja, SKS, 2004.
Syrjäytyminen on monimuotoinen käsite ja liittyy moneen aihealueeseen.
Lyhyt määritelmä löytyy WSOY:n Web-factasta.
”Syrjäytyminen, yksilöä yhteisöön yhdistävien siteiden heikkeneminen.
Syrjäytyminen on tavallisimmin seurausta työttömyydestä, köyhyydestä ja joutumisesta yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle. Syrjäytymisen käsitettä on käytetty erityisesti ransk. yhteiskuntatieteellisessä keskustelussa 1960-luvulta lähtien.
EU:n sosiaalipolitiikassa syrjäytymisen vastaisen toiminnan merkitystä alettiin
korostaa 1990-luvun alkupuolella. Suomessakin on käyty keskustelua
pitkäaikaistyöttömyyden seurauksista. ” Lähde:Web-Facta, WSOY .
Lisätietoja:
Kirjaston aineistotietokannasta ja Googlesta voit etsiä hakusanalla...
Kuluttajavirasto ei seuraa torihintoja. Muitakaan torien vähittäishintojen "virallisia" seuraajia ei löytynyt.
Helsingin sanomat on suorittanut omia hintakartoituksiaan ja -vertailujaan. Kirjastoissa on käytettävissä Helsingin sanomien arkistotietokanta, josta saa tiedot missä numeroissa näitä hintakartoituksia on ollut; osasta artikkeleista tiedot ovat arkistotietokannassa ja voidaan tulostaa sieltä suoraan, osaan tarvitset kyseisen vanhan lehden. Muutamia esimerkkejä:
21.12.2005 artikkeli Esimerkkejä joulukuusien torihinnoista
19.10.2005 artikkeli Syksyn sato hehkuu toreilla
18.10.2005 artikkeli Syksyinen tori tuoksuu puolukalle ja kurpitsalle
17.7.2004 mansikoiden torihintoja
jne.
Puolen vuoden lehdet ovat Helsingin Rikhardinkadun...
Seppo Paasolaisen Osaava yhdistys -teoksessa todetaan, että yhdistyksen kokous ei ole avoin tilaisuus, vaan suljettu kokous, jossa läsnäolo-oikeus on vain yhdistyksen jäsenillä ja heidän edustajillaan. Kokous voi myöntää läsnäolo-oikeuden esim. oman järjestön asiamiehelle tai muulle edustajalle.
Lisäksi Yhdistystoiminnan käsikirjasta (Loimu, Kari: Yhdistystoiminnan käsikirja. WSOY 2007) löytyy seuraava tieto:
Kokoukset voidaan jakaa kahteen pääryhmään: yleisiin ja yksityisiin kokouksiin. Kokoontumislain mukaan yleinen kokous on mielenosoitus tai muu kokoontumisvapauden käyttämiseksi järjestetty tilaisuus, johon muutkin kuin nimenomaisesti kutsutut voivat osallistua tai jota he voivat seurata. Olennaista on siis, että yleisen kokouksen...
Finanssitalous tarkoittaa markkinoita, joilla ostetaan ja myydään rahoitusta, reaalitalous puolestaan todellisten tuotteiden ja kiinteiden investointien (kiinteistöt, työvälineet jne.) tuottamista ja kuluttamista. Alun perin finanssimarkkinoiden tarkoitus oli yksinkertaisesti mahdollistaa tavaroiden ja palveluiden tuottaminen rahoittamalla sitä - esim. lainaamalla tietyillä ehdoilla yrittäjälle alkupääoma, jotta tuotanto on mahdollista käynnistää. Rahoitus on siis tuotannon välttämätön osa. Nykyään arvopaperikaupasta itsestään on muodostunut merkittävä talouden osa-alue, joka ei välttämättä enää ole yhteydessä konkreettiseen tuotantoon.
Lähteet:
http://www.maailmantalous.net/?q=fi/node/60
Koskela, Mirjam: Kansantalous tutuksi (WSOYpro Oy,...
Juutas Käkriäisen malli oli Lehtosen velipuoli Aleksander Muhonen. Vastaavasti hänen vaimonsa Rosina Käkriäinen muistuttaa Muhosen puolisoa Otteljaanaa, ja samoin on Käkriäisten lapsilla vastineensa Muhosen perheessä.
Kaikkien Käkriäisten lasten tarkka ikä ei Putkinotkon sivuilta selviä, mutta kirjasta löydettävissä olevien tietojen perusteella kunkin ikä on määriteltävissä parin-kolmen vuoden tarkkuudella.
Juutas ja Rosina Käkriäisen lapset ikäjärjestyksessä vanhimmasta nuorimpaan:
Malakias ("ihan aikamies", pari vuotta Ananiasta vanhempi)
Ananias ("jo melkein aikamies", viitisen vuotta Topia vanhempi)
Saara
Leja
Topi (12 v.)
Sanelma (7 v.)
Jopi
Repekka (4 v.)
Ester
Luukas (vauvaikäinen)
Putkinotkon tausta -kirjassaan Pekka Tarkka...
Laissa yksityisistä teistä määritellään se, koska on perustettava tiekunta yksityistien rakentamiseen. Jos tien käyttäjiä on vain vähän, ja he ovat tienpidosta yksimielisiä, voidaan tieasioita hoitaa ilman tiekuntaa, mutta useimmiten tiekunta on perustettava.
Tiekunnan perustajat ovat tieosakkaita.
Me kirjastolaiset emme ole lakiasioiden asiantuntijoita, joten kannattaa selvittää asia perusteellisesti. Laki yksityisistä teistä löytyy Finlexin kautta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1962/19620358
Maanmittauslaitoksen sivuilta löytyy myös paljon hyödyllistä tietoa:
http://www.maanmittauslaitos.fi/node/2387
http://www.maanmittauslaitos.fi/node/2548
Kansainvälinen työjärjestö ILO kiinnitti jo 1900-luvun alussa huomiota ansiotyössä käyvien ja raskaana olevien naisten asemaan. Synnytysvapaista ja niiden aikaisista irtisanomissuojista säädettiin aluksi palkattomina ja pakollisina poissaolovapaina. Suomessa teollisuustyöasetus (1917) takasi teollisuustyössä työskenteleville naisille neljän viikon palkattoman äitiysloman. Liiketyöntekijäin vastaava synnytysloma oli kuusi viikkoa.
Ennen lakisääteistä sairausvakuutusta vapaaehtoiset sairaskassat eivät yleensä maksaneet korvauksia synnytyslomilta. Esimerkiksi vuonna 1937 Suomessa oli 330 vapaaehtoista sairaskassaa, ja niissä yhteensä 70 000 jäsentä. Kassoista vain noin joka viides myönsi avustusta synnyttäjille.
Vasta 1964 voimaan tullut...
Anne Saarikallen kirja Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön kertoo Milja-nimestä seuraavaa: "Milja on Emilian muunnos ja pohjautuu täten muinaisroomalaiseen Aemilius-ylimyssuvun nimeen." Suomessa nimeä on käytetty jo 1800-luvulla ja almanakkaan se tuli vuonna 1929. 1900-luvulla Miljaksi nimettiin n. 4000 lasta ja nimen suosio kasvoi 2000-luvun alussa. 2000-2005 Milja-nimen sai yli 850 lasta.
Toisaalta Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Milja-nimen Ludmilaan, joka merkitsee 'kansan rakastamaa'. Ludmila oli Böömin suojeluspyhimys, joka eli 900-luvulla. (Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999)
