Helmet-kirjastojen omassa kokoelmassa ei ole aiheesta mitään, mutta korkeakoulukirjastoista löytyy jo vähän paremmin. Pääset tutkimaan kokoelmaa esim. osoitteessa www.finna.fi. Kirjoita hakulaatikkoon hakusanaksi kiihtyvyyssensorit tai magnetometrit. Molemmista aiheista on kirjoitettu runsaasti opinnäytetöitä, joista monet ovat vapaasti verkossa luettavissa.
Jos hakutuloksista löytyy kiinnostava teos, jota ei ole saatavilla pääkaupunkiseudulta, voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Kaukolainatilauslomake ja -hinnasto löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu.
Perusteellinen lähde aiheesta on Ronald Atkinin kirja Meksikon vallankumous (1974). Helmet-kirjastoista kirja on Pasilan kirjavaraston ja Pohjois-Haagan kirjaston kokoelmissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1144373__SMeksikon%20vallankumous__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Mikko Laakson kirjoittama Helsingin kaupunginkirjaston historia Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi - Helsingin kaupunginkirjaston historia 1940-2005 (2010) kertoo Töölön vanhasta sivukirjastosta. Kirjan mukaan kirjasto toimi vuodesta 1939 vuoteen 1969 osoitteessa Mannerheimintie 48-50. Talo on vanha sotilasapteekki, joka oli 40-luvulta lähtien purku-uhan alla. 60-luvulla tehtiin päätös nykyisen Töölön kirjaston rakentamisesta ja rakennukseen päästiin muuttamaan vuonna 1970. Kun vanhan kirjaston vuokrasopimus umpeutui ennen kuin uusi kirjasto valmistui, kirjasto muutti vuonna 1969 väliaikaisiin tiloihin Kivelän sairaalan alueelle. Kyseessä oli vielä edellistäkin kirjastoa pienempi yksikerroksinen puurakennus. Molemmat...
Yksi mahdollinen ehdokas "Kiehnanjoeksi" voisi olla Kiehimänjoki Paltamon kunnan alueella Kainuussa. Professori Reijo Heikkisen "Jokia, jotka virtaavat Kainuussa" -verkkosivulla (http://www.reijoheikkinen.fi/jokia-jotka-virtaavat-kainuussa/) Emäjoen kohdalla kerrotaan seuraavaa: "Joen yläjuoksua kutsutaan Kiannanjoeksi ja alajuoksua Ristijärven Iijärvestä lähtien Kiehmänjoeksi. Joen kokonaispituus on 105 kilometriä, josta Emäjoen osuus on 65 km." Kuvittelisin, että Kiehmän/Kiehimänjoki voisi helposti muuntua Kiehnanjoeksi kirkonkirjojen merkinnöissä.
Kahdeksantuntisen työpäivän Pekkasen kirjailijanuran yhteydessä Jouko Tyyri mainitsee Ylioppilaslehdessä 5.8.1955 julkaistussa kirjoituksessaan Lukekaa Pekkasta: " -- miten on mahdollista että työläiskirjailijasta kehittyi oman sukupolvensa avarin ja älyllisin henki? Kahdeksantuntisesta työpäivästä alkaa tärkeä luku kirjallisuutemme historiassa." Julkista kirjastolaitosta ei tähän tekstiin kuitenkaan sisälly, enkä tätä ajatusta valitettavasti onnistunut muualtakaan tutkimistani Tyyrin kirjallisista tuotoksista löytämään. Tyyri tuotti puolivuosisataisella lehtimiesurallaan melkoisen määrän esseitä, artikkeleita, kolumneja ja muita kirjoituksia lukuisiin lehtiin, joten etsiessä mielessäni käväissyt vertaus neulaan ja...
Helmet-tietokannasta löytyi kaksi kirjaa hakusanoilla salakirjoitus, tiedustelu, suomi (rajattuna suomenkielisiin kirjoihin)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28salakirjoitus%29%20%28t…
tiedustelu, upseerit, Suomi tuotti enemmän osumia:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28salakirjoitus%29%20%28t…
Niilo Marttinen ei esiinny tekijänä Helmet-tietokannassa.
Hyvä lähtöpiste etsinnöille on Yleisten kirjastojen hankerekisteri, josta löytyvät tiedot vuodesta 2011 alkaen (http://hankkeet.kirjastot.fi/). Sivustolle tallennetaan kaikki hankkeet, joille on haettu OKM-rahoitusta. Hanketietokannasta löytyvät erikseen hyväksytyt hankkeet ja hankkeet, joille ei ole myönnetty tukea.
Myönnetty rahoitus kunnittain: http://visualisointi.kirjastot.fi/hankkeet/#!/fi/projects/bars/Kunta/ColSel_Teema/eyJhIjpbXSwiYiI6W10sImMiOltdLCJkIjpbXSwiZSI6W10sImYiOltdLCJnIjpbXSwiaCI6W119/...
Eniten B2- ja B3-kielten oppikirjoja näyttäisi olevan Pasilan, Itäkeskuksen, Töölön ja Rikhardinkadun kirjastojen kokoelmissa. Kirjat eivät kuitenkaan välttämättä ole paikalla, ja kirjojen saatavuus voi kovastikin vaihdella, joten voit toki tilata kirjoja omaan lähikirjastoosi. Saatavuuden voit tarkistaa Helmet-haulla.
