Kumpaankaan kysymykseen ei pysty antamaan suoraa vastausta. Pellavan tapauksessa asiaan vaikuttaa mm. sadon onnistuminen ja oma osaamisesi pellavan käsittelyssä. Aarin alalta voisi saada riittävästi pellavaa esimerkiksi muutaman pyyhkeen tekemiseen, mutta huonolla tuurilla sato tuhoutuu ja siitä ei saa mitään.Lampaan tapauksessa asiaan vaikuttaa mm. lampaan rotu ja se, kuinka ohutta lankaa villasta kehrätään. Yhdellä keritsemiskerralla suomenlampaasta saa villaa pari kiloa, muista roduista voi saada enemmän. Yhden lampaan villoista saa helposti kintaat, villapaidan tai enemmänkin vaatetta.Lisää tietoa suomenlampaan villasta: https://www.meillakotona.fi/artikkelit/suomenlampaan-villa
Digi- ja väestötietoviraston sivuilla https://dvv.fi/tarkasta-omat-henkilotietosi kerrotaan seuraavasti: "Kun sähköistä väestötietojärjestelmää perustettiin 1970-luvulla, sinne ei kirjattu kaikkia perhesuhteisiin liittyviä tietoja. Esimerkiksi täysi-ikäiselle lapselle ei aina merkitty tietoja hänen vanhemmistaan. Sähköisestä järjestelmästä pois jätetyt tiedot löytyvät kuitenkin eri viranomaisten paperisista arkistoista." Digi- ja väestötietoviraston sivuilta voi kuitenkin tilata todistuksen asumistiedoista ja pyytää siihen tiedot asumishistoriasta: https://dvv.fi/todistus-asumistiedoista Lisäksi dvv:n Usein kysytyissä kysymyksissä: "Mistä voin löytää vanhoja henkilötietoja, joita ei ole tallennettu sähköiseen...
Samankaltaisia teoksia voisivat olla esimerkiksi:Laura Lehtola: TakapenkkiSoili Pohjalainen: KäyttövehkeitäSoili Pohjalainen: ValuvikaMoa Herngren: Ruotsalainen avioliittoNina Lykke: Ei ei ja vielä kerran eiNina Lykke: Kohonnut riskiNina Lykke: Emme ole täällä pitämässä hauskaaAnne Tyler: ÄkäpussiBeth Morrey: Clover Hendry vaihtaa vapaalleGail Honeyman: Eleanorille kuuluu ihan hyvää
Kyseessä on kaiketikin Jules Renardin runo Une famille d’arbres teoksesta Histoires Naturelles (1896). Jorma Kaparin suomennos teoksesta ilmestyi vuonna 1973 ja se sai nimen Kuvien metsästäjä. Etsimäsi runo on teoksessa otsikoitu Puiden perhe. Kuvien metsästäjän saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://helmet.finna.fi/https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-runoa-jossa-ihminen-menee?language_content_entity=fi
Varhaisimmat löytämäni esiintymät tällaisesta sanonnasta olivat armeijaan ja sotilaisiin liittyvissä yhteyksissä. Näiden perusteella voisi ajatella, että "kyttyröillä" on todennäköisesti viitattu väsymyksestä kumaraselkäisiin miehiin, ja "juna, joka kyttyrätkin korjaa" on tarkoittanut miehistökuljetusta etulinjasta selustaan tai varuskunnasta siviiliin, niin kuin oheisessa Etupyörä-lehden Kotiutumisia-palstan tekstissä: "Pian tulikin juna, joka 'kyttyrät korjaapi'. 'Kyttyrä' nimitys on kyllä väärä, sillä miehet olivat kaikkea muuta kuin kyttyriä – eli kumaraselkäisiä. Junaan sitä sitten hyvin asetuttiin ja kohta kuului lähtövihellys. Eläköönhuuto Terijoelle ja vuoden varuskunta jäi. Siviilielämä alkoi." (Etupyörä : Polkupyöräpataljoona 1:n...
HS.fi vaikuttaa jo korjanneen otsikkonsa, mikä osittain vastaa kysymykseesi. Lähtökohtaisesti suomen kielessä teosten nimet ovat propreja, eli erisnimiä, jotka taipuvat siinä missä muutkin sanat. Täten Tuntematon sotilas taipuu sijoissa aivan kuten muutkin samanlaiset nominilausekkeet, kuten vaikkapa "keltainen auto" tai "suuri talo". Adjektiivialkuisten yhdyssanojen taivutus aiheuttaa usein ongelmia (esim. "Uudellamaalla", mutta "Korkeasaaressa", eikä "Uusimaalla" saati "Korkeassasaaressa"), mutta erillisten sanojen muodostamassa sanaparissa molemmat osat taipuvat samoin. Kyseiset suomalaiset lukevat siis Tuntemattoman sotilaan.Lähde: Nimien taivutus - Kielitoimiston ohjepankki
TET-harjoitteluun otamme alaikäisiä. Joskus myös vanhempien työpaikalle.Voit kuitenkin tulla tekemään palkatonta vapaaehtoistyötä, jos haluat. https://helmet.finna.fi/Content/vapaaehtoiseksi-kirjastoon#espoo
Ihmisen ja monien muiden lajien jälkeläisiä yhdistävät tietyt ulkonäköpiirteet. Tällaisia ovat pään suuri koko suhteessa muuhun ruumiseen, korkea otsa, pieni nenä ja suu sekä kasvojen ja kehon pyöreät muodot. Ihmisen silmissä tämä "vauvamaisuus" herättää helposti positiivisia tunteita ja tarpeen hoivaamiseen ja nämä piirteet tunnistetaan helposti lajirajojen yli.Eläinten kesyttämiseen ja jalostamiseen liittyy usein neoteniaksi kutsuttu piirre, jossa näitä infantiilejä piirteitä suositaan jalostusvalinnoissa ja aikuiset yksilöt säilyttävät pentumaisia piirteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi monien koira- ja kissarotujen suuret silmät, lyhyt kuono ja pyöreys, mutta myös käytös- ja luonteenpiirteet. Aikuiset sudet eivät juurikaan hauku, mutta...
