Kämmekkä sanaa ei ollut selaamissani etymologisissa sanakirjoissa. WSOY:n Nykysuomen sanakirja vuodelta 1978 määrittelee sanan näin:
koti- ja ulkomaisia kasveja, joille on ominaista kämmenmäisesti liuskainen juurimukula ja tertussa olevat kannukselliset, tav. punaiset kukat.
Sama asia todetaan Kukkamestareiden orkideaa käsittelevässä nettiartikkelissa: Orkideoiden taustaa – kukkamestarit.fi
Aseita ja revolvereita käsittelevää kirjallisuutta löytyy Piki-kirjastoista, https://piki.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&loo…
Finna-haun tulos, https://finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfo…
Suomessa on Metsästysmuseo, jossa on myös kirjasto. Sieltä saattaa löytyä lisää asekirjallisuutta, https://www.metsastysmuseo.fi/kokoelmat/kirjasto/.
Molempia kirjoja löytyy vielä Suomen kirjastoista. Lainattavia kappaleita voi etsiä Finna-haun tuloksista:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=perunahuijarit&type…
Penquin Readers -sarjassa on kielitaidon mukaisia tasoluokkia. Kannattaa etsiä ensin kustantaja sivulta (https://www.penguinreaders.co.uk/books/?level=all&category=all) haluamansa kirjan ja etsiä sitten kirjan tiedoilla Finna-palvelusta (https://www.finna.fi/) sen saatavuustiedot kirjastoista. Finnasta löytyvät useimpien kotimaisten yleisten ja tieteellisten kirjastojen aineistot.
Jos kirjaa tai jotakin muuta aineistoa ei ole missään OUTI-kirjastossa, sen voi tilata lainaksi muualta Suomesta tai ulkomailta. Tällaista lainaa kutsutaan kaukolainaksi.
Tikkurilan kirjastossa kaikki Vantaa-kokoelmaan kuuluvat teokset ovat nimenomaan paikan päällä tutustuttaviksi tarkoitettuja. Tämän takia niitä ei lainata ulos. Helsingin pitäjän vuosikirjoja on kirjastoissa myös tavallisina lainattavina kappaleina, joiden varaaminen omaan lähikirjastoon onnistuu osoitteessa https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SVantaa%20Seuran%20Helsingi… .
Frank Gilbrethin kehittämästä ajan ja liikkeen tutkimuksesta on kirjoitettu paljonkin. Suomessa menetelmästä on puhuttu rationalisointina, joka on laajempi kokonaisuus kuin pelkkä työn tehokkuuteen keskittyvä tarkastelu. Aiheeseen voi tutustua esimerkiksi näiden teosten kautta:
Hannele Seeck: Johtamisopit Suomessa: taylorismista innovaatioteorioihin
Tero Vuorinen: Strategiakirja: 20 työkalua
En löytänyt sanastoista termiä (esim. Finto). Löysin kyllä esimerkin memory playsta Tennessee Williamsin Lasisen eläintarhan, mutta en löytänyt teoksen kuvailuista mitään memory playhin viittaavaa.
Pro gradu -tutkielmassa Draaman hiljainen kerronta Parenteesit kommunikoivana elementtinä Eeva-Liisa Mannerin näytelmässä Poltettu Oranssi, tekijä Anne Turunen (Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos kirjallisuus elokuussa 2009) on käytetty termiä ”muistinäytelmä” (memory play), joka on kuvattu muodoksi, jossa kertojahahmo osallistuu muiden henkilöhahmojen mukana näytelmän tapahtumiin, https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/23038/4/URN_NBN_fi_jyu-20…
Sain apua Kuvataide- ja...
Kyseisinä vuosina käytössä olleessa vuoden 1935 Lääkärintarkastusohjesäännössä kohdan 86 merkitys oli seuraava:
86. Ankaranlaatuiset ihotaudit, luonteeltaan tarttuvat, kroonilliset tai helposti uusiutuvat tai suuresti rumentavat (Affectiones cutis chronicae, contagiosae).
a)Ihosienet (Dermatomykoses: Trichophytia etc.).
b)Muut ihotaudit (Dermatoses variae, graves: Psoriasis etc.).
