Voit lukea vanhoja Tekniikan maailma -lehtiä Pasilan kirjastossa, jossa on säilytetty esimerkiksi tämän lehden vuosikerrat vuodesta 1953. Numeroita ei lainata, mutta voit lukea niitä paikan päällä.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Seuraavissa kirjoissa ja kirjailijoissa saattaisi olla jotain samaa kuin Pohjoinen yökirja -teoksessa. Sivistys- ja kulttuurikritiikkiä, runollisen pohdiskelevaa tunnelmaa, ilmaisuvoimaista kieltä, parhaassa tapauksessa niitä kaikkia.Hanna Kuusela: Syytös – muuan akateeminen komitragediaMinna Lindgren: Sivistyksen turha painolastiAli Smith: Vuodenaika-kvartetti (Syksy, Talvi, Kevät, Kesä)Margaret Atwood: PoikkeustilaRiitta Jalonen: KirkkausJoan DidionDeborah Levy Jos Oulu miljöönä kiinnostaa, näistä kirjoista löydät naisia Oulussa:Anu Kaipainen: Arkkienkeli OulussaEssi Kummu: Hyvästi pojat
Jyväskylän kaupunginkirjaston syksyn ensimmäinen Digitietoisku on tosiaankin 26.8. Sen aiheena on Paikallisaineistojen löytäminen Finna.fi-hakupalvelussa.Löydät Digitietoiskujen ohjelman kirjaston verkkosivuilta. Linkki ohjelmaan. Henkilökohtaisen opastusajan Ikääntyvien yliopiston digineuvojille voi varata vaikka heti ottamalla yhteyttä oman kirjastosi asiakaspalveluun. Kaikki digineuvojien syksyn opastusajat eivät ole vielä varmistuneet, mutta esimerkiksi pääkirjaston digineuvojille ajan voi jo varata.
Flickan i Barösund on levytetty ensi kertaa 10.10.1933 Berliinissä. Lähteet:Fenno — Suomen Äänitearkisto ry:n levytietokanta 1901–1999 | MusiikkiarkistoAvsnitt 3: Georg Malmstén: Flickan i Barösund | Georg Malmsténin 1930-luvun suosikki-iskelmiä | Yle Arenan
Hei!Valitettavasti Turun seudun kirjastoissa ei ole käytettävissä kelanauhuria. Turussa on mahdollisuus digitoida kelanauha korvausta vastaan esim. täällä:https://www.digiaura.fi/kauppa/palvelut-ja-huollot/digitointi/kelanauha/Sitä en tiedä onko heillä mahdollista tarkistaa nauhan sisältöä ennen sen digitointia.
Viherlaakson kirjastosta löytyy paperisilppuri. Silppurilla voi kuitenkin silputa vain pari A4-kokoista paperia kerralla, joten suuren määrän silppuaminen on hidasta. Silppurin säiliö voi myös täyttyä, joten suosittelen käymään kirjastossa silloin, kun henkilökunta on paikalla. Joissain kirjastoissa on myös isompi tuhottavien paperien säiliö, esimerkiksi Ison omenan ja Lippulaivan kirjastoissa.Viherlaakson kirjaston verkkosivut: https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84795
Tammelta on juuri ilmestymässä uusi teos "Tervetuloa, joulu! : Pikku hiiren 24 tarinaa", mikä vastaa joulukalenterisatukirjaa.Tässä vielä Helmet-linkki: https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2614964
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja ja muistikuvia kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tein finna.fi-palvelussa seuraavan haun:Aihe: "ympäristöoppi" JA aihe: "oppikirjat"Vuosiväli: 1985 - 1994Ks. tulokset tästä linkistä.Kirjojen kuvailutiedoista ei suoraan ilmene, mille luokalle kirja on tarkoitettu. Kyseisellä aikavälillä on kuitenkin todennäköistä, että kirjan nimen perässä oleva numero tarkoittaa luokka-astetta. Tämän perusteella 3. luokan ympäristöopin kirjoja olisi esimerkiksi Verne, Koulun ympäristötieto ja Tutkimme ympäristöämme.Kustantajien vanhoja uutuusluetteloja ja mainoksia saattaa olla Turun yliopiston kirjaston pienpainateyksikössä Raisiossa, ks. https://utuguides.fi/pienpainatteet
Martin J. Doughertyn The untold history of the vikings -kirjan mukaan valaanliha kuului joidenkin viikinkiyhteisöjen ravintoon. Dougherty mainitsee joskus jopa otaksutun, että viikinkilaivoja olisi käytetty ohjaamaan valaita rantaan, mutta todennäköisesti viikinkien syömät valaat olivat kuitenkin omia aikojaan rantaan ajautuneita yksilöitä.
