Olen kuunnellut Youtubesta viidakkolauluja sekä Fono.fi:n hakutuloksia viidakkolauluista, mutta en löydä tällaista. Lähetysaatteen symboli, Musta Saara -laulukin on sisällöltään varsin erilainen. Tunnistaisiko joku lukijoistamme kappaleen?
Laatokka-lehdessä on 22.8.1945 uutinen Tampereen markkinoilla myydyistä hevosista. Hyvä työhevonen on maksanut tuolloin 50 - 70 000 markkaa. Varsan hinta määrittyy pitkälti myös sen sukutaustan mukaan.
Suomenhevosen historiasta löytyy tietoa esimerkiksi Suomenhevonen -tietokirjasta (Suomen Hippos, 2007).
Sinun kannattaisi kysyä lähimmästä kirjastostasi mahdollisuudesta kaukolainata aineistoa Suomen kirjastoista. Kaukonlainauksen periaatteet vaihtelevat valtiosta toiseen, joten en osaa sanoa olisiko se sinulle maksullista vai ei. Toimisit tällöin vakituisen asuinpaikkakuntasi kirjaston asiakkaana, joka lainaisi aineistoa Suomesta. Kannattaa myös tarkistaa löytyykö paikkakuntasi kirjaston omasta kokoelmasta suomenkielistä aineistoa. Varsinkin eurooppalaisten suurkaupunkien kirjastoissa saattaa olla yllättävänkin laaja kokoelma tuoretta suomalaista aineistoa.
Toisena vaihtoehtona voisi olla käyttää suomalaisten kirjastojen e-kirjapalveluita. Tämä edellyttää tosin kirjastokortin hankkimista jostakin suomalaisesta kirjastosta....
Kansalliskirjastossa Helsingissä näyttäisi olevan kyseinen vuosi tallessa. Lehden saa tilattua lukusalikäyttöön tai siitä saa tilattua artikkelikopioita.
https://finna.fi/Record/fikka.3542865
Kansalliskirjasto
Unioninkatu 36, 00170 Helsinki
Puh. +358 (0)2941 23196
Kirja on Kansalliskirjastossa ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastossa, joissa sitä voi käyttää vain lukusalissa. Kirjaa ei voi lainata kotiin. Kirjan tiedot Kansalliskirjaston Finna-palvelussa: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.9918276943506253
Yhdistysrekisteristä ei löydy volapük-yhdistyksiä. Tarkistin asian Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistyshausta, jota voi käyttää vapaasti verkossa osoitteessa https://yhdistysrekisteri.prh.fi/advancedSearch .
Valitettavasti Dacia Marainin teosta Bagheria (1993) ei ole käännetty suomeksi, ei myöskään ruotsiksi.
https://libris.kb.se/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
Kunkin maan kansallisen lainsäädännön lisäksi tarvitaan ympäristön ja luonnon käyttöä säätelevää kansainvälistä yhteistyötä. Esimerkiksi Suomi on osapuolena yli sadassa kansainvälisessä ympäristösopimuksessa. Niistä löytyy tietoa Ympäristöministeriön verkkosivuilta https://ym.fi/kansainvaliset-ymparistosopimukset
Kansainväliset ympäristösopimukset ja Suomi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161026/YO_20…
Luettelo kansainvälisistä ympäristösopimuksista https://fi.regionkosice.com/wiki/List_of_international_environmental_ag…
Riihimäen kirjastosta löytyy lapsille ja nuorille monenlaista urheilukirjasarjaa. Näitä täällä on vuosia luettu ja vinkattu.
Nuorille:
Marja Aho: Cheertytöt (Jessiina harrastaa cheerleedingiä)
Henna Helmi: Miisa-sarja (kertoo taitoluistelevasta tytöstä)
Anneli Kanto: Futistyttö (maahanmuuttajataustainen Oona pelaa jalkapalloa Tulikärpäset joukkueessa)
Gunnar Nordström: Kiekkotähti-sarja (kertoo NHL-kiekosta. kirjoittajana ruotsalainen urheilutoimittaja, teksti asiantuntevaa. Mukana mainintoja myös suomalaispelaajista. Tosin jo vanhempi sarja)
Kalle Veirto: Tähtiketju-sarja (Innokas ja taitava jääkiekkoilija Jonne muuttaa Pohjois-Suomesta Lahteen. Joukkueeseen pääseminen uudella paikkakunnalla ei ole silti helppoa)
Mika...
Rebecca Lavellen lauluista ei ole saatavissa nuottikirjaa kaupoista tai kirjastoista. Yksittäisiä kappaleita löytyy verkon maksullisista ja maksuttomista nuottipalveluista.
Artistin musiikkia on käytetty McLeodin tyttäret -sarjassa.
