Sofi Oksasen esikoisromaani Stalinin lehmät (2003) koukuttaa ensimmäisestä lauseesta lähtien. Kirja on moniulotteinen ja hienosti kirjoitettu teos, jonka yhtenä teeman on päähenkilön bulimia. Koskaan ennen ei oksentamista ole kirjoitettu yhtä hienosti.
Riikka Pulkkisen romaani Vieras (2012) liikkuu kahdessa aikatasossa. Päähenkilö Maria on nuori naispappi, joka yrittää selvittää menneisyyttään, äitisuhdettaan sekä suhdettaan omaan ruumiiseensa. Nuori 13-vuotias Maria kärsii anoreksiasta, käyttää syömättömyyttä selviytymiskeinona.
Ainoa tutkimus, jonka löysin baby-sanan käytöstä englannin kielessä on opinnäytetyö Tampereen yliopistosta Sang Nguyen, References to Women in R&B and Hip Hop: Case Studies of Girl, Baby, Bitch and Shorty https://finna.fi/Record/trepo.10024_121405. Se löytyy myös pdf:nä, https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/121405/NguyenSang.pdf;jses…. Siinä, sivulla 55, on hieman historiaa baby-sanan käytöstä tämän kaltaisessa käytössä, jota on ollut jo 1900-luvun alkupuolelta lähtien.
Toinen opinnäyte löytyy Åbo Akademista, Elonen, Merja, You got guts, baby : Sidney Sheldons sagolika superkvinnor. Åbo Akademi 2001. En löytänyt tätä työtä verkosta.
Vertailuja muihin kieliin ei löytynyt. Asiasta voisi...
En valitettavasti löytänyt kysymykseen suoraa vastausta.
Tutkailin mm. Väyläviraston sivuilta löytyviä Rautatietilastoja ja Tilastokeskuksen sivuilta löytyvää Rautatietilastoa sekä Rautatiemuseon Kokoelma ja tietopalvelu -sivua.
Junat.net sivulta löytyy asemakohtainen aikataulu, jota seuraamalla voit laskea junavuorot, https://www.junat.net/fi/tikkurila.
Digitraffic.fi -sivuilta löytyy avointa dataa rautatieliikenteeseen liittyen https://www.digitraffic.fi/rautatieliikenne/.
Jos haluat virallisempaa tietoa, suosittelen ottamaan yhteyttä Tilastokeskuksen neuvonta ja tietopalveluun.
En löytänyt nuottia tähän lauluun kirjastojen tietokannoista. Lehtitietojen perusteella nuotin on julkaissut IKL:n kannatusyhdistys. Lehtitietojen perusteella Tapio Ilomäki (1904-1955) on sekä säveltänyt että sanoittanut laulun. Laulu mainitaan ilmoituksissa ja jutuissa, joissa kerrotaan laulun laulamisesta eri tilaisuuksissa. Laulun nimi vaihtelee: ”Suora kurssissaan”, ”Suora kurssissa” tai ”Suora kurssi”.
Nuotti voi löytyä jostain arkistosta. Suomalaiset musiikkiarkistot -julkaisun mukaan Tapio Ilomäen sovitukset ja sävellyskäsikirjoitukset ovat Helsingin yliopiston kirjastossa (eli Kansalliskirjastossa) ja Suomen elokuva-arkistossa. Kansallisarkistossa on Isänmaalliseen kansanliikkeeseen liittyvää aineistoa.
Lähteitä:...
Tämä Singerin ompelukone on valmistettu vuonna 1924.
Lähde Singerin sarjanumeroluettelo: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Runo Im Süden (Etelässä) sisältyy Friedrich Nietzschen teoksen Die fröchliche Wissenschaft, La gaya scienza, 1882) lopussa olevaan osaan Anhang: Lieder des Prinzen Vogelfrei (Liite: Prinssi Henkipaton lauluja).
Teoksen suomennos Iloinen tiede ilmestyi vuonna 1963 J. A. Hollon kääntämänä. Aarno Peromies ja Toivo Lyy suomensivat teoksen runot. Prinssi Henkipaton laulut ovat Toivo Lyyn ”suomeksi tulkitsemia”.
