Elintarvikkeiden lisäaineiden riskeistä löysin Eviran tutkimuksen (nykyinen Ruokavirasto). Siinä on kuitenkin tutkittu elintarvikkeiden lisäaineita lähinnä tutkimalla ruokien sisältöä sekä lisäaineiden määrää niissä ja kuluttajien kulutusta kyselytutkimuksella.
Elintarvikkeiden lisäaineet - riskiprofiili (Eviran tutkimuksia 2/2018), https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/237026/eviran_tutkimuk…
En löytänyt mistään tutkimusta, joka kertoisi lisäaineiden jäämistä elimistössä ja jäämien muutoksesta, jos jättää prosessoidut tuotteet pois. Useissa artikkeleissa mainitaan, että osa lisäaineista on samoja kuin luontaisissa tuotteissa, joten voi olla mahdotonta tietää, onko esim. lesitiiniä tullut elimistöön...
Metsänhoitaja Hugo Richard Sandbergin kirja Hiihtourheilu Suomessa on tosiaan ensimmäinen Suomessa ilmestynyt hiihtoa käsittelevä kirja (omakustanne v. 1891).
Kirja löytyy useamman kirjaston kokoelmista, kun haet kirjastojen, museoiden ja arkistojen yhteisestä hakupalvleusta https://finna.fi/
Sandbergin kirjassa käydään läpi varsin tarkkaan erilaisia suksia ja niihin liittyviä suksisauvoja ja jalkasiteitä. Kirjassa on oma kokonainen kappale erilaisista suksikeleistä. Siinä kuvaillaan hyvinkin tarkasti erilaisia kelejä, joita mainitset.
Talvikelin vienohanki on lauhan ilman jälkeen tullut hanki. Vitihanki kuuluu kevään keleihin, silloin hangelle on satanut vitiä eli hienoa lunta.
Sipsu tarkoittaa talvenkeliä, jolloin...
Camilla Mickwitz syntyi ja kuoli Helsingissä. Helsingin seurakuntayhtymän hautausmaille haudattujen vainajien etsinnässä voi hyödyntää hautahaku-verkkopalvelua. Hautahaussa on noin 360 000 hautapaikan tiedot.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Camilla_Mickwitz
https://www.hautahaku.fi/home
Tässä tapauksessa hakukoneesta ei ole apua, joten on parasta ottaa yhteyttä Helsingin seurakuntayhtymän hautapalveluihin ja tiedustella haudan sijaintia heiltä.
https://www.hautahaku.fi/contact
On syytä erottaa toisistaan oksidaatio eli hapettuminen ja fermentaatio eli käyminen. Hapettuminen on kemiallinen reaktio. Lähes kaikki teet valmistetaan säätelemällä hapettumistasoja. Japanilainen vihreä tee valmistetaan höyryttämällä teelehtiä heti poimimisen jälkeen, mikä pysäyttää entsyymitoiminnan ja estää hapettumisen. Vihreä tee on siis vähän hapettunutta teetä. Sen sijaan wulong-tee on osittain hapettunutta ja musta tee on yleensä täysin hapettunutta. Hapettumistaso vaikuttaa teen makuprofiiliin ja se on ehkä keskeisin vaihe teen valmistumisvaiheista.
Käyminen on taas mikrobien aiheuttama biologinen reaktio. Fermentoituja kiinalaisia teelaatuja kutsutaan nimellä hei cha (musta tee). Kiinalainen musta tee on siis...
Voisikohan kyse olla lasten karttuleikkiin liittyvä loru: Karttu kotona, miehet metsässä...?
Loru sisältyy esimerkiksi teokseen Lennä, lennä leppäkerttu : Tuttujalastenrunoja ja -loruja (Koonnut Helvi Karahka, 2013)
Hei
Lappeenrannan kirjastolla on aikuisten ja lasten padel mailoja lainattavana. Voit katsoa saatavuuden osoitteesta heili.finna.fi osoitteesta, kun haet hakusanalla padelmaila.
Varmasti rengastettava lintu stressaantuu jonkin verran ja sen sydän esim. sykkii nopeammin kuin tavallisesti.
Lintujen rengastaminen on kuitenkin luvanvaraista toimintaa, jota harjoittavat koulutetut rengastajat eettisten ohjeiden mukaan. Siksi lintujen stressi saadaan pidettyä luultavasti minimissä. Luonnontieteellinen museo huolehtii rengastajarekisteristä ja käyttää rengastustietoja erilaisissa tutkimuksissa. Luomus.fi Miten rengastajaksi sekä Luomus.fi eettinen ohjeisto
Tarkempaa tietoa lintujen reaktioista voi kysyä kokeneilta rengastajilta esim. Birdlife lintuverkko tai Luonnontieteellisen museon facebook
Kyseessä on Martti Aihan pronssiveistos Iltapäivähetki vuodelta 1977. Se on kaupungin EMMA-museon omistama ja sijaitsee tällä hetkellä (25.1.2022) Sellon kirjaston toisessa kerroksessa.
Kyseessä on suomenruotsalainen toimittaja ja kirjailija Anna-Lena Laurén. Hän on kirjoittanut viisi teosta Venäjästä ja sen naapurikansoista sekä yhden teoksen Peter Lodeniuksen kanssa Ukrainasta.
