Pär Lagerkvistin runo Kauneinta on hämärtyissä illoin (suom. Lauri Viljanen) sisältyy esimerkiksi teoksiin Kevätsade : valikoima ruotsalaista lyriikkaa (1926). Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (toim. Jarkko Laine, 1991).Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.https://helmet.finna.fi/
Helmet kirjaston kokoelmien vanhin lainattava kirja on VALERIUS, J. D.: VISOR OCH SÅNGSTYCKEN 1 vuodelta 1811. Säilytyspaikka on Pasilan kirjavarasto.Vanhempiakin kirjoja löytyy kokoelmasta, mutta niitä ei saa kotilainaksi. Linkki Helmet hakutulokseen.Finnahaulla etsin Suomen vanhinta lainakirjaa. Se löytyy Varastokirjastosta ja on Möller, Johann Georg Pete: Tysk och swensk ord-bok. 1. delen. Myös Finnassa on vanhempia teoksia, joita voi lukea kirjastojen lukusaleissa tai verkkoaineistona. Finna-hakutulos aineistosta ennen vuotta 1801.
Kyseessä lienee isohangokkaan (Cerura vinula) toukka. Pikkutoukka on musta. Parin nahanvaihdon jälkeen toukka on muuttunut vihreäksi ja sen selkäpuolella on valkoreunainen purppuranvioletti ”satulakuvio”. Hieman ennen koteloitumistaan toukka muuttuu ruskeanvioletiksi.Suomen perhoset Isohangokas - Suomen Perhoset (suomen-perhoset.fi) Isohangokas perhosen toukka (suomenluonto.fi) LuontoPortti - verkkolehti - Minkä toukka?
Tein haun Helmet-kirjastojen tietokantaan Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi (finna.fi) hakutermeillä (Kaikki osumat:rodos OR Kaikki osumat:rodoks*) AND (Aihe:historia*). Tulokseksi sain vain yhden nimekkeen: Giertz, Bo: Rodoksen ritarit. SLEY-kirjat 1994.ks. Rodoksen ritarit | Helmet-kirjastot | helmet.fi (finna.fi), tässä myös kirjan esittely ks. Rodoksen ritarit | KirjasampoMikäli vastaavanlainen englanninkielinen kirjallisuus kiinnostaa, löytyi seuraavanlainen teos:Goodman, Anthony A.: The shadow of God : a novel of war and faith. Sourcebooks 2002.ks. The shadow of God : a novel of war and faith | Varastokirjasto | Finna.fi, tässä kirjan esittely ks. The Shadow of God: A Novel of War and Faith: Anthony A. Goodman: 9781402201509:...
Onnistunut tai ei, ainakaan julkaistua versiota Rauhalan yrityksestä ei vastaani tullut. Valmiskin suomennostyö on voinut jäädä pöytälaatikkoon – syystä tai toisesta.Runebergin Joutsen-runoa käsittelevässä kirjoituksessaan Jyrki Nummi viittaa sen sanoin "Halk' illan ruskon auermaan" alkavaan laulutekstinä käytettyyn suomenkieliseen tulkintaan "Yrjö Weijolan suosittuna käännösversiona", mistä päätellen tuntemattomat sanat eivät suuremmin ole vastaanottajia häirinneet. Tottumus on vahva tekijä, jonka merkitystä ei sovi unohtaa: onnistuneellakaan uudisversiolla ei ole helppo korvata suosittua vanhaa, jolla mahdollisine puutteineenkin on tottumus puolellaan.Yrjö Veijolan versio ei suinkaan ole ainoa Joutsen-suomennos – niitä on jo entuudestaan...
