Voit mennä Pasilan kirjastoon milloin tahansa kirjaston aukioloaikoina ja pyytää lehteä luettavaksesi. Kirjasto on avoinna maanantaista torstaihin klo 8 - 20, perjantaisin klo 8 - 18 ja lauantaisin klo 10-16.
Pasilan kirjaston yhteystiedot: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhteystiedot
Lisätietoja: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Helmetkirjavarasto(1373)
Yritin selvitellä, mutta valitettavasti en löytänyt tietoa mistään.
Arvauksena voisin heittää kirjat Rantasen Kusti tai Hurja kunnari. Kirjasampo
Kenties joku muistaa kirjan tarkemmin. Lähetän kysymyksen koko suomen listalle.
Suomen kansalaisuus ei häviä ellet itse halua siitä luopua. Kaikki Pohjoismaat hyväksyvät kaksoiskansalaisuuden.
Sisäasiainministeriö : Kysymyksiä kaksoiskansalaisuudesta ihttps://intermin.fi/maahanmuutto/kansalaisuus/ukk-kaksoiskansalaisuudesta
Saman katon alta ei taida löytyä sekä lauluopetusta että äänityspalvelua. Uudessakaupungissa toimii äänitysstudio ja musiikkitarvikeliike Backsound.
Lauluopetusta järjestää esimerkiksi Vakka-Suomen Musiikkiopisto. Myös Vakka-Suomen Kansalaisopistolla on laulukursseja tarjolla, mutta niihin on hakuaika aina lukukauden alussa.
Musiikkialan osaajia tai yhteyksiä saattaisi löytyä myös Luovien ihmisten vertaistukiryhmästä kulttuurikeskus Crusellista.
Julkisista hakemistoista ei valitettavasti Uudestakaupungista tai ihan lähialueelta löydy kysymääsi yhdistelmää.
Jostain virhetilanteesta johtuen toisen asiakkaan varaus oli lainassa olevassa kappaleessa. Tämä varaus on nyt korjattu niin, ettei se odota enää tuon kappaleen palautumista. Kiitos siis huomaamisesta! Tuo kyseinen kappale on tosiaan kuukauden verran myöhässä ja menee pian perintätoimistolle.
Kirja on todennäköisesti Sidney Sheldonin Tuomiopäivän salaliitto, joka on ilmestynyt suomeksi vuonna 1991. Kirja Kirjasampo-palvelussa (viitattu 11.1.2023)
Kirjoja löytyy englanniksi pari jotka kertovat tarot-korteista myös taidehistoriallisesta näkökulmasta. Taschen julkaisi 2021 kirjan nimeltä Tarot, jossa on painettu tarot-kortteja läpi vuosien ja löytyy esseitä kirjoitettuna sekä taidehistorioitsijen että tarot-korttien käyttäjien näkökulmasta. Kirja löytyy Finnasta: Tarot | Vanamo-kirjastot | Finna.fi
Esther Joy Archerin ja Holly Adams Easleyn kirjoittama The History of Tarot Art: Demystifying the Art and Arcana, Deck by Deck sanoo itse suuntautuvan enemmän tarot-korttien käyttäjille mutta kertoo silti korttien taiteen historiasta.
Ariela Gittlen artikkeli "The radical, 600-year Evolution of Tarot Card Art" kertoo lyhyesti tarot-korttien vaihtuvasta taiteesta eri vuosisatojen läpi:...
Rousu lienee lähtöisin paikannimestä. Esimerkiksi Rovaniemellä on Rousuvaara. Se tunnetaan myös talonnimenä Alatorniolla, Karungissa, Kuivaniemellä, Kemissä ja Ylitorniolla.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Kuvauksesi sopisi Caryl Hartin ja Nick Eastin kuvakirjaan Dinosaurukset kylässä (2017), tosin kirjan kansi ei ole vihreänsävyinen.
https://media.kirjavalitys.fi/library/product-page/helmet/9789518839012…
Kirjan saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Vantaan seurakuntien hautausmaiden hoidosta vastaava henkilö kertoo holvihaudoista seuraavasti:
Holvihaudat ovat 120 cm syviä. Vainajan tuhka jää pysyvästi holvihautaan, tuhkaa ei siirretä haudasta minnekään. Käytäntö on sama kuin uurnahaudassa, tuhka jää pysyvästi hautaan. Hautausmaalla hauta on pysyvä. Kun holvihaudat täyttyvät, ne jäävät ennalleen hautausmaalle.
