Yleisohje on mennä ensimmäiseksi kirjan omistavan kaupungin kirjastoon. Siellä tiskillä asia kyetään hoitamaan alusta loppuun tai jos asiakas haluaa maksaa korvauksen verkon kautta, annetaan maksuohjeet. Myöhässäkään oleva laina ei muutu automaattisesti korvattavaksi. Tilanteita on monenlaisia ja siksi käynti kirjastossa on tarpeen.
Heikki Poroila
Kahden salaattikastikkeen ottaminen saattaa olla vähemmän tavallista, mutta mitään outoa siinä ei tietenkään ole. Jos kastikkeet maistuvat, kannattaa vaan huoletta jatkaa samaan tahtiin. Ehkä siitä on tarjoilijoillekin vähän vaihtelua elämään.
Heikki Poroila
Kirjasto perii myöhästymismaksua, jonka suuruus määräytyy palautushetken mukaan. Täsmällistä summaa ei siis ole olemassa ennen palautusta. Myöhästymismaksu peritään joko heti tai myöhemmin, se jää asiakkaan tilille.
Jos laina on tarpeeksi pahasti myöhässä, siitä lähetetään eriasteisia karhukirjeitä, joissa mainitaan myös itse julkaisun hinta. Se tulee korvattavaksi vain siinä tapauksessa, että julkaisu tuhoutuu tai katoaa kokonaan. Kun tällainen karhuttu laina palautetaan, siitä peritään kertyneet myöhästymismaksut, mutta ei itse julkaisun hintaa.
Mitä nopeammin lainat palauttaa, sitä vähemmän joutuu maksamaan. Mutta jos laina on myöhässä, siitä menee aina jolkin maksu, jonka tarkoituksena on kannustaa lainaajia joko uusimaan lainansa...
Time of the Heathen voi hyvinkin olla ensimmäinen elokuva, jossa on taustalla nimenomaan tietokoneella tehty musiikki. Jos tietokonemusiikin käsitettä laajennetaan yleisemmin elektroniseksi musiikiksi, niin siinä tapauksessa ensimmäisenä pidetään yleisesti Forbidden Planet (Kielletty planeetta) -elokuvaa vuodelta 1957, johon musiikin sävelsivät Bebe ja Louis Barron.
Forbidden Planet -elokuvan musiikkia ei kuitenkaan ohjelmoitu tai esitetty tietokoneella, vaikka elokuvan musiikin esittämiseen käytettyjen äänigeneraattorien sähköiseen piirisuunnitteluun liittyi olennaisesti matemaattisten teorioiden soveltaminen.
Kaukolainat uusitaan aina siinä kirjastossa, jonka kautta ne on lainattu. Kaukolainoja ei kirjata kirjaston omaan järjestelmään, koska ne eivät tunnista toisen järjestelmän kirjaa. Siksi laina on normaalisti muistissa jossain erilliskortistossa tai vihkossa. Kannattaa siis asioida siinä samassa kirjastossa, jos lainan sai ja pyytää heitä uusimaan lainan antajakirjaston kanssa.
Mikäli kyseessä on Sara Wacklinin teos, se löytyy myös digitaalisena, osa 1 http://digi.kirjastot.fi/items/show/121876, osa 2 http://digi.kirjastot.fi/items/show/121877 ja osa 3 http://digi.kirjastot.fi/items/show/121878
Kirjastossa käytettävissä olevista painetuista lähteistä ei tunnu ylipäänsäkään löytyvän tietoa LiDARista (lyhenne sanoista Light Detection and Ranging) eli valotutkasta.
Verkkolähteissä tietoa sekä itse tekniikasta että sen käyttötavoista on paljonkin, mutta kohtuullisella aineistojen selaamisella en onnistunut löytämään viitteitä siitä, että LiDARia käytettäisiin mainitsemallasi tavalla. Varman vastauksen löytäminen kysymykseesi edellyttäisi ilmeisesti varsin perusteellista tutkimista.
Tässä muutamia linkkejä aiheeseen:
LiDARin käyttötapoja on käsitelty laajastikin Wikipedia artikkelissa: https://en.wikipedia.org/wiki/Lidar
http://www.lidar-uk.com/how-lidar-works/
http://www.lidar-uk.com/how-lidar-...
Kun vähän aikaa sitten vastasin kysymykseen, jossa pohdittiin kuvittajan U. Toivo henkilöllisyyttä, rohkenen arvailla, että myös "U. T." on saman henkilön eli Usko Toivo -nimisen piirtäjän signeeraus. Usko Toivo teki sodan aikana joitakin sotatilannekuvia ja vuonna 1945 kuvitti kaksi kustantamo Kirjokannen julkaisemaa satukirjaa. Tuon vuoden kuluttua hänen tekemisistään ei näy jälkiä ainakaan julkaisuluetteloissa. Usko Toivon henkilöllisyydestä en löytänyt tarkempia tietoja.