Tähän Mariskan säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen ei tähän mennessä ole julkaistu painettua nuottia. Verkosta löytyy Musescoren nuotin lisäksi sivuja, joilla on kappaleen soinnut, esimerkiksihttps://chordu.com/chords-tabs-min%C3%A4-liityin-sinuun-id_b4TkT_aO5wwhttps://chordify.net/chords/mina-liityin-sinuun-mariska-topic Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Peninkulmasaappaat (seitsemän peninkulman saappaat) esiintyvät tunnetuimmin jätillä sadussa Peukaloinen, ja Peukaloinen varastaa ne häneltä. Saappaiden avulla Peukaloinen pystyy ottamaan valtavia harppauksia ja päätyy kuninkaan sanansaattajaksi. Peukaloinen on alkujaan suullisesti kerrottu kansansatu, joka julkaistiin kirjallisesti Charles Perrault'n muokkaamana satukokoelmassa Hanhiemon tarinoita (ransk. Contes de ma mère l'Oye) Ranskassa vuonna 1697. Lähde: Wikipedia
Kirjat ovat kirjastossa kovassa käytössä ja kuluvat. Ajan antaessa myöten kirjoja yritetään korjata ja vanhoja huonokuntoisia poistaa. Välillä kiireen keskellä hyllyyn joutuu huonokuntoisia kirjoja. Jos löydät hyllystä tällaisen kirjan, tuo se tiskille, niin otamme sen mielellämme sivuun korjattavaksi tai vaihdettavaksi parempaan kappaleeseen.
Suomesta hankitut cd-levyt kuuluvat normaalisti Yhdysvalloissa ja Australiassa käytössä olevista soittimista.
Tosin mahdollinen kopiosuojaus voi haitata cd-levyn kuuntelua esimerkiksi tietokoneen tai autostereoiden kautta, mutta kopiosuojaus voi haitata cd-levyn kuuntelua esim. tietokoneen tai autostereoiden kautta yhtä hyvin niin Suomessa kuin Yhdysvalloissa. Eli tässä ei ole merkitystä mistä cd-levy on ostettu.
Pääsääntöisesti kaikki Suomesta hankitut cd-levyt toimivat myös Yhdysvalloissa ja Australiassa käytössä olevissa kuuntelulaitteissa.
DVD-levyillä on käytössä aluekoodit jotka voivat estää Suomesta ostetun DVD-levyn toimimisen esim. Yhdysvalloissa.
Ainakaan Pyhtään kunnankirjaston kotisivulta http://www.kyyti.fi/kirjastot/pyhtaan-kirjasto
en onnistunut löytämään tietoa näyttelytilan varauksista, mutta asiaahan kannattaa kysyä suoraan Pyhtään kirjastosta:
kirjasto@pyhtaa.fi
040 710 4685
Nordean sivuilla vastataan näin:
"Vastaus:
Et tarvitse. Mikäli et omista älypuhelinta, tulet saamaan käyttöösi tunnuslukulaitteen.
Tunnuslukulaitetta käytät samoissa palveluissa, kuin paperista tunnuslukukorttia. Tulemme tiedottamaan hyvissä ajoin, kun tunnuslukulaite on saatavilla."
Helmet-kirjastojen järjestelmästä selviää jokaisen niteen eli kunkin erillisen kirjan kohdalta sen kokonaislainamäärä sekä lisäksi edellisen ja kuluvan vuoden lainamäärät vielä erikseen.
Hei!
Helmetin mukaan kirja olisi toki saatavana Kivenlahden kirjastosta, mutta sivuilla ei valitettavasti kerrota, että Kivenlahden kirjasto on suljettu sisäilmaongelmien takia. Sieltä ei siis pysty tilaamaan mitään. Järjestelmässä on, niin kuin itse totesit, toinenkin kappale. Jonotat siis tätä kappaletta ja saat sen kun edellinen asiakas palauttaa kirjan. Eräpäivä on 9.10., joten toivon mukaan kirja tulisi sinulle jo ensi viikolla. Valitan, että olet joutunut odottamaan.
Kaikkia 70-luvulla julkaistuja levyjä ei valitettavasti voi etsiä asiasanoilla. Vuodesta 1993 lähtien on äänitteet luetteloitu Plussa-tietokantaan asiasanoituksella ja kappaletiedoilla varustettuna, mutta sitä vanhemmat äänitteet löytyvät yleensä vain hakemalla joko äänitteen nimellä tai tekijän/esittäjän nimellä.
