Hei,Kyseessä on varmaan Bengt Ahlforsin ja Johan Bargumin näytelmä "Onko Kongossa tiikereitä?"Näytelmä kirjoitettu 1986, kaksi miesroolia ja teemana AIDS, joten hyvin täsmää.
Valitettavasti etsimääsi nuottia ei löytynyt käytössämme olevista tietokannoista. Etsimme pääkaupunkiseudun kirjastojen, maakuntakirjastojen, ruotsinkielisten kuntien kirjastojen ja Pohjanmaan kirjastojen aineistotietokannoista sekä MetaCrawlerista (Internet).
Luettelointia ja sen perusteita käsitellään Informaatiotutkimuksen perus- ja aineopinnoissa. Luetteloinnin opetteluun vaikuttavat monet asiat, esim. millä järjestelmällä (esim. Pallas, Voyager...) ja millä formaatilla (esim Finmarc-yhtenäisformaatti) luettelointi tehdään. Yleisissä ja tieteellisissä kirjastoissa on omat käytäntönsä eri kirjastojärjestelmien vuoksi.
Mm. TYT eli Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus järjestää erilaisia maksullisia koulutuksia luetteloinnista. Parhaiten koulutustarjontaa voi seurata joko suoraan TYTin sivuilta (http://www.uta.fi/laitokset/tyt/online/index.html) tai esimerkiksi liittymällä kirjastot.fi-sähköpostilistalle, jolloin kaikki alan koulutustarjonta tulee omaan sähköpostiin.
Suurimmaksi osaksi...
Anneli Saares -nimellä on julkaistu kirja nimeltä "Rikottu unelma". Kirjailijasta ei löydy tietoja, sillä "Anneli Saares" on salanimi, jonka haltijaa kirjan julkaissut kustannusosakeyhtiö ei halua paljastaa.
Hei!
Löysin tämän komean venäjänkielisen kirjan esittelyn netistä Google-haulla, mutta valitettavasti vaikuttaa siltä, että kirjaa ei ole Suomen kirjastoissa. Tarkistin senkin, että tekijän sukunimi translitteroidaan suomeksi muotoon Suhanov.
Hain teosta Frank-monihaulla maakuntakirjastojen yhteistietokannasta sekä yliopistokirjastojen tietokannasta Lindasta. Erikseen tarkistin vielä Museoviraston ja Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastot.
Edes Suomalaisen ja Akateemisen kirjakaupan nettipalveluista ei kirjaa löytynyt, ei tekijän eikä teoksen nimellä.
Yleensä kirjastojen koneilla saa käyttää vain niitä ohjelmia, pelejä ym., jotka kuuluvat kirjaston kokoelmiin.
Asiaa kannatta kuitenkin kysyä suoraan Itäkeskuksen kirjastosta. Yhteystiedot löydät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto/…
Hei,
mukava kuulla että olette viihtyneet kirjastossamme.
Tässä selitys mistä myöhästymismaksu aiheutui.
Blanka-kirjastojen sääntöjen mukaan laina-aika päättyy eräpäivänä kirjaston aukioloajan päättyessä. Eli jos kirja on laitettu palautuslaatikkoon palautuspäivänä kun kirjasto on jo suljettu, se on jo ehtinyt myöhästyä, koska se palautuu järjestelmässä vasta seuraavana aukiolopäivänä.
Kirjaston säännöt löytyvät osoitteesta www.blanka.fi
(tai suoraan linkistä: http://www.blanka.fi/wp-content/uploads/2014/04/Blankakirjastojen-kaeyt…)
Toivottavasti tämä selventää, miksi kirjastojärjestelmään on tullut myöhästymismaksu palautuneeseen kirjaan.
Hei!
En löytänyt tähän vastausta. Kesästä ja helteestä on paljon runoja, mutta lausetta "oikaista selkä" en löytänyt. Ajatukseltaan samankaltaisen löysin, se on Eeva-Liisa Mannerin Syvä ja kirkas kokoelmasta Niin vaihtuivat vuoden ajat, 1964.
Kirjastokorttisi pin-koodi on vain omassa muistissasi. Jos olet unohtanut sen, saat uuden lähikirjastossasi. Ota kirjastokortti ja henkilötodistus mukaan. Yleensä lapsille käy henkilötodistukseksi myös kuvaton Kela-kortti. Voit varmistaa asian oman kuntasi kirjastosta tai sen nettisivuilta.
Suomen yleiset kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia, mutta vain omilla ehdoillaan ja valikoiden tarpeen mukaan, ei suurina massoina. Kaikissa lahjoitustilanteissa on syytä ottaa yhteyttä suoraan sen kirjaston hankintaosaston johtajaan, jonne kirjat haluaisi lahjoittaa. Kannattaa varautua siihen, ettei kirjastolle ole tarjotuille kirjoille erityistä tarvetta sekä siihen, ettei myöskään noutopalvelu välttämättä järjesty. Kysymys ei ole kirjastojen yleisestä haluttomuudesta, vaan säilytystilan rajallisuudesta.