9/11-kirjoittelussa puhutaan tavallisimmin suurpiirteisesti kaksoistorneissa olleista "tuhansista" tai "kymmenistä tuhansista" tietokoneista. Tarkimmissa vastaani tulleissa arvioissa luku on 50 000. Tällainen määrä esitetään mm. vuonna 2006 valmistuneessa BBC:n tuottamassa dokumenttielokuvassa Fallout 9/11.
https://www.imdb.com/title/tt3552368/?ref_=fn_al_tt_1
Discogs-äänitetietokannan mukaan Jujun "Yks lisää" -kappaleen on tuottanut Jazzy-O eli Jani Ojala, joka on myös kappaleen säveltäjä.
Discogs-äänitetietokanta: https://www.discogs.com
Hei,
valitettavasti en löytänyt näiden runojen tekijää tai nimeä. Kävin läpi Helena Anhavan runoteoksia, jotka käsiini sain, mutta siellä ei ollut kyseisiä runoja.
Eeva Kilpikin noista tulee mieleen. Hänellä on paljon äitiin ja äitiyteen liittyviä runoja. Eeva Kilven kootuissa runoissa Perhonen ylittää tien ei kuitenkaan runoja löytynyt.
Sissipataljoona 4:sta löytyy tietoa esimerkiksi WSOY:n 1970-luvun lopulla julkaisemasta Talvisodan historia 1-4 -sarjasta . Osan 4 lopussa on lista suomalaisista joukko-osastoissa ja merkintä, mistä kirjasarjan osasta ja miltä sivuilta löytyy tiedot kustakin osastosta. Sissipataljoona 4:sta tieto näyttää löytyvän kirjasarjan osasta 3 ja sieltä löytyy myös osaston komentaja-tiedot.
Hei, kirjoituskoneesi on valmistettu syyskuussa vuonna 1928.
Kirjoituskonetietokannasta voi hakea tietoa merkin, mallin ja sarjanumeron perusteella. Linkki vie suoraan Remington Standard No. 30 tietoihin:
Remington Typewriter Model Serial Number Database (typewriterdatabase.com)
Tämä Singerin ompelukone on valmistettu tammi-kesäkuussa vuonna 1915 Skotlannissa Clydebankissa.
Lähde Singerin sarjanumeroluettelo: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f…
Hei!
Kattavaa listaa kaikista näytelmistä, joista on tehty selkomukautus on vaikea antaa. Näytelmiä, joista on tehty selkomukautus voi hakea Helmet-verkkokirjastosta esimerkiksi asiasanoilla selkokirjat JA näytelmät.
Hakutuloksina saadaan ainakin seuraavat teokset:
Minna Canth: Papin perhe. Selkomukautus Saraleena Aarnitaival
Minna Canth: Työmiehen vaimo. Selkomukautus Tiia-Maria Tuovinen
Aleksis Kivi: Nummisuutarit: komedia viidessä näytöksessä. Selkomukautus Helvi Ollikainen
Lisäksi Selkokeskus.fi sivustolta löytyy selkotietokirjakanta, josta voi etsiä Suomessa julkaistuja selkotunnuksen saaneita teoksia.
Kymmenen prosentin myytin alkuperästä ei ole tietoa, mutta siihen viitattiin jo vuoden 1929 itsensäkehittämiskurssin mainoksessa.Väitettä teki vuonna 1936 tunnetuksi toimittaja Lowell Thomas, joka kirjoitti myytistä Dale Carnegien myyntimenestykseksi nousseen elämäntaito-oppaan Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa esipuheessa. Thomas oli viitannut siinä virheellisesti William Jamesiin. James oli merkittävä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun psykologi, joka kirjoitti paljon siitä, miten ihmiset yleensä saavuttivat vain osan potentiaalistaan. James ei kuitenkaan puhunut tarkoista prosenteista eikä aivojen käytöstä.
Kymmenen prosentin myytti on liitetty myös Albert Einsteiniin, jonka on väitetty viitanneen nerokkuutensa johtuvan...
Etsitty runoteos saattaisi olla Pekka Kejosen Hotelli Huminan lauluja (Otava, 1972).
Kejonen itse kommentoi kirjaansa muistelmateoksessaan 60-luvun kuvat ja muita otoksia seuraavasti: "'Hotelli Huminan Lauluja' on kokonaisuudessaan laitoskamaa. Osin sieltä kertovaa ja täysin siellä syntynyttä." (s. 88)
Silmäilin Mäkelän Muistan-sarjan osaa Otavan aika, ja kyllähän Kejonen kirjoineen siellä vilahtaa - nimenomaan ohimennen: "Monet hyväksikäyttäjät, kuten Otavan hetkellinen kirjailija Pekka Kejonen (Hotelli Huminan lauluja, Jarkko Laineen editoima) tulevat kilometrin pituisen listan kanssa ja kantavat kirjat saman tien joko Gordinin tai Hyytiäisen antikvariaatteihin." (s. 175-176)
Eipä onnistunut meidänkään löytää tietoja sormuksestasi. Pääasiassa etsiskely tapahtui googlen kuvahaulla sekä suomen- että englanninkielisin hakutermein. Vinkata saa, jos joku tunnistaa korun.
