Kyseessä on Saima Harmajan runo "On maa". Se ilmestyi ensi kerran kokoelmassa "Kaukainen maa" vuonna 1937. Runo löytyy mm. vuonna 1952 ilmestyneestä Saima Harmajan kootuista runoista.
Runo alkaa näin:
"On maa,
johonka unten jäljet katoaa.
Lähemmäs sitä askeleeni vie
jokainen tie."
Ja runo päättyy seuraaviin säkeisiin:
"On maa,
johonka kaikki polut katoaa.
Ken siellä on, ei katso heijastusta,
mi meitä valaisee, kun tie on musta.
Hän katsoo silmiin itse Olevaa.
On Rauhan maa."
Selailin läpi kirjaston hyllyssä olevat nimikirjat, joissa kaikissa viitattiin Helenaan.
Helenan -nimen lähtökohtanan pidetään kreikan sanaa helios, aurinko. Kreikkalaisten auringojumalan nimikin oli Helios. Helena siis merkitsee aurinkoista, loistavaa! Kreikan mytologiassa Helene oli ylijumalan Zeuksen ja tämän myöhemmin joutseneksi muuttaman prinsessa Ledan kauneudestaan kuuluisa tytär. Helenestä tuli Spartan kuninkaan Menelaoksen puoliso. Lähdettyään Troijan prinssi Pariksen mukana Troijaan hän aiheutti kuuluisan Troijan sodan.
Eurooppalaisiin kalentereihin Helenan on tuonut kymmenen Helena-nimistä pyhimystä ja autuaaksi julistettua. Heistä kuuluisin on keisari Konstantinuksen äiti Helena (k. 330, muistopäivä 18.8.). Pohjoismaissa...
Fantasiakirjallisuuden maailmalle on tyypillistä jokin muuttuja, joka ei kuulu arkikokemuksemme piiriin. Teos voi sijoittua kokonaan kuvitteelliseen maailmaan tai vielä tapahtumattomaan aikaan - tai sitten omamme kaltaisessa maailmassa esiintyy ilmiöitä, jotka poikkeavat tieteen selittämästä maailmankuvasta. Maailma, jota fantasiakirjallisuus kuvaa, toimii siis omien, todellisuudesta poikkeavien lainalaisuuksiensa mukaan.
Joskus fantasiakirjan tapahtumat voivat sijoittua tuntemaamme maailmaan, mutta siinä esiintyy kuitenkin yliluonnollisuuksia, jotka edellyttävät luonnonlakien muuttamista ja ”toisen todellisuuden” läsnäoloa tällä tavoin. Fantasian tapahtumapaikkana voi olla myös oman maailmamme kanssa samanaikaisesti olemassa oleva...
Vadelmavene on ruotsalainen makeinen, jonka valimistamisen on aloittanut ruotsalainen makeisvalmistaja Aroma jo vuonna 1928. Se on veneen muotoinen vadelmanmakuinen makeinen, jota nykyään saa mm. Malacon Pim Pim -pusseissa ja irtomakeisena Suomessa ja Ruotsissa. Miika Nousiaisen kirjassa Vadelmavenepakolainen vadelmaveneisiin jopa tiivistyy päähenkilön kokemus Ruotsin-ristelystä.
Tihtaali tai tiktaali on muunnos sanasta diktaali, joka tarkoittaa pohjaan juntatuista, rautarenkaalla yhteensidotuista paaluista tehtyä alusten kiinnitystukea. Sana on tullut suomalaiseen merenkulun sanastoon ruotsin kielen sanasta 'dykdalb'. Ruotsin kieleen sana puolestaan on tullut ilmeisesti joko hollannin tai saksan kielestä.
http://www.saob.se/artikel/?seek=diktal&pz=2
https://sv.wikipedia.org/wiki/Dykdalb
Valpola, Veli: Suuri sivistyssanakirja (WSOY, 2000)
Teoksen "Suomen rahahinnasto 2005" mukaan yhden markan kolikoita vuodelta 1865 on useitakin tyyppejä. Luettelossa on seuraava kuntoluokitus: 0=raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen; 01=rahassa ei ole kulumisen jälkiä ja sen pinta on ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut; 1+=rahan korkeimmissa kohdissa on hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat ovat teräviä, leimakiiltoa ei enää ole; 1=raha on tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, mutta lähes kaikki yksityiskohdat ovat selviä, yleisvaikutelma on vielä miellyttävä; 1?=raha on kulunut, sen yksityiskohdat ovat epäselviä; 2=raha on huomattavan kulunut, mutta sen teksti on vielä luettavissa.
Vuoden 1865 markan kolikon eri tyypeille mainittu luettelo...