Vuoden 1972 painoksessa Etelässä-runo on sivulla 244.
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Alkuperäisen teoksen voit lukea täältä:
http://www.nietzschesource.org/#eKGWB/FW
Ydinfissiossa raskas uraaniatomi halkeaa kevyemmiksi tytärytimiksi. Tytärytimien yhteenlaskettu potentiaalienergia on suurempi kuin uraaniatomin. Tämä sidosenergia vapautuu ytimen haljetessa. Energiaero vastaa uraaniytimen ja tytärytimien välistä massaeroa. Käytännössä osa uraanin massasta muuttuu energiaksi.
Prosessissa uraanipolttoaineen massasta katoaa noin 0,1 prosenttia eli yksi promille. Jos tonni uraanipellettejä käytettäisiin täysin reaktorissa, sen massa olisi poistettaessa siis enää 999 kilogrammaa.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sidosenergia
https://www.radioactivity.eu.com/site/pages/Fission_Energy.htm
https://www.vedantu.com/question-answer/in-the-fission-of-u235-the-perc…
https://world-nuclear.org/information-...
Kyse voisi olla Edward Ballin teoksesta Vereen kirjoitettu: plantaasin orjat ja isännät (Otava, 1998). Ballin suku omisti kaikkiaan noin 4000 orjaa. Kirjavinkit-sivulla on hyvä kuvaus kirjan sisällöstä.
Kyseessä on englantilainen lastenloru, joka Martti Haavion suomeksi riimittelemänä sisältyy esimerkiksi Martti Haavion ja Aale Tynnin Kultaiseen aapiseen (ensimmäinen painos 1958). Runo sisältyy myös teokseen Aarteiden kirja 1. Souda, souda Sorolaan (1967) sekä Martti Haavion Iloiseen lorukirjaan (1984, useita lisäpainoksia).
Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Kultaisesta aapisesta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926999?term=KULTAINEN%2…
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://finna.fi/
Teosten saatavuuden verkkokirjastoalueellasi voit tarkistaa täältä:
https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus
Valitettavasti näihin kysymyksiin on vaikea antaa täsmällistä vastausta, voin vain esittää arveluja. Vertailua varten tulisi olla tiedot kaikista painetuista ja julkaistuista tietokirjoista sekä tulisi määritellä pitääkö kirjan tekijän/tekijöiden olla suomalaisia vai riittääkö, että kirja on käännetty suomeksi. Aluksi kuitenkin pitäisi määritellä mitä tietokirjalla tarkoitetaan. Esimerkiksi kirjastoluokituksen mukaan myös raamattu (Helsingin luokka 220) kuuluu tietokirjoihin. Silloin hyvä ehdokas paksuimmaksi tietokirjaksi voisi olla jokin vanha raamatun painos. Esimerkiksi Finna.fi:stä löytyy esineinä vanhoja raamattuja, jotka kuvien ja kuvailutietojen perusteella ovat melkoisia möhkäleitä. Salon historiallisessa...
Kysymykseesi ei ole helppo vastata. Listaukset kuuluisista vammaisista ihmisistä luettelevat fyysisesti vammaisia ja kuuroja tai sokeita ihmisiä. Joukosssa mainitaan usein todennäköisesti autismin kirjolla olleet Lewis Carroll ja Albert Einstein.
Kirjassa Vammaisuus : Johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan (Simo Vehmas, 2005) kerrotaan Raamatun ja kuuluisien kreikkalaisten filosofien suhtautumisesta vammaisiin, mutta nimiä ei juuri mainita – paitsi Julius Caesar, jolla oli epilepsia.
Tässä joitakin linkkejä:
https://promocionales-integra.com/fi/maailman-kuuluisat-vammaiset-ja-he…
https://thl.fi/documents/470564/1669818/2_Jenni_Amu_Vammaispalvelujen-n…
https://historicengland.org.uk/research/inclusive-heritage/disability-h…
https...