L. N. Achté (1835-1900) on säveltänyt joitakin teoksia, ja hän ja Oskar Merikanto olivat perhetuttuja. Achtén ruotsinkielinen ”Ilmarinen”-käsikirjoitus, johon Oskar Merikannon ”Pohjan neiti” -oopperan libretto perustuu, on Kansalliskirjastossa. Hannele Ketomäki kertoo kirjassaan libreton valmistelusta ja oopperan säveltämisestä (s. 154-160). Hän kuvailee Achtén käsikirjoitusta, mutta ei mainitse, että siinä olisi tekstin lisäksi esimerkiksi nuotteja. Hän myös toteaa, ettei Achté nosta esiin kohtia, jotka voisivat sopia aarioiksi. Achté on kuitenkin saattanut keskustella Merikannon kanssa oopperasta, mutta näistä keskusteluista ei ole löytynyt muistiinpanoja Merikantoa koskevasta arkistomateriaalista. Kirjan alussa on katsaus Oskar...
Kyseessä on Anja Snellmanin runo Mellan hägg och syren kokoelmasta Öisin olemme samanlaisia (2011, Siltala, s. 64).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
https://outi.finna.fi/Record/outi.1050035
Kysytyt tiedot löytyvät Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisen sääpalvelun sivulta. Kun on hyväksynyt evästeet (accept all), pudotusvalikosta valitaan Temperature by country. Esiin tulee taulukko, jossa on Ison-Britannian osien ja Pohjois-Irlannin äärilukemat, päivämäärät ja mittauspaikat.
En löytänyt erikseen teologisen tiedekunnan matrikkelia, mutta löysin Veli-Matti Aution vuonna 2012 laatiman Ylioppilasmatrikkeli 1900 - 1907
Teologisen tiedekunnan opiskelijat saattavat löytyä Helsingin yliopiston arkistosta. HY-Arkki
Finna-haku löysi muutamia ryhmäkuvia valmistuneista opiskelijoista. Finna
Hei!
Samaa mieltä - kirjastot ovat upeita paikkoja. Esimerkiksi Kirjastokaista.fi-sivuston Koulutuskanava tarjoaa paljon kirjastolaitoksen historiaan liittyvää materiaalia ja tämän linkin takaa löydät lisätietoa liittyen aineistojen hankintaan Kirjastot.fi-sivustolla.
Kielivalinta (englanti) on tehty kirjastokorttia haettaessa. Kielivalinnan perusteella kuitit ja kirjaston lähettämät viestit tulevat kyseisellä kielellä. Kirjaston asiakasrekisteriin merkityn kielivalinnan voi muuttaa kirjastossa. Kannattaa ottaa kirjastokortin lisäksi mukaan kuvallinen henkilötodistus. Ne esittämällä kirjaston henkilökunta voi muuttaa kielivalinnan suomeksi. Lapsen huoltaja joka on kirjastokortin takaaja voi pyytää muuttamaan myös lapsen kirjastokortin kielivalinnan suomeksi.
Isä meidän –rukous on luettavissa sloveenin kielellä netistä esimerkiksi sloveeninkielisestä Raamatusta. Rukous löytyy Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeista (Matt. 6:5-15 tai Luuk. 11:1- 13).
https://www.bible.com/fi/versions/1636-znz-ziva-nova-zaveza
Kirjastonhoitajalla ei ole pätevyyttä vastata tähän kysymykseen tieteellisesti, joten voin vain esittää tietolähteitä, joista voit selvittää vastausta kysymykseesi. En kuitenkaan löytänyt lähteitä, joissa kerrottaisiin unentarpeen lisääntymisestä murrosiässä, vaan useissa lähteissä murrosikäisten unentarpeen kerrotaan olevan sama kuin aiemmin. Unen ajoitus kuitenkin siirtyy usein murrosikäisillä eli he valvovat illalla pidempään.
Lähteet ja lisätietoa:
Murrosikäisistä tulee illanvirkkuja - Terveyskirjasto
Unen tarve - Terve koululainen
Lääkärilehti - Nuori nukkuu myrskyn silmässä (laakarilehti.fi)
Nuoren nukkuminen - Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi)
Kyseessä voisi olla Nikolain ratsuväkiopisto (ven. Николаевское кавалерийское училище, käännetty myös Nikolain ratsuväenopisto tai Nikolajevskin ratsuväkiopisto). Opistossa on opiskellut muun muassa Gustaf Mannerheim. En kuitenkaan onnistunut löytämään siitä kovin paljon tietoa suomeksi. Mikäli osaat venäjää, verkosta löytyy enemmän lähteitä. Finnasta löytyy yksi opistoon liittyvä kirja kirja ja joitain valokuvia.
Lähteet
Mannerheim-museo - Mannerheimin venäläiset rykmentit
nikolain ratsuväkiopisto | Hakutulokset | Finna.fi
Николаевское кавалерийское училище — Википедия (wikipedia.org)