B II viittaisi rauhan aikana tarvittaessa palvelukseen määrättävään II luokan apumieheen. Tarkenne b3 voisi olla peräisin myöhemmästä vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännöstä. Tuolloin ihotaudit luokiteltiin seuraavasti:
86. Vaikeanlaatuiset ihotaudit, tarttuvat, krooniset, uusiutuvat, suuresti rumentavat.
86a. Ihosienet (Dermatomycoses. Trichophytia...
Voisikohan kyseessä olla Vesa Mäkelän lukemana äänikirjana julkaistu Ritva Toivolan saturomaani Kun Pikkukorva sai siivet?
"Tomi on viettämässä lomaa maalla, kun hän yllättäen tempautuu seikkailulle hiisien valtakuntaan. Tomista tulee hiisi Pikkukorva, ja hän pestautuu palvelijaksi Rumahiiden palatsiin. Vain harvat ovat nähneet peilin takana asuvan pelottavan Rumahiiden, ja se joka keksii Rumahiiden oikean nimen, saa syöstyksi tämän vallasta. Yhdessä ystäviensä Sukkelan Harmaan ja hiisityttö Hiisun kanssa Tomi ryhtyy selvittämään nimeä kirjain kirjaimelta, – ja se onkin tosi visaista puuhaa."
Kun Pikkukorva sai siivet | Kansalliskirjasto | Finna.fi
Voitto Silfverhuthin Tampereen seurakuntahistoria tietää kertoa, että "omaa väestökirjanpitoa puuvillatehtaalaisille ei suotu, mutta rippikirjassa he saivat oman osastonsa ja otsikkonsa (Fabriken) niin kuin paperitehtaan väkikin (Pappersbruket)".
Turun tuomiokapituli oli julistanut Finlaysonin tekemän anomuksen johdosta tehtaan erilliseksi kirkkoseurakunnaksi vuonna 1846. Omana tehdasseurakuntanaan puuvillatehtaan yhteisö lakkasi olemasta jo vuonna 1880, kun sen papinvirkaa ei pitkäaikaisen viranhaltijan kuoltua enää kokoaikaisesti täytetty, ja Finlaysonin tehtaan seurakunta yhdistettiin Tampereen kaupunkiseurakuntaan.
Finlaysonin seurakunnalla ei siis ollut omia rippikirjoja – finlaysonilaisten väestökirjanpidosta huolehti...
1. Kysymyksestäsi ei selvinnyt, mitä kirjastoa tarkoitat. Siksi vastaukseni on kovin yleinen ja käsittelee Helsingin kaupunginkirjastoa yleensä. On vähän vaikea sanoa, kuinka monta kirjaa kirjastoihin saapuu viikossa. Viikot ovat tässä asiassa kovin erilaisia. Helsingin kaupunginkirjastossa on pääkirjasto, 37 sivukirjastoa, kaksi kirjastoautoa ja kuusi laitoskirjastopistettä. Näihin kaikkiin yhteensä hankittiin viime vuonna 148 089 kirjaa. Viikossa kirjoja siis saapui kaikkiin kirjastoihin yhteensä monta tuhatta, mutta viikot ovat erilaisia ja kirjastot eri kokoisia.
2. Helsingin kaupunginkirjastossa aineiston hankinta on keskitetty. Pasilassa toimii Kirjastoverkon yhteiset palvelut -yksikkö. Se hoitaa...
Kirjastoista löytyy kieltenopiskeluun tarkoitettuja, lyhennettyjä ja sanastoltaan helpotettuja vieraskielisiä kirjasarjoja. Sarjoissa on usein eri tasoja lukijan kielitaidon mukaan.
Helppolukuisia englanninkielisiä kirjoja on ilmestynyt esimerkiksi Macmillan readers-, Cambridge English readers-, Penguin readers- ja Easy readers -nimisissä sarjoissa.
Teknologian ja turvalaitteiden kehitys on madaltanut kynnystä lähteä vesille ilman riittävää perustietämystä, -osaamísta ja kokemusta. Karilleajot lisääntyivät lukumääräisesti 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä mahdollisesti veneiden määrän lisääntyessä. Vuosi 2006 oli huippuvuosi Suomen taloudessa, ja tuona vuonna lisääntyivät voimakkaasti sekä veneet että onnettomuudet. (Mäkilä, M. 2009. Veneilyonnettomuudet ja niihin johtaneet syyt. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911155452 luettu 14.12.2022.)