Lainattavia lehti- tai kirja-artikkeleita voi hakea kaikista Suomen kirjastoista finna.fi-palvelun kautta. Valitaan Tarkennettu haku, hakukentäksi Aihe ja sitten kirjoitetaan hakukenttään artistin suku- ja etunimi. Valitettavasti vain osa lehdistä ja artikkeleista on asiasanoitettu, joten osumia tulee vähän. Anita Bakerista löytyy yksi suomenkielinen artikkeli Rytmi-lehden numerosta 9/1986. Sen lisäksi hänestä on kirjoitettu englanniksi David Nathanin kirjassa The Soulful Divas (Billboard Books 1999). Oleta Adamsista löytyy vain englanninkielinen artikkeli teoksessa Contemporary musicians : profiles of the people in music. Volume 17 (Gale Research, Cop. 1996). Kirjaa ei ole saatavilla Helmet-alueella, mutta voit tehdä siitä...
Kakolaa koskevia kirjoja löytyy Helmet-tietokannasta:Lehtinen, Rauno: Kakola: vankilan tarina (2014 ja 2018)https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2158848?sid=5165069510https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2350908?sid=5165069510sekä Lehtinen, Toni: Kakolan karkurit : Dynamiitti-Laineesta Lauri Törniin (2025)https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2600102?sid=5165069510
WSOY:n Agatha Christie -kirjastossa ilmestyi kaksikymmentä kaksoisnidettä:1-2, Idän pikajunan arvoitus ; Paddingtonista 16.50 3-4, Askel tyhjyyteen ; Mykkä todistaja 5-6, Murha maalaiskylässä ; Simeon Leen testamentti 7-8, Vaarallinen talo ; Kaikki päättyy kuolemaan 9-10, Tuijottava katse ; Kellot 11-12, Lordin kuolema ; Kuolema ilmoittaa lehdessä 13-14, Ruumis kirjastossa ; Herkuleen urotyöt 15-16, Totuus Hallavan hevosen majatalosta ; Lentävä kuolema 17-18, Aikataulukon arvoitus ; Ikiyö 19-20, Kortit pöydällä ; Syyttävä sormi 21-22, Kymmenen pientä neekeripoikaa ; Kissa kyyhkyslakassa 23-24, Viisi pientä possua ; Neiti Marplea ei petetä 25-26, Salaperäiset rukiinjyvät ;...
Elokuvateatteri, missä Jäniksen vuosi -elokuvan kutsuvierasnäytös 16.12. järjestettiin, ei selvinnyt Audiovisuaalisen kulttuurin kirjaston lähteillä, vaikka tuosta illasta on paljonkin muisteluksia. Todennäköisesti kysymyksessä on ollut jokin elokuvaa levittäneen Suomi-Filmi Oy:n teattereista, joita olivat tässä vaiheessa esimerkiksi Ritz, Joukola ja Scala. Työryhmän ilta jatkui joka tapauksessa juhlilla Katajanokan kasinolla ja tuotantoyhtiö Filminorin toimistolla Katajanokalla. Yöllä Jarva saatteli ystävänsä Lehtisaareen ja kuoli paluumatkalla Kuusisaaressa taksin ajamassa kolarissa.
Ensimmäinen suomennos kirjasta Tuulen viemää ilmestyi 1937 Maijaliisa Auterisen suomentamana. Alkuperäinen Gone With the Wind oli julkaistu 1936, eli hyvin nopeasti kustantaja Otava sai teoksen suomennettua. Kirja julkaistiin kaksiosaisena.
Voisiko kyseessä olla Hilja Haahden runo Niityllä (teoksessa SALO, Aukusti, 1887-1951: Meidän lasten aapinen, Helsingissä : Otava, 1962., s. 146; teoksesta on uusi p. v. 2005)
Runo alkaa säkeellä Tuoksuvi niityllä apilaheinä…
