Bertolt Brechtin kirjoja voi varata Helmet-kirjastosta. Useimmat teokset ovat kirjavarastossa, mutta niitä saa varattua omaan lähikirjastoon. BERTOLT BRECHT | Hakutulokset | helmet.fiJos toivot kirjoja omaan kirjahyllyyn, suosittelen netissä toimivia Antikvaareja, esim:Bertolt Brecht | Kirjat | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossaToki näitä voi löytää myös antikvaariliikkeistä, esim. kirjamessuilla on yleensä useita antikvaareja mukana.En löydä mainintaa teoksesta "Äiti maa", mutta voisiko kyseessä olla "Äiti peloton ja hänen lapsensa"? Teoslistaa voit selata linkistä: Bertolt Brecht – Wikipedia
Vuorolausunnan "Ammattileikki" on kirjoittanut Aino Öljymäki. Se sisältyy hänen kirjaansa "Iloa ja juhlaa. [1], esitystehtäviä koulun pienimmille" (WSOY, 1949; 3. painos 1957). Ammatit ovat leipuri, maamies, seppä, suutari, opettaja, lääkäri ja autonkuljettaja. Loppusäkeistöt lausuvat kaikki yhdessä. Esitys päättyy: "Omaakin onneas', yhteistä myös edistää taidolla tehty työs'."
Tällä hetkellä Viherlaakson kirjastossa ei kokoonnu kirjastolaisten tiedossa olevaa lukupiiriä.Koska kirjasto on osan aikaa omatoiminen, voi siellä kokoontua paikallisten kirjastokäyttäjien oma lukupiiri.Haluaisitko perustaa oman lukupiirin? Linkki Helmet.fi Voisimme mainostaa sitä Helmet tapahtumissa.
En pääse tarkistamaan Basso-lehden artikkelin kirjoittajaa, mutta lainaus viittaa Raamattuun ja tarkemmin Matteuksen evankeliumin kohtaan 16:24-27. https://www.bible.com/fi/bible/compare/MAT.16.24-27 Raamatuntulkintaan on kirjastoissa paljon lähdeaineistoa. Voit löytää niitä esim. hakusanoilla raamatuntulkinta, Raamattu, Uusi testamentti, Vanha testamentti, evankeliumit. Raamatuntulkintaan löytyy myös useita verkkosivuja, esim. Raamatunlukijain Liiton sivuilta: https://rll.fi/2016/12/mita-tarkoittaa-elaman-kadottaminen-jeesuksen-tahden-matt-1039/
Pentti Kirstilä (1948-2021) ei tehnyt muita kuunnelmia kuin tuon mainitsemasi Oli synkkä ja syksyinen yö (Radioteatteri 1987). Kirstilän tuotantoon pääsee tutustumaan vaikkapa Kirjasampo-sivustolla: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175962997363
Kansainvälisen IMDb-elokuvatietokannan mukaan Anya Setonin romaanista Green darkness (1972) eli Vihreä hämärä (1974, suom. Irmeli Sallamo) ei ole tehty elokuvaa eikä televisiosarjaa.IMDb: Ratings, Reviews, and Where to Watch the Best Movies & TV Shows
Kyseessä voisi olla Lucy Diamondin romaani Niin pienestä kiinni (Anything could happen, suom. Eeva Parviainen).Suomennos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 2022 ja toisen kerran pokkarilaitoksena vuonna 2023.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2550056?sid=5191778456
Minulla ei ole tätä julkaisua käsillä, enkä siksi tiedä, kenen nimissä tuo esipuhe julkaisussa on. Vaihtoehtoja on tekijänoikeudellisesti vain kaksi: (1) jos teksti on Agricolan käsialaa, se on tekijänoikeudellisesti vapaata, vaikka sitä olisi myöhemmin toimitettu; (2) jos teksti on E. N. Setälän (k. 1935), Viljo Tarkiaisen (k. 1951) ja Vihtori Laurilan (k. 1988) käsialaa, se on edelleen tekijänoikeuden suojaama, koska Tarkiainen ja Laurila ovat suojattuja. Vain siinä tapauksessa, että esipuhe on kokonaan E. N. Setälän kirjoittama, se on tekijänoikeudellisesti vapaa. Sillä, missä määrin on käytetty hyväksi jonkin toisen teoksen tietoja, ei ole suoranaista vaikutusta esipuheen osalta, jos se katsotaan itsenäiseksi kirjoitukseksi. Jaakko...
