Tässä vinkkejä englanninkielisestä kauhusarjakuvasta:
Cullen Bunn: Harrow County -sarja, Tales from Harrow County -sarja
Emily Carroll: Trough the Woods
I. N. J. Culbard: The case of Charles Dexter ward, The dream-quest of unknown Kadath, The shadow out of time, The king in yellow
Joe Hill: Basketful of heads
Junji Iton tuotanto
Carmen Maria Machado: The low, low woods
Mike Mignola: Hellboy-sarja, Baltimore-sarja
Suomeksi:
Corben, Richard: Shokki : Richard Corbenin kuvittamia tarinoita Creepy- ja Eerie -lehdistä, Osat 1-2
Wrightson, Bernie: Shokki : täydellinen kokoelma Bernie Wrightsonin tarinoista ja kuvituksista lehdistä Creepy ja Eerie
Varhaisen suomenkielisen virsirunouden vaikutusta Aleksis Kiven tuotantoon ja sen esiintymiä hänen teoksissaan tutkinut Heikki Laitinen nostaa Kiven tärkeimmäksi virsilähteeksi ns. Vanhan virsikirjan, vuonna 1701 ilmestyneen Ruotsin valtakunnan ensimmäisen virallisen suomenkielisen virsikirjan. Toisaalta hän huomauttaa, että "Kiven äiti oli tunnetusti kova Sionin Wirsien veisaaja". Laitisen mukaan Kiven vanhempien perunkirjassa ja huutokauppapöytäkirjassa keväältä 1866 luetellaan "kaikkiaan kolme virsikirjaa, joista kaksi pitkää (= Vanhan Virsikirjan erilaisia painoksia) sekä lisäksi 1790 ensi kerran ilmestyneet Sionin Wirret vanhempana ja uudempana painoksena ja kaksi Abraham Achreniuksen virsivihkosta 1700-luvun puolivälistä".
Kiven...
Emme onnistuneet tunnistamaan toukkaa luotettavasti ajoissa. Kysymyksen voi lähettää Yleisradion luontoiltaan : 7.8. jälkeen kysymyksen voi lähettää myös Luonto Akatemiaan : https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/11/18/luontoilta-kuvalliset-kysymykset
Sivustoja, joista voi olla apua toukkien tunnistamisessa:
Ötökkätieto https://www.otokkatieto.fi/etusivu
Luontolehden kysymysarkisto https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/ (kesän jälkeen kysymyksen voi lähettää myös tänne)
Valitettavasti en onnistunut löytämään kysymääsi lorua Kirsi Kunnaksen runoteoksista, jotka sain käsiini. Selailin myös useita runo- ja lorukokoelmia ja pyysin apua kollegoilta, mutta lorulle ei löytynyt tekijää tai lähdettä. Tunnistaisiko joku tämän palstan lukijoista lorun?
Vaalilain 75 § toteaa ykskantaan: "Äänestäjä on velvollinen esittämään vaalilautakunnalle selvityksen henkilöllisyydestään." Se ei ota kantaa henkilöllisyyden todistamisen yksityiskohtiin, kuten vaikkapa tarvittavien asiakirjojen voimassaoloon. Tähän sisältyvän tulkinnanvaraisuuden vuoksi vuodesta ja vaaleista toiseen kirjallisten äänestysohjeiden laveus hämmentää äänioikeutettuja ja herättää kysymyksiä. Ohjeet ovat laveat, koska äänestäminen on tärkeä perusoikeus. On toivottavaa, että mahdollisimman moni pääsisi äänestämään – siksi henkilöllisyyden todistamista koskevista vaatimuksista onkin pyritty tekemään mahdollisimman väljiä ja äänestämisen mahdollistavia.
Vuoden 2021 kunnallisvaaleihin liittyvän uutisoinnin yhteydessä...
Suomen armeijan uusia marssitapoja esiteltiin ensimmäisen kerran 5.5.1984 televisioidussa Spede show'n jaksossa. Sketsi sisältyy DVD-koosteeseen Spede show. [2], Voihan rähmä 1973-1984.
Spede Show 5.5.1984 - YouTube
Marsseja kohdissa 3:57–4:32, 6:06–6:20, 10:36–10:56, 18:25–18:45, 20:55–21:10, 26:00–26:14
Kyseessä on todennnäköisesti lapsille ja nuorille koululaisille suunnattu Tieto & taito & temppu -lautapeli. Pelissä on tietokilpailukysymyksiä, matemaattisia tehtäviä sekä liikunnallisia tehtäviä. Tieto & taito & temppu on oppimispeli, joka kehittää myös sanavarastoa ja siinä opitaan mm. juuri kuukausien ja vuodenaikojen käsitteitä. Pelissä liikutaan noppaa heittämällä pelilaudan ympäri.
