Pienellä etsiskelyllä löytyi Euroopasta muutama muukin kirjasto, joissa liukuportaat ovat käytössä ainakin osassa rakennusta.
Kööpenhaminan kuninkaallinen kirjasto, eli "musta timantti" näyttäisi kuvahakujen perusteella olevan sellainen.
Library of Birmingham valmistui vuonna 2013 ja siellä on myös liukuportaat.
Liukuportaita risteilee kuvista päätellen Amsterdamin kirjastossa: Amsterdam Public Library (OBA), sekä toisessa hollantilaisessa Rotterdamin kirjastossa.
Aulan sisäänkäyntiin sijoitetut likuportaat on rakennettu Saksan Koblenzin kirjastoon ja Romanian kansalliskirjastoon Bukarestissa.
Näiden lisäksi saattaa Euroopassa toki olla muitakin likuportailla varustettuja kirjastoja.
http...
Lähetin kysymyksesi Helsingin kaupunginmuseoon sekä Arkkitehtuurimuseoon, mutta sieltä ei ole vielä tullut vastausta.
Muista käytettävissä olevista lähteistä, kuten Helsingin Sanomien Aikakoneessa olevista artikkeleista, ei löytynyt vahvistusta sille, että katto olisi varta vasten suunniteltu ilmalaivalle.
Talon piirustukset teki Lars Sonck ja se valmistui kahdessa vaiheessa vuosina 1924 ja 1929. Kirjasta Herrasväen ja työläisten kaupunki käy ilmi, että Arenan kaltaisen, korttelinkokoisen asuin- ja liiketalon rakentaminen oli aikanaan suurisuuntainen hanke. Ehkä tieto siitä, että näin valtavan rakennuksen katolle mahtuisi myös ilmalaiva, on saanut ihmiset ajattelemaan, että tämä on ollut tarkoitus alunperinkin.
Yle...
Sitaatti on peräisin Tofflerin artikkelista The psychology of the future hänen toimittamassaan kirjassa Learning for tomorrow : the role of the future in education (Vintage Books, 1974), jota ei ole suomennettu.
Tauluja kannattaisi näyttää taiteen asiantuntijalla tai kysyä netin sivustojen kautta taidearviointia ja tietoja taulujen mahdollisista tekijöistä.
Esim. Bukowskin huutokauppa-sivustolta löytyy Online-arviointi ja Hagelstamin huutokauppojen sivuilta voi myös tiedustella tietoja tauluista.
Teostiedustelut ja arviointipyynnöt ovat näillä sivuilla maksuttomia.
Yksi mahdollisuus on Turun taidemuseo, joka järjestää vuosittain teosarviointipäiviä; seuraava on nyt keväällä 4.4. klo 11-15. Taideteokset voi
viedä sinne maksuttomaan taidehistorialliseen arviointiin. Näissä arvioinneissa keskitytään teosten tekniikkaan, laatuun, ajoitukseen sekä mahdolliseen tekijään.
Myös Antiikki ja Design- lehdestä löytyy palsta "Mikä, missä, milloin", jossa...
Ritva Hellsten on suomentanut kyseisen kohdan Mihály Csíkszentmihályin teoksess Flow : elämän virta (Rasalas, 2005) seuraavasti: ”[---] (kokemus itsessään tuottaa niin suurta iloa, että) ihminen on valmis maksamaan siitä jopa suuren hinnan vain voidakseen tehdä sitä, mitä tekee.” (s.19)
Kirjastomme ammatti-ihmisillä ei ollut tietoa tämän kysytyn sarjan suomentamisesta. WSOY, Tammi ja Avain ovat aiemmin julkaisseet Stiefvaterin teoksia, heiltä kannattaisi ehkä kysyä myös tämän sarjan teosten suomentamisesta.
Tässä tietoa Helmet-alueen omatoimikirjastoista: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Omatoimikirjastot. Näyttäisi siltä, että Espoossa olisi eniten omatoimikirjastoja. Myös nämä kirjastot ovat kiinni korona-aikana.
Punaisen valon aallonpituus on pisin ja violetin lyhyin näkyvän valon aallonpituuksista. Mitä lyhyempi aallonpituus on, sitä enemmän valo taittuu spektrissä. Tästä syystä esimerkiksi sateenkaaren alimpana on violetti ja ylimpänä punainen väri: kaaren alin väri joutuu ikään kuin "ahtaimmalle" ja taipuu eniten lyhyen aallonpituutensa ansiosta.
Toisaalta taas violetin valon taajuus on suurin ja punaisen pienin. Näiden ulkopuolelle jäävät niin suuret ja pienet taajuudet, ettei niitä niitä voi ihmissilmällä nähdä (vrt. radioaallot, jotka ovat hyvin pienitaajuisia).
Se, miksi näemme vain tietyt värit ja juuri tietyt värit, on näköaistin varaista. Silmä itse säätää valoherkkyyttään eli adaptoituu sen mukaan, paljonko valoa...