Lisää Anna-Lena Laurénista voit lukea vaikka Teos-kustantamon sivuilta:
https://www.teos.fi/Lauren+Anna-Lena
Anna-Lena Laurénin teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://litteratur.sets.fi/forfattare/anna-lena-lauren-2/
Asiaa kannattaa tiedustella sarjan kustantajalta Gummerukselta (https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/). Myös Ritva Ylösen väitöskirjaa Tervaksinen toteemi kannattanee tutkia. Siinä tutkimuksen aineistona ovat Iijoki-sarjan ilmestymisajan kritiikit, lehtikirjoitukset ja lukijakirjeet. Tervaksinen toteemi on luettavissa osoitteessa https://trepo.tuni.fi/handle/10024/94472 .
Eri kulttuureissa on jo ennen joulukuusta käytetty erilaisia oksia ja kokonaisia puita juhlien koristeina. Koristeltu ikivihreä puu - ei siis aina kuusi - on vanha tapa monien kansojen keskuudessa. Vihreys muistuttaa kevään tulosta synkän talven jälkeen. Eri maissa on joulun aikaan saatavana erilaisia ikivihreitä kasveja, sen takia se, mitä puuta on joulupuuna käytetty vaihtelee kansojen kesken. Esimerkiksi Yhdysvalloissa joulupuiksi kasvatetaan myös mäntyjä.
Joulukuusen käyttö joulupuuna on todennäköisesti alkanut Saksassa 1500-luvulla ja levinnyt sieltä Pohjoismaihin, mutta löytyy mainintoja, joissa Tallinnassakin olisi joulukuusia käytetty joulupuuna jo 1400-luvulla. Suomessa joulukuusia alettiin koristella 1800-luvulla ja ne...
Kyseessä on ruotsalais-suomalainen yhteistuotanto vuodelta 1986 (ruotsinkielinen nimi on "Vägg i vägg"). Tuottajina Oy Yleisradio Ab ja Sveriges Television AB TV2.Ei valitettavasti taida olla saatavilla. Verkosta löytämieni tietojen perusteella sarjasta ei ole olemassa videojulkaisua. Eikä sitä löydy mistään suoratoistopalvelustakaan. Lähteet:https://www.svenskfilmdatabas.se/sv/item/?type=film&itemid=36646#technical-specificationshttps://sv.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4gg_i_v%C3%A4gg
Varhaisimmat löytämäni esiintymät tällaisesta sanonnasta olivat armeijaan ja sotilaisiin liittyvissä yhteyksissä. Näiden perusteella voisi ajatella, että "kyttyröillä" on todennäköisesti viitattu väsymyksestä kumaraselkäisiin miehiin, ja "juna, joka kyttyrätkin korjaa" on tarkoittanut miehistökuljetusta etulinjasta selustaan tai varuskunnasta siviiliin, niin kuin oheisessa Etupyörä-lehden Kotiutumisia-palstan tekstissä: "Pian tulikin juna, joka 'kyttyrät korjaapi'. 'Kyttyrä' nimitys on kyllä väärä, sillä miehet olivat kaikkea muuta kuin kyttyriä – eli kumaraselkäisiä. Junaan sitä sitten hyvin asetuttiin ja kohta kuului lähtövihellys. Eläköönhuuto Terijoelle ja vuoden varuskunta jäi. Siviilielämä alkoi." (Etupyörä : Polkupyöräpataljoona 1:n...
Yliluonnolliset, kummallisiksi mielletyt kokemukset ovat varsin yleisiä eivätkä ne liity välttämättä mielenterveysongelmiin.
M.-L. Honkasalo & K. Koski: Mielen rajoilla — Arjen kummat kokemukset (SKS, 2017)
Monissa yhteisöissä kokemukset pahoista hengistä tai paholaisesta sekä niiden valtaan joutumisesta ovat yleisiä. Täten myös paholaisen karkottamiseen liittyvät perinteet ovat yleisiä.
A. Pakaslahti & M. O. Huttunen (toim.): Kulttuurit ja lääketiede (Duodecim, 2010)
https://teologia.fi/2013/03/asiantuntijat-analysoivat-kirkon-demonipuhe…
Toisinaan yliluonnolliset uskomukset, kuten käsitys pahojen henkien tunkeutumisesta tai yliluonnollisista kyvyistä, voivat kuitenkin liittyä todellisuudentajun...
Tältä Kirjasampon listalta löytyy sota-aiheisia teoksia, joista useat ovat alle 200 sivua tai lähellä sitä: https://www.kirjasampo.fi/fi/node/11473
8-luokkalaiselle sopisi myös:
Bradbury, Ray: Fahrenheit 451 (193 sivua)
Boyne, John: Poika raidallisessa pyjamassa (206 sivua)
Remarque, Erich Maria: Länsirintamalta ei mitään uutta (222 sivua)
Sivumäärät voivat vaihdella, painoksesta riippuen.
Senaatintorin historiasta on runsaasti tietoa erilaisilla verkkosivuilla. Myös painettuja lähteitä on saatavilla https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssenaatintori__Orightresult…
Torin mitoista on sen sijaan hankalampi löytää tietoa. Helsingin karttapalvelussa voi tarkentaa Senaatintorille ja käyttää palvelun mittaustyökalua. Tällä tavoin mitaten torin muodostaman suorakulmion mitat katualueen sisällä olisivat 59 metriä x 116,7 metriä.
Tarkemmin asiaa voisi tiedustella Helsingin kaupungin maanmittauspalvelusta https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/tontit/maanmittaus…
Kyseessä on malli äänestyskäyttäytymisestä. Sen mukaan ihmiset arvioivat äänestystilanteessa kilpailevien poliittisten puolueiden kokonaispätevyyttä ja äänestävät parhaaksi arvioimaansa.
Lähde: Wikipedia