Tammi, Jari: Suuri kirosanakirja (2007) mukaan tämän uskotaan viittaavan päivään 16.5.1918, jolloin järjestettiin Helsingissä vastikään päättyneen kansalaissodan paraati. Paraatissa talonpoikaisarmeijaa nöytyytettiin marssimaan valkoiselle kenraalille. Teoksessa mainitaan kuitenkin myös, että ruotsalaiset käyttävät noitumisessaan sanaa sjutton (17), ja suomenkielen sana kuustoista on ainakin vähän äänteellisesti lähempänä sanaa sjutton kuin käännös seitsemäntoista. Täyttä varmuutta asialle ei kuitenkaan ole.
Suomenkielen monimuotoisiin kirosanoihin kannattaa tutustua Suuren kirosanakirjan kanssa.
Sanan hulasvesi tai hulevesi (viemaröitävät suhteellisen puhtaat sade- ja sulamisvedet) alkuperästä on useita selityksiä. Sana voi olla samaa kuvailevaa alkuperää kuin hulahtaa, hulista tai myös hulve, hulppavesi 'tulvavesi'.
Hule, esimerkiksi hulejyvä, tarkoittaa itämurteissa huonoa, sisuksetonta jyvää (huleet, hulleiset eli kevyet jyvät). Mahdollisesti tämäkin sana on samaa kuvailevaa alkuperää kuin hulahtaa. Hule voi oi olla myös germaanista tai kantagermaanista alkuperää. (kantagermaaninen hula, muinaisnorja holr ’ontto’, nykyruotsi hål ’reikä, aukko, kolo’) , (anglosaksinen hulu, englanti hull ’kotelo, siemenkotelo, kuori’).
Itkonen, Erkki & Kulonen, Ulla-Maija ym. (toim.): Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja. Osa 1...
Aurelia on naispuolinen muoto roomalaisesta sukunimestä Aurelius, pohjana sana aureus, kultainen. Katolisessa kirkossa kolmella pyhimyksellä on nimi Aurelia. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan 232 tyttöä Suomessa on saanut Aurelia nimen joko ensimmäiseksi tai toiseksi nimekseen 2000-luvulla ja 11 tyttöä tänä vuonna.
Kirjastosi nimikirjoista saat selville muidenkin nimien alkuperän ja merkityksen.
Hyppelihiiri Myökki-Pyökki-Metsässä. I osa / Thorbjörn Egner
Julkaisutiedot Helsinki : Polarvox, p1989
Hyppelihiiri Myökki-Pyökki-metsässä / Egner, Thorbjörn
[Helsinki] : YLE, tallennemyynti, p2006
Tällaiset kaksi äänitettä löytyvät kirjastosta. Toinen ainakin on juuri tuo Polarvoxin äänite.
Kuulan paino on erilainen eri ikäluokissa, joten seniorit käyttävät kevyempää kuulaa. Suomen Veteraaniurheiluliiton ry:n sivuilta löytyy taulukko "Suomessa käytettävät WMA:n aita-este- ja välinemitat". Siinä kerrotaan, että 50-59 -vuotiaiden miesten kuula painaa 6000 g, 60-69 -vuotiaiden kuula 5000 g, 70-79 -vuotiaiden 4000 g ja yli 80-vuotiaiden 3000 g.
Suomessa käytettävät WMA:n aita-este- ja välinemitat:
http://www.svu.fi/kilpailut/kilpailusaannot-ja-pistelaskurit/
Lähde: Suomen Veteraaniurheiluliitto ry
Finanssitalous tarkoittaa markkinoita, joilla ostetaan ja myydään rahoitusta, reaalitalous puolestaan todellisten tuotteiden ja kiinteiden investointien (kiinteistöt, työvälineet jne.) tuottamista ja kuluttamista. Alun perin finanssimarkkinoiden tarkoitus oli yksinkertaisesti mahdollistaa tavaroiden ja palveluiden tuottaminen rahoittamalla sitä - esim. lainaamalla tietyillä ehdoilla yrittäjälle alkupääoma, jotta tuotanto on mahdollista käynnistää. Rahoitus on siis tuotannon välttämätön osa. Nykyään arvopaperikaupasta itsestään on muodostunut merkittävä talouden osa-alue, joka ei välttämättä enää ole yhteydessä konkreettiseen tuotantoon.
Lähteet:
http://www.maailmantalous.net/?q=fi/node/60
Koskela, Mirjam: Kansantalous tutuksi (WSOYpro Oy,...
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja selvittää Ronja -nimeä seuraavasti:
nimen taustalla on Astrid Lindgrenin lastenkirjan Ronja Ryövärintyttären päähenkilö. Kirjan suosion myötä nimi on yleistynyt sekä Suomessa että Ruotsissa. Ruotsissa Ronja sai oman nimipäivän 1990-luvun alkupuolella (8.4.) ja Suomessa nimi pääsi almanakkaamme vuonna 2000 (4.2.).
Astrid Lindgren on kertonut muodostelleensa Ronjan saamelaisesta järvennimestä Juronjaure (=harju järven rannalla) jättämällä pois alun ja lopun.