Espoon kaupunginkirjastoon saa yhteyden sähköpostilla sellonkirjasto@espoo.fi tai puhelimella 043 8273075. Helsingin kaupunginkirjastossa hankinta-asioita hoitaa Hankinta- ja luettelointiosasto, jonka johtaja on virva....
Sanakirjasta löytyy, zee on meri ja vers on tuore, joten vastapyydetty tai pyyntituore lienee suomalainen vastine, jos kalasta on kyse. Suomi-hollanti-suomi sanakirja löytyy kirjastosta.
Nasan entinen järjestelmäinsinööri ja projektipäällikkö Mark Adler on vastannut Quora.com -sivustolla tällaiseen kysymykseen, että kuvia pakataan sekä virheettömästi (lossless) että virhettä tuottavasti (lossy) riippuen tilanteesta. The Mars Exploration Rover-kulkijat käyttävät ICER-tiedostomuotoa virhettä tuottavaan pakkaamiseen tai LOCO:a virheettömään. The Curiosity Rover-kulkija käyttää ICER, LOCO ja JPEG -tiedostomuotoja.
Kysymyksiä voit halutessasi lähettää Nasan kysymyspalvelusta löytyvään sähköpostiosoitteeseen: public-inquiries@ksc.nasa.gov
https://www.quora.com/What-kind-of-compression-algorithm-is-used-by-NASA-deep-space-probes-to-send-photos-a-billion-miles-back-to-Earth-I-figure-its-lossless-since-you-dont-...
Valitettavasti en ole löytänyt tietoa puriinista ja maissioluesta. Kuten Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun aikaisemmasta vastauksesta käy ilmi, esimerkiksi kihtipotilaita kehotetaan välttää kaikkia oluita niiden korkeiden puriinipitoisuuksien takia, eikä poikkeuksia mainita.
Linkki vastaukseen https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-tekee-oluesta-erityisen-huonon
Asiakastietojen muutoksesta löytyy tietoja täältä https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle
Osoitteenmuutoksen ja nimen muutoksen täytyy tehdä paikan päällä kirjastossa. Takaaja tai huoltaja voi muuttaa myös alle 15-vuotiaan lapsen yhteystiedot. Muista ottaa henkilöllisyystodistus mukaan.
Sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron voit vaihtaa itse verkkokirjaston Omat tiedot –osiossa.
Heli Karjalaisen kirjoittama Sammakko Savijalka on ilmestynyt jo vuonna 1982, joten kirjakaupoista sitä ei enää saa. Sinun kannattaa etsiä kirjaa antikvariaateista. Monet antikvariaatit palvelevat myös netissä, joten etsiminen on helppoa. Löydät kirjan antikvariaattien listoilta ihan googlettamallakin kirjan nimellä. Kirjaa näyttää olevan myynnissä muutamalla eurolla.
https://finna.fi
Luultavasti noin tarkasti määriteltyä tietoa ei löydy oikein mistään. Sopivia muistelmiakaan nimenomaan Tohmajärveltä ei osunut hakuihini. Arvelisin kuitenkin, ettei viljankorjuu ollut niin kovin erilaista Tohmajärvellä kuin yleisesti Suomessa, joten kenties seuraavista maatalouden yleishistorioista voisi löytyä hyödyllistä tietoa:
Suomen maatalouden historia. II : Kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle / toimittanut Matti Peltonen
Suomen talonpoika 800-2010 / Pentti Viita
Suomen talonpoika kautta aikojen / Eino Jutikkala
Suomen talonpojan historia / Eino Jutikkala
Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia / Jari Niemelä
Tohmajärvestä on kirjoitettu myös historia:
Vanhan Tohmajärven historia / Jaana Juvonen...
Voisiko kyseessä olla Outi Nyytäjän kirja Hirviöt: kasvatusnäytelmä. Kirja on julkaistu Helsingissä vuonna 1987. Siellä erän perheen äiti kokee itseänsä pölyimurina ja pesukoneena. Toisen perheen isä rukoilee "isä meidän..."
Valitettavasti kukaan palvelun vastaajista ei tunnistanut näitä runoja.
Jos on tiedossa jonkinlainen arvio runojen julkaisuajankohdasta tai muita lisätietoja, runoja voi yrittää hakea esimerkiksi Helmet-verkkokirjastosta tai Finna-hakupalvelusta sanalla eläinrunot ja rajaamalla sitten hakutulokset mahdolliseen julkaisuajankohtaan.
Jos lasketaan presidentin puolisoksi henkilö, joka on ollut presidentin kanssa avioliitossa tämän ollessa presidenttinä, ensimmäisenä on kuollut Ellen Ståhlberg, o.s. Elfving 21.7. 1950. J.K. Ståhlberg oli presidenttinä vuosina 1919-1925 ja avioitui Ellenin kanssa 1920. Jos presidentin puolisoksi katsotaan henkilö, joka on ollut naimisissa ennen tai jälkeen sen, kun puoliso on toiminut presidenttinä, ensimmäisenä on kuollut Ståhlbergin ensimmäinen vaimo Hedvig.