Hatarat navigointitaidot ja liiallinen luottamus navigointilaitteisiin nousevat toistuvasti esiin, kun tutkitaan viime vuosina lisääntyneitä karilleajoja ja muita veneilyonnettomuuksia. GPS-navigaattorien...
Kirjastojen osalta lista löytyy Kirjastot.fi:n sivulta https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/kirjakierratyspiste
Kirjastoissa katsotaan hieman perään menevätkö kirjat vai jäävätkö kirjakierrätyshyllyyn. Kirjoja poistetaan tarvittaessa. Yleisesti rajataan kuinka monta kirjaa voi tuoda.
Muuta luetteloa ei löytynyt, eikä siten kuka niitä hallinnoisi.
Viimeksi Kansainväliselle avaruusasemalle on tehty miehitetty lento maaliskuussa 2023 SpaceX-yhtiön Crew Dragon -avaruusaluksella. SpaceX:n seuraava miehitetty lento asemalle on suunniteltu elokuulle 2023. Axiom Mission aikoo lennättää Crew Dragonilla ihmisiä avaruusasemalle toukokuussa. Myös Boeing-yhtiön Starliner-avaruusaluksella on tarkoitus tehdä miehitetty lento asemalle vuonna 2024.
Venäläisellä Sojuz-avaruusaluksella on edelleen tarkoitus viedä ihmisiä asemalle syyskuussa 2023, joskin on epävarmaa, toteutuuko lento. Edellinen Sojuz-lento oli syyskuussa 2022.
Lisäksi asemaa on koko ajan huollettu miehittämättömillä avaruusaluksilla Progress, ATV, Kounotori, Dragon ja Cygnus.
https://en.wikipedia.org/...
Kirja on todennäköisesti Nuku hyvin : iloisia iltasatuja pienille (2021). Siinä on Jyri Paretskoin satu Kääkkä ja Ryökäle, joka vastaa kuvausta.
Linkki kirjan tietoihin OUTI-verkkokirjastossa: https://outi.finna.fi/Record/outi.2188454?imgid=1
Tarina on Isaac Asimovin Yö saapuu (Nightfall), joka ilmestyi alun perin novellina 1941. Myöhemmin Asimov laajensi novellin romaaniksi yhdessä Robert Silverbergin kanssa. Kuvauksesi sopii romaaniin lähes täydellisesti.
Näin vaikuttaisi olevan. Sekä HBL että 100 tekijää -sivusto muistelevat häntä vasemmistolaisena, joka pyrki eduskuntaan v. 1972.
Hufvudstadsbladet: https://www.hbl.fi/artikel/d9907c26-b291-42bc-a14d-c3cca3b1f668
100 tekijää: https://100tekijaa.fi/jouko-turkka
Tämän selvittäminen on kestänyt tosi kauan, eikä asia kirjastolaisten voimin selvinnytkään.
Kysyjä löysi itse kirjan kotinsa kätköistä.
Teos on Penelope Livelyn Kutsumattomat kummitukset.
Hyvän yleiskatsauksen suomalaisen äänielokuvan alkutaipaleesta tarjoaa Ari Honka-Hallilan essee "Äänielokuva tulee Suomeen".
Erityisesti esseen loppupuolella, kappaleessa "Kieliongelmia", sivutaan myös ääninäyttelemisen ja jälkiäänityksen ensivaiheita. Käytännössä tarve jälkiäänitykselle tuli esille vieraskielisten elokuvien kohdalla. Suomessa kuitenkin elokuvien omakielinen tekstitys vakiintui varsin nopeasti, siinä missä isommilla kielialueilla siirryttiin omakieliseen dubbaukseen. Sittemmin ääninäyttelijöitä on käytetty ensisijaisesti alkuperältään vieraskielisissä lasten ja nuorten elokuvissa.
Aihetta sivuavaa kirjallisuutta esimerkiksi:
Olennaisen äärellä: johdatus audiovisuaaliseen kääntämiseen.
Elävä kuva - elävä ääni. Kolmas...
