Kirjastot voivat ottaa lahjoituksina vastaan alle viisi vuotta vanhoja hyväkuntoisia kirjoja. Kirjastoissa sitten katsotaan, onko niille tarvetta kokoelmissa. Lähes jokaisessa kirjastossa on lisäksi kierrätyskärry tai -hylly, johon voi lahjoittaa omia kirjojaan pieniä määriä kerrallaan toisten asiakkaitten otettavaksi. Kannattaa tarkistaa oman kirjaston kierrätyskärryn säännöt ja senhetkinen tilanne ennen kirjojen tuontia kirjastoon.
Tässä muutama kirja:
Harrison: Kisu ja öinen seikkailu (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7003231)
Havukainen & Toivonen: Tatu ja Patu supersankareina (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789511245414)
Hurme: Lepakkopoika (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9eb96b45-0d41-40c5-a644-30450094501f)
Läckberg: Super-Santtu (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4084602)
Pirkko Mannola on Miss Suomi 1958 ja hänen muistelmissaan "Elämäni kiertueet" on kuvaus hänen tiestään Suomen kauneimmaksi.
Tässä jotain faktoja :
-Pirkon veli keksi kaverinsa kanssa lähettää Pirkon kuvat kilpailuun saadakseen löytäpalkkion 25 000markkaa. Nähtävästi tämän summan sai voittajan kilpailuun ilmoittanut henkilö.
-Kuvat olivat Suomen Trikoon ottamia mallikuvia, joissa Pirkko esitteli jumppereita ja uimapukuja. Ohjelmapalvelu Oy valitsi näistä kuvista ne, jotka he kutsuivat kilpailuun.
-Kilpailuun osallistujalla piti olla arkipuku, iltapuku ja uimapuku. Pirkon uimapuku oli hänen oma uikkarinsa, moneen kertaa uitu.
Missikisojen ilmoittaumismenettely vaihteli eri vuosina. Aiheesta löytyy lisää tietoa mm. seuraavista...
Haavoittuvaisuus (vulnerability, fragility, suomeksi "herkkyys" on vähän sinne päin) tarkoittaa taipumusta tuntea tulevansa loukatuksi, tuntea häpeää tai syyllisyyttä. Brown kehottaa olemaan peittämättä näitä tunteita vaan sen sijaan kääntämään ne voimavaraksi. Hänen kirjojaan on suomennettu useita. Helmet-haun tulos:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sbrown,%20brene__Orightresult__U?lang=fin
Lainoja voi uusia internetissä sivulla www.helmet.fi. Siellä täytyy kirjautua Omat tiedot -sivulle etusivun oikeasta yläkulmasta. Kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortin numero ja tunnusluku. Lainoja voi uusia myös soittamalla mihin tahansa avoinna olevaan kirjastoon. Kirjastojen aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät samasta osoitteesta www.helmet.fi kohdasta Kirjastot.
"Never cross the streams" viittaa haamujengiläisten mukanaan kantamiin proniaseisiin, jotka syöksevät protonivirtoja aaveiden kiinniottamiseen. Vapaasti käännettynä Egon-nimisen jäsenen ohje on: älä anna virtojen mennä ristiin. Aseiden suihkuttamat punaiset protonivirrat eivät siis saa kohdata ristikkäin tai haamujengiläisten kehon jokainen molekyyli kiihdyttää valonnopeuteen. Myöhemmin Egon tarkentaa, että heillä on heikko mahdollisuus selvitä sellaisesta tapauksesta.
Tämän sarvikuonon muinaisen sukulaisen tieteelliseksi nimeksi on paleontologien keskuudessa vakiintunut suurelta osin Paraceratherium, mutta muitakin mainitsemiasi nimiä käytetään eri yhteyksissä edelleen. Taustalla ovat erilliset, vajavaiset luulöydöt, joiden perusteella erimaalaiset tutkijat tekivät 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa erilaisia otaksumia siitä, millaisesta eläimestä on kyse, ja myös nimesivät löytönsä eri tavoin. Kun löytöjä tehtiin ja tutkittiin enemmän, vakiintui käsitys, jonka mukaan ne kaikki olivat peräisin saman eläinlajin edustajista.
Natasha Frostin artikkelissa The Puzzles and Pitfalls of Reconstructing Paraceratherium, the Largest Ever Land Mammal esitellään kuvin, millaisia...
Mielestäni Suomen ehkä tunnetuimman ravitsemusterapeutin, Reijo Laatikaisen kirja Pötyä pöydässä käsittelee tätä näkökulmaa. Siis hän suosittelee mustaherukan kaltaisia tuotteita, eikä viitta chia-siemeniin. Superfoodit eivät välttämättä ole kalliita. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2348120__SP%C3%B6ty%C3%A4%20p%C3%B6yd%C3%A4ss%C3%A4__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Kohokohta-sivusto on listannut viisi parasta vaihtoehtoa kalliille superfoodeille. https://kohokohta.com/uutiset/etsitko-halpoja-superfoodeja-tassa-5-parasta-vaihtoehtoa/
Toisaalta voidaan kysyä, onko superfoodeja ollenkaan olemassa. Esim. Chian siemenet ovat terveellisiä, koska niissä on paljon Alfalinoleenihappoa eli ALAa...
Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon Ikäluokka-elokuvan (1976) perustiedot löytyvät Elonetistä, mutta itse elokuva ei ole toistaiseksi katsottavissa tätä kautta.
Elokuvasta ei ole myöskään ilmeisesti tehty dvd-tallennetta.
Elokuvaa on mahdollista tulla etukäteen sovittaessa katsomaan VHS-nauhalta Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin.