Telliko kertoo sivustollaan, että se käyttää datalähteenään mm. Google Books sivustoa. Kävisiköhän silloin myös Google kirjat sivusto?
https://tellico-project.org/data-sources/
Docs.kde.org Ohjaa sivustollaan muokkaamaan Tellicoa näin: https://docs.kde.org/trunk5/en/extragear-office/tellico/data-sources-options.html
Jos nuo ohjeet eivät päde, voisi asiaa tutkailla vielä Tellicon käyttöaoppaasta: https://docs.kde.org/trunk5/en/extragear-office/tellico/index.html
Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen TASO-hankkeen loppuraportissa tutkittiin mm. raskasmetallipitoisuuksia turvetuotantoalueilla. Vertailualueena oli kylläkin toisen alueen suontutkimusaineisto. Raportti löytyy alta:
file:///C:/Users/valketu/Downloads/TASO-loppuraportti_final.pdf
On todettu, että esim kärpäsen ja ihmisen aivoissa on paljon yhtäläisyyksiä, ja että niilläkin voi olla nälkä tai unen tarve. Kärpänen myös voi tuupertua maahan esim. lyönnin seurauksena, ja toipua taas hetken päästä. Onko tällainen tuupertuminen pyörtymistä, siitä emme löytäneet tietoa. Ehkäpä asiaa voisi kysyä vielä Tiede-lehden Kysy-palstalta:
https://www.tiede.fi/alue/kysy
Lisää tietoa hyönteisten aivotoiminnasta Tiede-lehdestä (4.4.2018) ja Helsingin Sanomien artikkelista (11.4.2013):
https://www.tiede.fi/artikkeli/hyonteiset-ovat-luultua-alykkaampia
https://www.hs.fi/tiede/art-2000002631271.html
Jyväskylän historiaa, perustamisen aikoihin, käsittelevää kirjallisuutta:
•Brummer: Jyväskylän kaupungin historia 1837–1912
•Tommila: Jyväskylän kaupungin historia 1837–1965
Tietoa myöhemmistä ajoista:
•Keski-Suomen historia, 1.osa
•Repo, Onni: Jyväskylän kunnan historia
Suosittelen tutustumaan myös Jussi Jäppisen teoksiin, hän on tehnyt useita
Jyväskylän historiaan liittyviä kirjoja, joissa menneisyyden kaupunki herää eloon
valokuvien välityksellä.
Emme ikävä kyllä onnistuneet löytämään etsimääsi teosta. Sadun tai kirjan nimessä ei varmaankaan mainita pulloa, sillä selasin kirjastojen aineistoluetteloista kaikki lastenkirjat, joissa tuo sana esiintyy. Mikään hakutuloksista ei viitannut etsimääsi satuun tai lastenkirjaan.
Jos joku kysymyksen lukijoista tunnistaa tarinan, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kaupunkimetsistä löytyy aineistoa hakupalvelu Finnan kautta. Kaupunkimetsien historiaa käsitellään mm. Leevi Lehdon kirjassa Elämää helsinkiläismetsissä = Livet i helsingforsskogar : Helsingin kaupunginmetsänhoidon syntyhistoriaa (1990), joka löytyy mm. Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1366700__Sel%C3%A4m%C3%A4…;
Tässä linkki Finnan hakutulokseen. Tulosta voi halutessaan rajata esim. opinnäytteisiin:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…;
Sopivia lähteitä löytynee myös hakusanalla taajamametsät:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Kirjastoon hankittujen kirjojen saapuminen kirjastoon kestää ennemmin viikkoja kuin kuukausia. Tilannekohtaisia vaihteluita esiintyy. Ennakkovaraajille lähetetään suurin osa hankituista kirjoista, mutta jos varaajien lukumäärä on suuri, joistakin kirjoista tehdään lyhytlainoja. Käsikirjastojen koko vaihtelee kirjastoittain.
Hei,
kannattaa tutustua esimerkiksi seuraavien kotimaisten kirjailijoiden teoksiin tai kirjasarjoihin:
Johanna Marttila: Helkala- ja Hanni-sarjat
Raija Oranen (esimerkiksi Puhtaat, valkeat lakanat -sarja)
Marja Orkoma (useita sarjoja)
Aino Räsänen: Helena-sarja
Marja-Leena Tiaisen kolmiosainen sarja: Kulmakaupan naiset, Suoraa saumaa ja siksakkia, Kanslian naiset
Veera Vaahtera: esimerkiksi Rakkautta, vahingossa
Eeva Vuorenpää: Kotkansilmän kartano -trilogia
Käännöskirjallisuudesta löytyy hyviä vaihtoehtoja myös, esimerkiksi:
Steen, Helena: Paikka hyvässä perheessä
Kirjojen ajantasaisen saatavuuden ja lisätietoja voit tarkistaa täältä: https://kuopio.finna.fi/
Hei,
Bukowskilla myydyn tuotteen tiedoissa (linkki: https://www.bukowskis.com/fi/lots/940006-vaateteline-fratelli-reguitti-…) on ainakin puulajiksi merkitty pyökki.
Muuallakin törmää tuohon pyökkiin (eng. beechwood), joten näyttäisi, että he käyttivät pääasiassa sitä.