Heikki Poroila
Varausmahdollisuutta ei ole, koska tähän tietueeseen ei liity lainattavissa tai varattavissa olevaa nidettä. Syynä tähän on se, että joko viimeinen kappale on jouduttu poistamaan, mutta tietue on jätetty toistaiseksi näkyviin tai sitten kyseessä on uusi tietue, johon jossain vaiheessa liitetään lainattavia niteitä. Pahoin pelkään, että tässä on kyseessä viimeisen kappaleen poisto, koska kyseessä e ole mikään uusi tallenne ja alkuperäinen tietue on luotu jo vuonna 2005.
Elokuvat ovat kirjastoille hankala täydennyshankintojen laji, koska tekijänoikeussyistä emme voi ostaa elokuvia mistä vaan ja laittaa lainaksi. Niille täytyy saada lainausoikeus, eikä se välttämättä onnistu vuosien jälkeen. 15 vuoden ikäinen DVD on saattanut jo kokonaan...
Viittaat varmaankin korimalliin, jossa asuntoauton sisätila ulottuu ohjaamon yläpuolelle. Tällaisia asuntoautoja kutsutaan alkovimallisiksi. Alkovissa on tyypillisesti nukkumatilaa, mutta se voi olla tarkoitettu myös tavaran säilytykseen. Etuna on muun tilan vapautuminen oleskelukäyttöön, haittana suurempi ilmanvastus.
Tietoa asuntoautojen korimalleista löytyy esim. Liikkuvakoti.fi-sivustolta: https://liikkuvakoti.fi/matkailuautojen-korimallit/.
Kirja on saatavana muutamassa kirjastossa, mutta vain lukusalikäyttöön, Tampereen kaupunginkirjastossa,Turun ja Jyväskylän yliopistokirjastoissa sekä Kansalliskirjastossa. Voit tiedustella kaukopalvelustamme kaukopalvelu@vaasa.fi, onko teosta mahdollista saada joiltain näistä kaukolainaksi lukusalikäyttöön. Yliopistokirjastojen kaukolainat maksavat n. 9-15 €.
TTVK eli Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus kertoi sivuillaan, että maailmanlaajuisesti lähes kolmannes musiikin kuuntelijoista kuluttaa musiikkisisältöjä laittomasti. Tieto perustuu syyskuussa 2019 julkaistuun tutkimukseen musiikin maailmanlaajuisista kulutustottumuksista. Tutkimuksen on tehnyt ääniteteollisuutta edustava IFPI (International Federation of the Phonographic Industry). Artikkeli ja tutkimus ovat luettavissa alta:
https://ttvk.fi/ifpin-musiikkitutkimus-julkaistu-suoratoistorippaus-edelleen-suosittua
Musiikin kuuntelu cd-levyiltä on varmasti vähentynyt, mutta edelleen niitä sekä ostetaan että lainataan kirjastoista.
Hei,
Kiitos kysymyksestä. Kollegojen kanssa saimme kasaan seuraavalaisen listauksen: Hunter S. Thompson, John Updike, John Kennedy Toole, E. L. Doctorow, Richard Moore, Roddy Doyle, Roald Dahl, George Saunders, Cormac McCarthy, Haruki Murakami, Philip K. Dick, Don DeLillo.
Osassa vonnegutmaista yhteiskunnallista satiiria ja huumoria, osassa irvingmäistä hieman hyvällä tavalla vinksahtanutta outoutta.
Toivottavasti näiltä kirjailijoilta löytyy sopivaa luettavaa.
Tähän tarkoitukseen sopisi varmaankin Sanna Pelliccionin Onni-pojan talviseikkailu (2018). Siinä Onni-poika perheineen matkustaa Lappiin ja tutustuu Neeta-tyttöön, joka tutustuttaa häntä saamelaiseen kulttuuriin.
Pelkästään huoli-ilmoitusta käsittelevää kirjaa tai edes siihen keskittyvää en löytänyt, mutta alla on aiheeseen liittyviä lähteitä ja artikkeleita, sekä linkit gerontologista sosiaalityötä käsitteleviin teoksiin, joita selaamalla voit löytää tähän liittyvää tietoa.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista
Muistio lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi s. 26 ILMOITTAMINEN IÄKKÄÄN HENKILÖN PALVELUNTARPEESTA (25 §)
https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/STM_Kuntaliit…
Kaukonen, Niina: Huoli-ilmoituksen avulla epäily iäkkään selviytymisestä selvittelyyn, lehdessä Vanhustyö 3/2017, s. 7-9
Ikääntyvien huoli-ilmoitusten määrä kasvaa: "Huolestunut vihje voi tulla...
Tällaisesta ei löytynyt tietoa. Ainakin Suomessa äänirooleihin eli dubbaajiksi valitaan usein henkilöitä, joiden ääni muistuttaa alkuperäisen ääninäyttelijän ääntä. Valituksi saattaa tulla myös tunnetun henkilön ääni. Alla linkit Wikipedian sivuille luetteloihin saksalaisista ääninäyttelijöistä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:German_voice_actresses
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:German_male_voice_actors