Jos yhtään muistat, kuka on levyn tekijä tai esittäjä tai muistat jotain levyn nimestä, voit vähäisilläkin tiedoilla etsiä levyä Plussa-tietokannasta tai kysyä uudestaan etätietopalvelusta tai suoraan kirjastosta. Voit myös soittaa Vantaan pääkirjaston musiikkiosastolle, jossa on laajat suomalaisen musiikin vinyylilevykokoelmat ja tiedustella levyä sieltä. Puhelinnumero Tikkurilan musiikkiosastolle on 09-83923583. Voit yrittää...
En löytänyt varsinaisia painettuja lähteitä kysymästäsi kirjailijasta. Muutama viite lehtiartikkeleihin löytyi. Ne lienevät lähinnä kirja-arvosteluja, mutta mahdollista tietenkin on, että mukana on jotain muutakin tietoa. Tässä luettelo artikkelitietokanta Arton antamista viitteistä:
Rankkaaa tekstiä narsismista ja parisuhdeväkivallasta. Silvennoinen, Eija Miranda, 2014. Sisältyy julkaisuun Lapillinen : 36 (2014) : 1, s. 19
Taas salaliittoa! / Heikki Kaskimies. 2012. Sisältyy julkaisuun Ruumiin kulttuuri / 29 (2012) : 4, s. 64
Granstedin suvun mysteeri / Johanna Tunturi.2011. Sisältyy julkaisuun Ruumiin kulttuuri / 28 (2011) : 4, s. 68
Suomalainen amok.Salovaara, Kyösti. 2010. Sisältyy julkaisuun Ruumiin kulttuuri / 27 (...
On mahdotonta sanoa mitään yleispätevää, koska kuluva aika riippuu monesta tekijästä. Jos oletetaan, että kysyjä tarkoittaa aikaa, joka kestää kirjan julkistamisesta siihen että sen voi varata Sierran/HelMetin kautta, nykyään useimmat uutuudet tulevat vähin tiedoin tietokantaan ja varattavaksi jo ennen kuin uutuus on ilmestynyt. Näitten osalta voidaan sanoa, ettei aikaa kulu ollenkaan. Joskus käy kuitenkin niin, ettei kustantajan lupaama uutuus ilmestykään ilmoitetussa aikataulussa ja tapahtuu sitäkin, että kirja jää kokonaan julkaisematta. Tällöin viive voi olla vaikka kuinka pitkä.
Jos taas oletamme, että kysyjää kiinnostaa, kuinka nopeasti HelMet-luetteloijat saavat kirjatietueen valmiiksi, on siihenkin mahdotonta antaa yleistä...
Nimi:
Jongen die niet meer praatte, De (virallinen nimi)
Poika joka lakkasi puhumasta (suomenkielinen nimi)
The Boy Who Stopped Talking (englanninkielinen nimi)
Tuotantoyhtio:
Bos Bros. Film-TV Productions
Televisioesitykset:
27.09.1997, YLE TV1
Tekijät:
Ben Sombogaart (ohjaus)
Kirjastojen kokoelmissa tätä elokuvaa ei ole. Se on esitetty televisiossa, Ylen TV1-kanavalla vuonna 1997. Ylelle voisi esittää toiveen sen uudelleen esittämisestä. Alla linkki Ylen palautesivulle:
https://palaute.yle.fi/
Kannattaa tarkistaan myös ns. yhteisöpalvelut
Liisa etsimässä mustaa härkää on Maria Jotunin kirjoittama satu. Se sisältyy ainakin Valistuksen vuonna 1922 julkaisemaan oppikirjaan Koulutyössä : yläkansakoulun I:n ja II:n luokan lukukirja, josta 30-luvun loppuun mennessä otettiin toistakymmentä painosta. 1930- ja 40-lukujen taitteessa kirjaa uudistettiin jonkin verran ja osa teksteistä korvattiin toisilla. Liisa etsimässä mustaa härkää oli yksi tässä vaiheessa poistetusta 32 tekstistä. Kirjan vuosina 1922-38 ilmestyneistä painoksista se kuitenkin löytyy.