Ikäluokka on näytetty kaksi kertaa televisiossa (26.8.1976 ja 14.1.1977), joten lisätietoja voi tiedustella myös Ylen Arkistosta.
Veijo Meren romaaniin ”Suku” pohjautuvan näytelmän Nuorempi veli (Den yngre brodern) ohjelmatiedot löytyvät Ritva-tietokannasta. Ohjaajaksi on tosin merkitty Pekka Koskinen, ei Pekka Saaristo
Ohjelman katselu on mahdollista RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä ympäri Suomen, nykyiset koronarajoitukset huomioon ottaen.
Jos ohjelman haluaa tilata yksityiseen käyttöön, tämä tapahtuu Ylen kautta. Ylen sivuilta löytyy ohjeet tähän ja tarvittavat yhteystiedot: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/20/arkistomyynti-arkistoaineistoa-yksityis-ja-tutkimuskayttoon
Kirjastojen ompelukoneita ei saa kotilainaan. Etelä-Haagan ompelukoneen tiedoissa Helmetissä oli virheellistä tietoa, pahoittelut tästä. Tieto on nyt korjattu. Rajoitettujen palvelujen aikana ei ompelukoneen käyttö kirjastossa valitettavasti ole mahdollista. Alta lisää tietoa:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Mummosi siteeraa todennäköisesti Eeva Kilven runoa, joka alkaa säkeellä "Ja Jeesus sanoi: Tulkaa rakkaat vuohet". Se löytyy Kilven runokokoelmasta Laulu rakkaudesta ja muita runoja (1972).
Helmet-kirjastoissa on lainattavia konsolipelejä, joita voi käyttää omilla laitteilla. Kysy pelejä lähimmästä kirjastostasi tai voit etsiä pelejä Helmet-verkkokirjastosta hakusanalla "konsolipelit" ja käyttämällä rajausta "konsolipelit".
Tästä linkistä pääset myös hakutuloksiin: https://bit.ly/3gjQ02V.
Suomessa ei tilastoida etniseen ryhmään kuulumista, mutta väestötilastossa on eräitä etnistä taustaa kuvaavia muuttujia kuten äidinkieli ja syntyperä.
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan mukaan Suomessa vakituisesti vuoden 2020 lopussa asuneista 30-34-vuotiaista henkilöistä joka seitsemäs oli ulkomaalaistaustainen. Vuonna 2014 Suomen maahanmuuttopalvelu arvioi afganistanilaisten kokonaismäärän Suomessa olevan 4000. (Lähde: AFGANISTAN - Info4Migrants)
Kun laitat Googleen hakusanoiksi hypnoterapia ja Helsinki (jos haluat rajata lähiseutuun), saat hakutuloksiin mahdollisia linkkejä. Hypnoterapiaa näyttävät tarjoavan lääkärikeskusten lisäksi (mm. Aava, Eira) myös yksityiset harjoittajat.
Tässä linkki hakutuloksiin: https://bit.ly/3vb0Fms
Seuraavilta tahoilta saattaisi saada lisätietoja:
Suomen Hypnoosiliitto. https://www.suomenhypnoosiliitto.fi/helsinki.html
Tieteellinen Hypnoosi ry. https://tieteellinenhypnoosi.fi/paakaupunkiseutu/
Viruksilla on tietyt isäntäsolut, joihin ne voivat kiinnittyä ja tunkeutua. Yhteensopivuuden määrittävät viruksen vaipan eli kapsidin pinnalla olevat proteiinit ja isäntäsolun solukalvon reseptorit eli signaalin välitykseen erikoistuneet proteiinimolekyylit. Viruksen proteiinit sopivat yhteen vain tiettyjen solujen reseptoreiden kanssa. Elimistöön päässyt virus ei siis tunkeudu välttämättä ensimmäiseen vastaantulevaan soluun, vaan sen täytyy kulkeutua sellaisen solun luo, jonka reseptorien kanssa sen pintaproteiinit vuorovaikuttavat. Usein käytetty vertaus on, että viruksen proteiini on avain, joka sopii vain tietynlaiseen lukkoon.
Virus ei tunnista erikseen, onko solu terve vai jo infektoitunut. Tämän osoittaa se, että...
Valitettavasti tähän kysymykseen emme löytäneet vastausta. Asiaa kannattaa tiedustella Espoon kaupungilta. Suomenkielisen perusopetuksen yhteystiedot https://www.espoo.fi/fi/suomenkielisen-perusopetuksen-yhteystiedot
Juhani Lassilan kirjoittaa väitöskirjassaan seuraavista kansalaiskouluista Rovaniemen maalaiskunnan alueella. "Lapin koulutushistoria. Kirkollinen alkuopetus. Kansa-, perus- ja oppikoulut. Osa 1.":
Vuonna 1958 maalaiskuntaan perustettiin Nivavaaran kansalaiskoulu, joka toimi vuoteen 1962 kurssinmuotoisena, sen jälkeen vuoteen 1963 yksivuotisena ja vuoteen 1967 kaksivuotisena, jolloin siihen liitettiin myös vapaaehtoinen yhdeksäs luokka. Sinetän kansalaiskoulu alkoi kevätlukukaudella 1962 kurssinmuotoisena, jatkui syksyllä yksivuotisena vuoteen 1964, jolloin muuttui kaksivuotiseksi ja sai kolmannen vuosiluokan 1966. Alakemijoen kansalaiskoulu aloitti toimintansa Muurolassa 1963 kaksivuotisena laajentuen kolmivuotiseksi jo 1964 ......