Suomen ja Viron televisiouutisten lähetysajat lienevät toisistaan riippumattomia ja niiden väliset yhteydet pelkkää sattumaa. Neuvosto-Virossa illan pääuutislähetyksen aika 21.00 oli varattu valtakunnalliselle Vremjalle, ja "paikallinen" Aktuaalne kaamera alkoi tällöin jo 20.30. Vremjan esittäminen Viron kansallisessa televisiossa päättyi vuoden 1989 lopussa. Aktuaalne kaameran lähetysaika siirtyi pysyvästi iltayhdeksään 27. tammikuuta 1992.
Suomalaisia ja virolaisia lähetysaikoja vertailtaessa tulee muistaa ottaa huomioon myös se, että Neuvosto-Virossa noudatettiin tunnin Suomea edellä olevaa Moskovan aikaa. Itä-Euroopan normaaliaikaan Virossa palattiin 24.9.1989. Tämän jälkeen Suomen ja Viron kellot ovat käyneet samaa aikaa...
Historia aineena kattaa varsin mittavan ajan ja kirjoja on paljon. Periaatteessa sinulle voisi suositella kaikkia kirjoja, joissa on Kirjasampo-palvelussa käytetty kuvailuna termiä historiallinen romaani, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/historiallinen%20romaani.
Varhaiselle ajalle, antiikin ajalle ja keskiajalle sijoittuvat Mika Waltarin teokset (mm. Sinuhe Egyptiläinen, Turms kuolematon, Ihmiskunnan viholliset, Mikael Karvajalka, Mikael Hakim) ovat varmaan sinulle tuttuja. Uudempaan aikaan ja Suomeen sijoittuvat esim. Tanssi yli hautojen ja Suuri illusioni. Antiikin aikaan sijoittuvat Jukka Heikkilän teokset. Ne ovat melko sotaisia.
Keskiajan elämään Euroopassa, erityisesti Italiassa voi tutustua Giovanni...
Ihan täsmälleen hakuehtojasi vastaavaa biisiä en keksinyt.
J. Karjalainen ja Mustat Lasit -yhtyeen samannimisellä esikoisalbumilla vuodelta 1981 on kappale Brando soitti congarumpuja. Siinä on loppupuolella puheenomainen osa, jossa sanotaan: ”kokolattiamatolla on kaatunut shamppanjalasi”.
Voisikohan kyse olla tuosta kappaleesta?
Seinäjoella nimeämisen perusperiaatteena on ollut alueen perinteisen paikannimistön hyödyntäminen. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kaupunginosia on nimetty vanhojen kantatilojen mukaan. Myös katuja on nimetty tilojen ja talojen, yritysten sekä henkilöiden nimien mukaan ja yhteiskunnallisten aiheiden mukaan.
Lähteenä käytetty ja tarkempaa tietoa:
Sari Isokoski: Kadunnimet kertovat menneisyydestä. Julkaisussa Seinäjoen historiallisen yhdistyksen vuosikirja 2006 : tutkielmia ja tarinoita Seinäjoen varrelta.
Olavi Piha: Seinäjoen nimistöstä. Julkaisussa Seinäjoen joulu 1986.
Yleisemmin paikannimiin ja niiden etymologiaan voi tutustua esimerkiksi seuraavien kirjojen avulla:
Räisänen, Alpo: Nimet mieltä...
Oletkin jo pohtinut hyvin perusteellisesti Valo-sanan mahdollisia merkityksiä tässä kirjassa.
Kirjan luettelointitiedoissa on asiasanoina mm. elämänkaari, itsensä toteuttaminen, inspiraatio, itsetunto, henkinen hyvinvointi ja itsensä hyväksyminen. Nuo kaikki voisivat olla myös tuon valo-sanan merkityksiä.
Kääntäjä ei kenties ole halunnut muokata Obaman hyvin amerikkalaista kirjaa turhan paljon, vaan on säilyttänyt suomalaisille vieraamman valo-käsitteen suorana käännöksenä.
Kääntäjien urakkaa on pohdittu esim. Ylen artikkelissa 8.8.2010 Väinö Linnan kirjojen avulla. Linkki artikkeliin
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Taikalasi, jonka voit lukea esimerkiksi teoksista Kiurun tupa (1946) ja Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910 - 1954 (1989).
Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Uutta kylvöä -lehdestä vuodelta 1926
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1367171?term=l%C3%B…