Löydät kirjat Helmet-luettelosta helposti kirjoittamalla hakulaatikkoon esimerkiksi "ranskan kieli lukio* B3" jne.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suosittelen tekemään HelMet-haun, joka tuo 182 osumaa. Ne eivät aivan kaikki ole espanjalaisten kirjailijoiden käännöksiä, mutta aika moni. Näitä kannattaa tutkailla siten, että klikkaa kirjan tiedot esiin ja tutkii kohtaa, jossa lukee ASIASANAT. Tähän on koottu sanoja, joiden on arvioitu kuvaavan teosta ja sen aihepiiriä. Esimerkiksi Carlos Ruiz Zafónin kirjaa Henkien labyrintti kuvaillaan mm. sanoilla yhteiskuntakuvaus, aikuisuus, miehet, traumat, kuolema, äidit, menneisyys, vaikutukset, paluu, kotiseutu, kärsimys, rikkominen, perheet, totuus, valheet, kirjat, hautausmaat, kirjailijat, kirjakauppiaat, antikvariaatit, kaupungit, mysteerit, jännityskirjallisuus, maaginen realismi, Barcelona ja Espanja. Harvassa kirjassa on näin...
1. Mene Viddlan aloitussivulla https://www.viddla.fi.
2. Valitse elokuva, jonka haluat katsoa.
3. Tunnistautumisvalikossa valitse ensin oikea kirjasto (kysyjän tapauksessa Kiri-kirjastot), lisää kirjastokortin numero ja PIN-koodi. Viddlan sivuilta löytyy runsaasti vastauksia kysymyksiin. Elokuva on katsottavissa 48 kirjautumisen jälkeen.
Heikki Poroila
Nelosella on sivu, johon on koottu kaikki osallistumishaut sekä ohjelmiin että yleisöön, https://www.nelonen.fi/osallistu . Sivun alareunasta löytyvät lisäksi linkit yhteystietoihin ja Lähetä palautetta -lomakkeeseen.
Ymmärrän kysymyksen niin, että kysyjä haluaa lukea romaaneja, kaunokirjallisuutta. On tietysti paljon kirjoja, jossa kerrotaan kasvamisesta yksinhuoltajan perheessa, mutta silloin yleensä päähenkilö on perheessä kasvava lapsi, ei huoltaja (Hannu Väisänen: Vanikan palat, Joel Haahtela: Kuinka taivaat alkavat ...) Lista kirjoista, joissa päähekilö on nimenomaan yksinhuoltaja on vähemmän. Tässä niistä muutama erilainen.
Autio, Orvokki . Merkki päällä (1985). Pesärikko-trilogian viimeisessä osassa kirjojen päähenkilö Armi elää lastensa kanssa Tampereella. Hän on eronnut miehestään, mutta yhteys mieleltään sairaaaseen mieheen ja hänen sukuunsa ei helposti katkea.
Blomqist, Anni . Anna Beata saa oman kodin (1983. suomeksi 1984). - 1800-...
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuston mukaan "vähintään 20 täysi-ikäistä henkilöä voi perustaa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan. Yhdyskunnan perustamisesta tehdään perustamiskirja, johon liitetään uskonnonvapauslain mukainen yhdyskuntajärjestys." Lisää tietoa Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta, sekä Uskonnonvapauslaista::
https://minedu.fi/rekisteroidyt-uskonnolliset-yhdyskunnat
https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/uskonnolliset_yhdyskunnat_0/uskonnollisen_yhdyskunnan_perustamisilmoitus.html
http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030453?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=uskonnonvapauslaki#L2P10
Tässä yksi kirja muistelusta: Muistot näkyviksi: muistelutyön menetelmiä ja merkityksiä / Leonie Hohenthal-Antil. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1903422__Smuistot%20n%C3%A4kyviksi__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Verkossa ovat luettavissa esim. nämä: Ikäinstituutin julkaisu Muistelu vuorovaikutusmenetelmänä (Taina Stenberg) ja Suomen mielenterveysseuran Muistelu mielen voimavarana ja identiteettityönä:
https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2016/08/muistelu-vuorovaikutusmenetelm%C3%A4n%C3%A4.pdf
https://mieli.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/muistelu-mielen-voimavarana-ja-identiteettity%C3%B6n%C3%A4
Hakupalvelu Finnan kautta löytyy...
Tamperelaisen Campanella-kuoron levytyksiä on tiedusteltu palstalla aiemminkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/tassapa-haastava-kysymys-kuinka-monta
Kysymyksessä mainittu kuoron ensilevytys vuodelta 1983 julkaistiin LP-levynä (vinyyli) ja C-kasettina, jotka olivat tuon ajan ääniteformaatit. Cd-levynä sitä ei ilmeisestikään ole julkaistu.
LP-levyversio on lainattavissa ainakin Valkeakosken kirjastosta. Kaukolainaksi sitä voi tiedustella oman kirjaston kautta.
Teos kuuluu Lapin kirjastojen kokoelmiin. Voitte tilata teoksen kaukolainaan omaan lähikirjastoonne, kun kirjastot taas aukeavat.
https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.1133628
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4189668
Helsingin yliopiston Wikin sivuilta löytyy tietoa Rockwell kovuusmittarista, jolla voi mitata materiaalien kovuutta ja lukuutta. Siinä on selostettu myös mittarin asteikon käyttöä:
https://wiki.helsinki.hacklab.fi/Rockwell_kovuusmittari
Hyödyllinen voisi olla myös Joona Kakkosen opinnäytetyö Kertamuovipinnotteiden kovuuden mittaus (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2013), jossa luvussa 5.2 käsitellään mm. Rockwell-mitta-asteikkoa. Opinnäytetyö on myös verkossa luettavissa:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/63957/Kakkonen_Joona.pdf?sequence=1&isAllowed=y
