Tässä lisätietoa henkikirjoituksen historiasta Suomessa.
Kansallisarkiston ohjeistus siitä, miten henkikirjoja käytetään tutkimuksen lähteenä:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Henkikirjat
Tekstissä mainittu vuoden 1894 henkikirjoitusasetus, joka oli voimassa 1900-luvun ensi vuosikymmenet:
https://agricolaverkko.fi/vintti/julkaisut/historiakone/dokumentti.php?id=774
Säädöksen 2 § käsittääkseni sisältää vastauksen pääkysymykseen, sikäli kun tiedon tarve osuu 1900-luvun alkuun. Säädösteksti ei kyllä ole kovin täsmällinen.
Toivottavasti näistä on apua asian selvittelyssä.
Hei!
Mainitsemasi kirjan aiheita ovat esimerkiksi työelämän kiemurat, ihmissuhteet, naispäähenkilön etninen tausta, oman itsensä etsiminen sekä huumori. Näihin teemoihin liittyen uutta luettavaa voisi löytyä esimerkiksi seuraavista teoksista:
Thomas, A., Jackson, T. D., Stone, N., Woodfolk, A., Clayton, D., Yoon, N. & Järvinen, O. (2022). Blackout. Otava. (linkki)
Acevedo, E. & Ojalatva, L. (2019). Runoilija X. Karisto Oy. (linkki)
Rooney, S. & Sivill, K. (2019). Keskusteluja ystävien kesken. Otava. (linkki)
Kaskiaho, R. (2022). Maantiekiitäjä. Myllylahti Oy. (linkki)
Latvala, T. (2015). Ennen kuin kaikki muuttuu. Otava. (linkki)
Leilani, R. & Sivill, K. (2021). Kiilto. Otava. (linkki)
Monica Alm on pseudonyymi eli peitenimi, jonka takana on ruotsalainen kääntäjä, kirjailija ja toimittaja Rune Olausson. Monica Almin nimellä hän kirjoitti tyttökirjoja, kuten Ponipoppoo-sarjan. Rune Olausson kuoli 2.1.2022 Nackassa. Hän oli syntynyt vuonna 1933 Göteborgissa.
Lähde: https://sv.wikipedia.org/wiki/Rune_Olausson
Martat neuvovat hankkimaan sellaisia elintarvikkeita, joita tulee muutenkin käyttäneeksi. Näin kotivaran tuotteita pystyy käyttämään, ja ne eivät pääse vanhenemaan.
Suositeltaviksi ruoiksi kotivaraa varten mainittiin ainakin:
juotavaksi valmista mehua ja pullotettua vettä
säilykkeitä (hedelmiä ja vihanneksia)
näkkileipää, riisikakkuja, korppuja (gluteiinittomia teidän tapauksessanne)
muroja, myslejä, hiutaleita (gluteiinittomia teidän tapauksessanne)
pähkinöitä, siemeniä, kuivattuja hedelmiä (esim. rusinoita, luumuja, taateleita)
hilloja, soseita
mehuja, mehukeittoja
huoneenlämmössä säilyvää maitoa ja kasvijuomia
kala-, liha- ja papusäilykkeitä
pikariisiä, linssejä, pastaa, nuudeleita, pussikeittoja,...
Juha Kärkkäisen Suomalaisen Formula 1 -historian mukaan "formula" oli alun perin yksinkertaisesti vain Kansainvälisen autoliiton (FIA) kilpa-autoille antama luokan nimi. Tapani Lehtinen jatkaa omassa Suomalaisessa formulahistoriassaan: "Sana itsessään ei merkitse moottoriurheilun kannalta muuta kuin että on sovittu ajettavan kilpaa samanlaisilla ajokeilla tai ainakin tietyillä säännöillä määritellyillä ja sen takia tasaväkisillä autoilla, moottoriveneillä tai muilla laitteilla. Sovelletaan samaa formulaa."
Niin kuin usein käy, kielenkäytössä "formula" on vähitellen muokkautunut alkuperäistä merkitystään laajemmaksi käsitteeksi – alun perin autoluokkaa tarkoittaneesta sanasta on tullut puhekielessä näillä autoilla käytävää...
Tässä joitain suosituksia nuorille aikuisille sopivista kotimaisista sarjakuvista:
Annukka Mäkijärvi, Hanna-Reetta Schreck & Iida Turpeinen: Ellen T.
Juliana Hyrri: Satakieli joka ei laulanut ja Päivänkakkarameri
Aino Louhi: Mielikuvitustyttö
Riina Tanskanen: Tympeät tytöt
Leena Virtanen: Sörnäisten tyttö : Sylvi-Kyllikki Kilven päiväkirja
Janne Toriseva: Valas
Sami Makkonen: Kalevala
Janne Kukkonen: Voro : Kolmen kuninkaan aarre (ilmestynyt myös osat 2 ja 3)
Virsikirja.fi-sivustolla kerrotaan, että virsi Joka aamu on armo uus olisi ensi kerran suomennettu Harpunsäveliä 1886 -julkaisuun. Kyseistä teosta en onnistunut löytämään mistään, mutta ilmeisesti sama suomennos on ollut myös Rauhansäveliä 1894 -teoksessa, joka on saatavissa ainakin varastokirjastosta.
Yleisradio välitti 2.6.1953 kruunajaistunnelmaa Iso-Britanniasta suomenkielisille kuuntelijoilleen reilun tunnin ajan. Ville Zilliacus selosti tapahtumia lähetyksessä Elisabet II:n kruunajaiset 19.15–20.25. Ruotsinkieliset saivat tyytyä 50 minuuttiin (19.30–20.20). Lähetyksen Elisabet II:s kröning selosti ensisijaisesti urheilutoimittajana tunnettu Enzio Sevón, joka radiouransa aikana raportoi Yleisradiossa kaikkiaan kahdettoista olympiakisat.