Voisikohan etsimäsi teksti olla Paul Gallicon 'Poika joka keksi kuplapistoolin', joka on julkaistu lyhennelmänä vuonna 1975 Valittujen palojen Kirjavalioissa? Keski-kirjastojen kokoelmista löytyi jokunen Valittujen Palojen Kirjavaliot -sarjan kirja, mutta ei juuri tätä kyseisen vuoden julkaisua. Kirjavaliot -sarjan teoksia ei kovin paljon löydy kirjastoista, sillä ne sisältävät lyhennelmiä romaaneista. Antikvariaateista tai nettikaupoista voisi kyllä löytyä!
Lähteet:
https://keski.finna.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Valittujen_Palojen_Kirjavaliot
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/1217172
Kartassa lukee varmaankin lacus, joka on latinaa ja tarkoittaa järvi.
Paikannimiä löytyy Nimiarkistosta, https://nimiarkisto.fi/wiki/Q5119391
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan nimi on tarkoittanut ruotsalaiselle kuuluvaa vesialuetta. Paikkakuntalaisten mukaan Marjoniemen tilan ja suurelta osin koko järven omistanut ruotsi eli ruotsalainen oli Hannu Pietarinpoika tai tämän isä, joka oli Lepaan kartanon omistajasukua, ns. Lepaan sukua.
Linkki teokseen löytyy Kotuksen sivulta, https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut#Kotimaisetpaikannimet
Mikäli sinulla on illalla nukahtamisvaikeuksia, kannattaa asiasta keskustella lääkärin kanssa.
Perinteisesti kamomillateetä on pidetty hyvänä lääkkeenä nukahtamisvaikeuksiin.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00534
Lihansyöjäkasvit varmistavat pölytyksen onnistumisen huolehtimalla siitä, että pölyttävät hyönteiset ohjautuvat niiden kukkiin ja pysyvät poissa loukuista. Niillä on kolme erilaista mekanismia, joiden avulla ne kykenevät erottelemaan pölyttäjät saaliseläimistä. Ensimmäinen liittyy kasvin kukkien ja loukkujen väliseen etäisyyteen: kukat voivat olla selvästi loukkuja ylempänä, ensisijaisesti lentävien pölyttäjien ulottuvilla, kun taas loukut ovat kasvissa matalammalla, houkuttelemassa maanpinnalla eläviä hyönteisiä. Toinen mekanismi on luonteeltaan ajallinen: pölyttäjiä houkuttelevat kukat voivat kehittyä aikaisemmin kuin loukut saaliin pyydystämiseksi. Kukilla ja loukuilla voi myös olla eri tyyppiset puoleensa vetävät aineet: kukat...
Säkeet ovat Maila Pylkkösen. Ne ovat peräisin vuonna 1960 julkaistun Ilmaa : monologi ; Kaikuu : runoja -kokoelman Kaikuu-osaston runosta. Sisällysluetteloon runon nimeksi on merkitty Olen yksinomaan runoilija sen ensimmäisen säkeen mukaan; varsinaista nimeä sillä ei ole.
Tällaisesta aiheesta kertovia kirjoja on yllättävän paljon, joten valitettavasti kuvauksesi ei riitä rajaamaan hakua yhteen ja tiettyyn kirjaan. Kannattaa tutkia finna-tietokannasta osoitteessa finna.fi, tai sitten paikallisen kirjastosi finna-sivuilta, esimerkiksi hakusanalla elintarvikekemia, josko kyseinen kirja löytyisi kirjastosta. Itse löysin mm. tällaisia kirjoja: Kemiaa keittiössä, Kaksi kokkia ja kemisti, Hyppysellinen tiedettä : valuomenapiirakka ja muita kokeiluja keittiössä.
Vastaavaa satua en löytänyt ainakaan kirjasta Suomen kansan satuja ja tarinoita (SKS 1982). Lähetin kysymyksen Suomalaisen kirjallisuuden seuraan ja sieltä vastattiin, että "SKS:n kirjastossa ja arkistossa on etsitty kyseistä satua tai tarinaa, mutta emme onnistuneet paikallistamaan sitä kortistoista, eikä Pirkko-Liisa Rausmaan satujulkaisuista, Raul Roineen saduista eikä uskomustarinoiden tyyppiluettelostakaan."
Ehkä joku tämän palvelun lukijoista tunnistaa sadun?
Teimme kyselykierroksen kollegoiden keskuudessa, mutta kukaan ei tuntunut tunnistavan näillä tiedoilla etsimääsi kappaletta. Muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?