Suomi on useana vuonna peräkkäin valittu maailman onnellisimmaksi maaksi YK:n World Happiness Report -raportissa:Muun muassa seuraavat tekijät ovat edesauttaneet Suomen kärkisijoitusta kyseisen raportin paremmuusjärjestyksessä:Korkea elintaso: Suomi sijoittuu korkealle bruttokansantuotteella mitattuna, mikä tarkoittaa, että ihmisillä on hyvä taloudellinen tilanneSosiaalinen tuki: Suomalaiset kokevat saavansa tukea yhteisöltään ja läheisiltäänVapaus: Suomessa on korkea henkilökohtainen vapaus tehdä elämänvalintojaTerveys: Suomalaisilla on pitkä elinajanodote ja hyvä terveydenhuoltojärjestelmäKorruption vähäisyys: Suomi on yksi maailman vähiten korruptoituneista maistaLuottamus instituutioihin: Suomalaiset luottavat vahvasti yhteiskunnan...
Tässä joitakin kaivoksia ja kaivosteollisuutta eri näkökulmista käsitteleviä kirjoja. Bassey, Nnimmo: Kiehuva ja köyhtyvä Afrikka : raaka-aineteollisuuden aiheuttamat tuhot ja Afrikan ilmastokriisi (Like, 2014)Afrikan luonnonvarojen, kuten fossiilisten polttoaineiden, alkuperäiskansojen metsien ja muiden resurssien hyväksikäyttö palvelee pääasiassa muita kuin paikallisia asukkaita. Luonnonvarojen hyödyntämisen karmivat jäljet eri puolilla Afrikkaa ovat länsimaisen hyvinvoinnin hinta.Kaivos koettuna (Lapland University Press, 2018)Kaivostoiminta herättää paljon tunteita. Kaivos lupaa alueelle elinvoimaisuutta, työpaikkoja ja taloudellista kasvua. Samalla se vaikuttaa ratkaisevasti alueen asumiseen, elinkeinoihin, luonnonsuojeluun ja...
Lähetin kysymyksen kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaan asiaan, jos vastaus löytyy sitä kautta. Vai tunnistaisiko joku palstan lukijoista, mikä kirja on kyseessä? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Aale Tynnin suomennos ”Kevätlaulu” sisältyy hänen toimittamaansa kirjaan ”Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa” (WSOY, 3. painos 2004, s. 250-253). Kirjan vanhempia painoksia (ensipainos 1957, uusittu ja täydennetty laitos 1974) en pääse katsomaan. Kirjassa on alkuperäinen runo ja sen rinnalla suomennos. Muistamasi kohta on runon 1. säkeistön keskeltä. Alkuperäinen runo alkaa: ”Bort med höga ting!”
Seuraavassa valikoima käsityöläishistoriaa käsittelevia teoksia, tutkimuksia, elämäkertoja ja muistelmia, joissa on enemmän tai vähemmän tietoa ja kuvauksia entisaikojen oppipoika-kisälli-mestari -järjestelmästä: Frans Leijon: Kuurosokean ihmeellinen elämäSalmi, Hannu[2025]Palkitun tietokirjailijan koskettava tositarina kuurosokeasta isosedästään. Frans Leijon (1878-1947) menetti jo pienenä näkönsä ja kuulonsa. Poika unohti oppimansa sanat ja juoksi nelinkontin villilapsena, johon kukaan ei saanut yhteyttä. Kuin ihmeen kaupalla Frans pääsi Pietarsaaren kuurojenkouluun, jossa hän oppi viittomakieltä ja pistekirjoitusta. Hänestä tuli taitava käsityöläinen ja kuurojen yhteisön arvostettu jäsen. Hän osoitti rohkeudellaan, miten...
Kyseessä on Saima Harmajan runo Rajalla, kokoelmasta Huhtikuu (1932).Runon viimeiset säkeet kuuluvat"Tiedänhän: tähdellä milläänon pelätä mahdotonsen, jolla ympärilläänkättesi suoja on." Kyseinen runo löytyy myös useista koottujen runojen kirjoista ja netistä esimerkiksi Runoston sivuilta (https://runosto.net/saima-harmaja/huhtikuu/rajalla/).