Aiheet kuulostavat johdatukselta yliopiston matematiikkaan. Kaikkia aiheita ei kenties löydy suoraan yhdestä kirjasta. Finna.fi haku löytää varmimmin kaikentasoista materiaalia aiheista.
Jyväskylän yliopistolla on verkossa luentomateriaalia aiheesta. https://www.jyu.fi/science/fi/maths/opiskelu/yleista-opiskelusta/luentomonisteita/matp100_ak vuosilta 2003-2004
sekä Mikko Salon luento 3, 2017 Johdatus matematiikkaan https://koppa.jyu.fi/kurssit/214890/materiaalikansio/Luento3_handout.pdf
Perusteellinen suomenkielinen kirja matematiikasta on Juhani Pitkärannan Calculus Fennicus. Finna.fi
Mahdollisia paikkoja voisivat olla:
Lahden kansanopisto
Wetterhoffin työkoulu (Hämeenlinnassa)
Lempi Turusen ompelukurssi (Hartolassa 1936)
Marttayhdistysten ompelukurssit (nämä kyllä lienevät olleet hieman lyhyempikestoisia)
Lahden kansanopiston vuosikirjoista voisi tutkia, onko siellä järjestetty ko. vuosina ompelukursseja. Vuosikirjoja on ainakin Lahden kaupunginkirjaston kokoelmassa sekä Kansalliskirjaston kokoelmassa Helsingissä. Lisäksi kansanopiston todistuksia on Kansallisarkiston kokoelmassa.
Ajan sanomalehdissä mainitaan toisinaan henkilöitä, jotka ovat suorittaneet ompelukurssin esimerkiksi Wetterhoffin työkoulussa, joten isoäidin nimellä hakemalla tieto voi löytyä helpostikin vanhoista digitoiduista sanomalehdistä.
Alkuperäisen tekstin ”For the beauty of the earth” on kirjoittanut Folliott Sandford Pierpoint (1835-1917). Samaan tekstiin on sävelletty useita eri melodioita. Nuotissa “Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon lauluja” (Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko, 1985) laulu on nimellä ”Kauneudesta maailman”. Sen on säveltänyt Conrad Kocher. Alkuperäisen sanoittajan nimi mainitaan, mutta ei suomenkielisen sanoituksen tekijää. Laulu alkaa: ”Kauneudesta maailman, kirkkaudesta taivaitten”. Suomenkielisiä säkeistöjä on kolme. Tämä laulukirja löytyy myös verkosta.
Toivonlinnan yhteiskoulun kuoro on levyttänyt John Rutterin sävellyksen samaan runoon englanniksi. Kuoron cd-levyn ”Nousee laulu taivaaseen” tiedoissa...
Lähettämäsi kuvan perusteella en minäkään kollegoineni onnistunut tunnistamaan lajia. Olisikohan lajintunnistussovelluksista apua? Nämä ovat nykyään hyvin suosittuja, ilmaisia sovelluksia, joita voi ladata omalle matkapuhelimelle. Sovellus voi tunnistaa lajin kuvan perusteella. Kannattaa ainakin kokeilla! Seuraavissa linkeissä esitellään muutama tällainen sovellus ja miten ne toimivat:
Törmäsitkö outoon kasviin tai hyönteiseen? Lajintunnistukseen saa apua uudessa palvelussa - MT Metsä - Maaseudun Tulevaisuus
Näin tunnistat kasvin tai eläimen puhelimen avulla – Digitreenit – yle.fi
Testissä lajeja tunnistavat kännykkäsovellukset – voiko tekoälyyn luottaa? (suomenluonto.fi)
Jos olet esimerkiksi Facebookissa, voit saada myös...
19.2.1974 säädettiin laki hinnantasauksesta sekä hintasulusta eräissä tapauksissa (Hyväksytty kiireellisenä) 155/1974. Hinnantasauslain tarkoituksena oli maksutaseen turvaaminen tiettyjen tavaroiden tuontia hillitsemällä:
Hinnantasauslaki antoi hallitukselle mahdollisuuden periä ns. hinnantasausmaksua eräistä maahan tuotavista kestokulutushyödykkeistä. Maksun suuruus oli enintään 25 % tavaroiden arvosta ja sitä sai kantaa enintään vuoden kerrallaan. Maksua voitiin periä mm. autoista, moottoripyöristä, pienlentokoneista, veneistä sekä venemoottoreista.