Erään tuoreen tutkimuksen mukaan kattotuuletin todennäköisesti vähentää merkittävästi hyttysten esiintyvyyttä. Tutkimus toteutettiin rakentamalla Gambian maaseudulle kaksi taloa (4.2 m x 4.2 m, korkeus 2.2 m), joista toisen katossa oli kattotuuletin, kun taas toisen katossa ei ollut. Kattotuuletin vähensi horkkahyttysten (tarkemmin Anopheles gambiae sensu lato) esiintyvyyttä 91 prosenttia.
https://royalsocietypublishing.org/doi/10.1098/rsif.2022.0794#d1e2663
Ilmavirtaus hankaloittaa hyttysten lentämistä ja laskeutumista, mutta se myös hajottaa tehokkaasti ihmisen hengityksessään erittämää hiilidioksidia. Hyttyset pystyvät haistamaan hiilidioksidin kymmenien metrien päästä.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/14596273/
https://pubmed....
Valitettavasti runoilija on jäänyt tuntemattomaksi. Runo löytyy Maarit Tyrkön toimittamasta Tätä runoa en unohda -teoksesta (1977), jossa julkisuudesta tutut henkilöt kertovat heille merkityksellisistä runoista. Geniusruno löytyy sivuilta 148-149. Kuvanveistäjä Essi Renvall kertoo valinneensa runon, sillä se on tuonut hänelle lohtua. Tätä runoa en unohda -teoksen hakemistossakin mainitaan, että runon kirjoittaja on tuntematon.
Kyseinen kolmas säkeistö "Se kyynel onnen ompi ja auvo taivaisen..." on myöhemmin lauluun liitetty tuntemattoman henkilön kirjoittama lisäsäkeistö.
Lähde: Pajamo, Reijo (2013): Koulun laulutunnilla: Tietoa vanhoista koululauluista
Helmet-kokoelmista löytyy sekä elokuvana että TV-sarjana. Tarkemmat tiedot löytyvät linkin
Peppi Pitkätossu kautta ja samalla pääset tekemään varauksia.
Helsingin kaupunginkirjaston mikrofilmatut lehdet ovat luettavissa Pasilan kirjastossa ja mikrofilmien lukulaitteelle täytyy etukäteen varata aika Varaamon kautta, tästä linkistä löytyvät ohjeet: Lehdet, mikrofilmit, tietokoneet | Helmet
En kuitenkaan löytänyt Savon Sanomia Pasilan mikrofilmattujen lehtien listasta, joka löytyy täältä: mikrofilmatut lehdet.pdf
Kansalliskirjastosta sen sijaan löytyy mikrofilmillä Savon Sanomat: savon sanomat | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Suosittelen siis vierailua Kansalliskirjastossa, yhteystiedot ja aukioloajat näet täältä: Etusivu | Kansalliskirjasto
Arthur Haileyn romaaniin perustuvan televisiosarjan "Hotelli" aloitusjakso esitettiin TV1-kanavalla 6.12.1984 . Pertti Avola luonnehti tuolloin Helsingin Sanomissa tätä lauantaisin esitettyä sarjaa "lemmenlaivaksi kuivalla maalla".
Helsingin Sanomat
https://en.wikipedia.org/wiki/Hotel_(American_TV_series)
Täysin varmaa vastausta paavalinkukkien värin muutokseen ei löytynyt. Erilaisilla keskustelupalstoilla värinmuutoksen kuitenkin ajateltiin johtuvan esim. kasvin mullan pH-arvojen muutoksesta. Jos kukkaa pidetään samassa mullassa ilman lisäravinteita ja mullan vaihtoa hyvin pitkään, niin vaikuttaisi olevan mahdollista, että ainakin jotkin paavalinkukkien lajikkeet vaihtavat aikojen kuluessa väriä. Samoilla keskustelupalstoilla ehdotetaan myös ratkaisuja tähän värin vaihtumiseen, jos niin ei halua tapahtuvan.
https://puutarha.net/keskustelut/2190307/paavalinkukka_saintpaulia_sain…
https://keskustelu.suomi24.fi/t/3481994/saintpauliasta
Aale Tynni on suomentanut tämän William Shakespearen sonetin 33 ensimmäisen rivin näin: Kuinka moni aamu loistossaan / hiveli vuorta hallitsijankatsein, [---].
William Shakespeare: Sonetit (suom. Aale Tynni (1965, s. 93)
Babarin nimen alkuperä ei ole tiedossa. Babar-hahmon 80-vuotisjuhlan aikaan vuonna 2011 Le Monde -lehdelle antamassaan haastattelussa kirjailija Laurent de Brunhoff kertoo, että norsutarinoita kertoi alun perin hänen äitinsä Cécile Laurentille ja tämän veljelle. Heidän isänsä, taidemaalari Jean de Brunhoff, piirsi ja kirjoitti ensimmäiset Babar-kirjat, ja myöhemmin Laurent siirtyi niiden tekijäksi. Hän kertoo kysyneensä isältään, miksi norsun nimeksi tuli Babar, mutta ei saanut vastausta.
Lähde:
François Bostnavaron: "Babar, 80 ans et toujours vert". Le Monde, 8.12.2011. https://www.lemonde.fr/vous/article/2011/12/08/babar-80-ans-et-toujours…
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