Venäjällä Ronja on ollut miehen nimi, kutsumamuoto nimestä Myron (=tuoksuvoide, pyhällä voiteella voitelija), mikä selittänee sen, että Suomessa on ortodoksien parissa käytetty Ronjaa Miron kutsumanimenä.
Suomessa Ronjan tiedetään päässeen muutaman...
Selma on kelttiläinen, mm. skotlantilaisen James Macphersonin Ossianin lauluissa (1760-63) esiintyvä paikannimi Shelma (=kaunis näköala), joka teoksen saksankielisessä käännöksessä ymmärrettiin naisennimeksi. Suomessa Selman teki laajemmin tunnetuksi S. Topeliuksen runo Ljungblommor (1845). Myös ruotsalainen Selma Lagerlöf (1858-1940), joka sai etunimensä Franz Mikael Franzenin Selma-laulujen (1810) mukaan, lienee vaikuttanut nimen suosioon. Saksassa Selmaa on lisäksi pidetty lyhentymänä Anselmasta (Anselmin sisarnimi) ja Salomesta. Selma on myös islamilaisessa kulttuurissa käytetty naisen nimi, joka kirjoitetaan joskus muodossa Salma.
Suomalaisessa almanakassa Selma on ollut vuodesta 1857, ja nimi oli todella yleinen 1800-luvin lopussa ja...
Sanonta "herran kukkarossa" tarkoittaa: olla hyvässä turvassa.
Sanonta tulee Raamatusta:
Jos joku ryhtyy sinua vainoamaan ja tavoittelee henkeäsi, niin Herra, sinun Jumalasi, pitää henkeäsi tallella kuin kukkarossa, elävien joukossa, mutta vihollistesi hengen hän linkoaa pois kuin kiven (1 SAM 25:29).
Lähde: Parkkinen, Jukka
Aasinsilta ajan hermolla, WSOY 2005 (s.30-31)
Laissa yksityisistä teistä määritellään se, koska on perustettava tiekunta yksityistien rakentamiseen. Jos tien käyttäjiä on vain vähän, ja he ovat tienpidosta yksimielisiä, voidaan tieasioita hoitaa ilman tiekuntaa, mutta useimmiten tiekunta on perustettava.
Tiekunnan perustajat ovat tieosakkaita.
Me kirjastolaiset emme ole lakiasioiden asiantuntijoita, joten kannattaa selvittää asia perusteellisesti. Laki yksityisistä teistä löytyy Finlexin kautta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1962/19620358
Maanmittauslaitoksen sivuilta löytyy myös paljon hyödyllistä tietoa:
http://www.maanmittauslaitos.fi/node/2387
http://www.maanmittauslaitos.fi/node/2548
Lintujen syysmuutto käynnistyy jo toukokuun lopulla. Monet lajit lähtevät heti pesinnän päätettyään. Tärkein syysmuuton käynnistymisen ajankohtaan vaikuttava yksittäinen tekijä on kuitenkin ravintotilanne. Hyönteissyöjälinnut, joihin pääskytkin kuuluvat, valmistautuvat hyvissä ajoin syksyn lähestymiseen - ilmojen kylmenemiseen ja lentävien hyönteisten määrän vähentymiseen.
Haara- ja räystäspääskyn muutto alkaa kesä-heinäkuun vaihteessa ja jatkuu rauhallisena elokuun alkuun saakka, jolloin muutto kiihtyy. Törmäpääsky viipyy viikon tai pari pitempään. Kaikkien kolmen maassamme pesivän pääskylajin päämuutto ajoittuu elokuun loppupuolelle ja elo-syyskuun vaihteeseen.
Kirjallisuutta:
Valter Keltikangas, Muuttolinnun tie. WSOY, 1987
Markku...
Martti Ahtisaaren vanhemmille syntyi 3 lasta. Vanhin tytär Marja-Liisa kuoli pian syntymänsä jälkeen v.1935. Nuorin sisar Heli syntyi v. 1949.
http://www.genealogia.fi/vsk/44/v8-28.pdf
Tämä kysymys on aivan liian laaja, jotta siihen voisi vastata mitenkään kattavasti, koska 70-luvulla Britanniassa vaikutti lukematon määrä erilaisia tyylisuuntia, yhtyeitä ja artisteja. Tässä siis vain lyhyt katsaus ja tiivistelmä ehkä olennaisimmista:
70-luvun alussa oli suosittua koukeroinen progressiivinen rock. Tyylisuunnan tunnetuimmat ja suosituimmat yhtyeet Britanniassa olivat Pink Floyd, Genesis, Yes, Jethro Tull, King Crimson sekä Emerson, Lake & Palmer (ELP).
Samoihin aikoihin 70-luvun alkupuolella Britanniassa oli myös vahva glam rock -buumi. Tyylisuunnan tunnetuimpia ja suosituimpia yhtyeitä/artisteja olivat Slade, Sweet, Mud, Roxy Music, Gary Glitter ja Marc Bolan & T-Rex ja ehkä myös Queen sekä David Bowie uransa...