1970-luvun alkupuolella tehtiin muitakin päätöksiä autojen, kodinkoneiden ja vastaavien tuotteiden tuonnin vähentamiseksi.
Lisätietoja löytyy:
Suomen maksutaseen kehityslinjat...
Kirja "Papalagit : samoalaispäällikkö Tuiavii valkoisen miehen maailmassa" (Otava, 1981) sopii kuvaukseen. Kirjan esipuheen mukaan Tuiavii ei tarkoittanut puheitaan julkaistaviksi. Hän luonnosteli muistiinpanonsa alkuasukaskielellä omille maanmiehilleen. Erich Scheurmann sai haltuunsa Tuiaviin muistiinpanot ja käänsi ne saksaksi. Saksankielinen alkuteos on nimeltään "Der Papalagi" (1920). Suomentaja on M. Leikola. Papalagi tarkoittaa valkoihoista tai muukalaista.
Etsimäsi kirja voisi olla Richard Raynerin Pilvien piirtäjä (suom. Erkki Jukarainen). Kirja tosin on ilmestynyt suomeksi vasta vuonna 2001, mutta sopii hyvin kuvaukseesi.
Pilvien piirtäjä Helmetissä
Pilvien piirtäjä Kirjasammossa
Pohjois-Pohjanmaan vapaussotureista löytyy kirja Pohjois-Pohjanmaan vapaussoturit (Yrjö Ensio, 1997). Suosittelen aluksi tutustumaan siihen. Vapaussotureista on myös elämäkerrastokokoelma Kansallisarkistossa Helsingissä. Se on tarkoitettu mm. sukututkimustarkoituksiin. Löydät lisätietoa siitä alla olevasta linkistä.Linkki OUTI-verkkokirjastoon: https://outi.finna.fi/Record/outi.355658?sid=4711123700Vapaussoturien elämäkerrasto: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/vapaussoturien-el…
Helsingin Sanomien Aikakone-palvelusta löytyi pieni uutinen 9.7.1981, jossa kaupunki onnittelee sata vuotta täyttänyttä asukastaan. Uutisessa kerrotaan, että päivänsankari sai apulaiskaupunginjohtajalta 5500 markan rahalahjan, kukkakimpun ja herkkukorin. Uutisessa todetaan myös, että joitakin vuosia aiemmin kaupunki vielä myönsi satavuotiailleen ylimääräisen eläkkeen, mutta "nyt katsotaan lahjan olevan mukavampi tapa muistaa". Lisäksi HS:n Aikakoneessa on 4.2.1980 numerossa Uula Erosen pakina, jossa hän terävästi moittii kaupungin tekemää päätöstä muuttaa satavuotiaiden lisäeläke kertaluontoiseksi lahjaksi.Kirjoitusten perusteella näyttää siltä, että Helsingin kaupunki valitettavasti luopui satavuotiaiden eläkkeistä jo 1970-luvun puolella...
Jalmari Finnen kertomus Sandelsin hattu sisältyy Martti Airilan, Eero Salolan ja Aarni Penttilän lukukirjaan Lukemisto Suomen lapsille. Oma kansani. Teoksen ensimmäinen painos on julkaistu jo vuonna 1931 ja teoksesta on sittemmin toettu lukuisia uusintapainoksia.https://finna.fi/Record/kuopio.115624?sid=4803198833Näyttää siltä, että teosta ei ole Kyyti-kirjastojoen kokoelmissa, mutta muualla Suomessa teosta on, joten voit tilata sen kaukolainaan.
Laulu "Sankarilaki" alkaa: "Kynti merta hän vain tuota lainehtivaa". Laulusta käytetään myös nimeä "Viikinkilaulu". Laulun alkuperäinen nimi on "Vikingabalk". Laulun on säveltänyt Bernhard Henrik Crusell. Tämän suomenkielisen sanoituksen (neljä säkeistöä) on tehnyt Kyllikki Solanterä. Alkuperäinen sanoitus on Esaias Tegnérin teoksesta "Frithiofs saga". Runossa oli alun perin 24 säkeistöä. Anneli Asplundin mukaan laulun käänsi ensimmäisen kerran Carl Axel Gottlund.Laulu sisältyy Anneli Asplundin toimittamaan nuottiin "Lauluja Lönnrotin ajoilta" (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002; ruotsin- ja suomenkieliset sanat, melodianuotinnos). Nuotin lopussa on tietoja lauluista. Laulu sisältyy myös vanhoihin koululaulukirjoihin, esimerkiksi Lauri...
