Otava julkaisi vuosina 1978-79 Salapoliisitehtäviä-nimistä kirjasarjaa, jossa ilmestyi kaikkiaan neljä Wolfgang Ecken kirjaa: Mustapukuinen mies, Punaisten apinoitten linna, Kasvot ikkunassa ja Musikaalinen kiristäjä. Kussakin kirjassa on parikymmentä lyhyehköä rikostapausta ja kuhunkin niistä liittyy kertomuksessa annettujen johtolankojen ja vihjeiden avulla ratkaistavissa oleva tehtävä. Tehtävät on jaettu vaikeusasteensa mukaan helppoihin, vaikeahkoihin ja vaikeisiin; ratkaisut löytyvät kirjan lopusta. Nämä saattaisivat olla kysymyksessä peräänkuulutettuja tehtäväkirjoja.
Diapositiivifilmille saadaan aiheesta positiivinen kuva ilman negatiivivaihetta. Siitä käytetään myös nimeä värinkääntöfilmi, koska valon muodostama negatiivinen kuva käännetään positiiviseksi kehityksen aikana. Lopullinen kuva on valmiina filmillä, vedostusta paperille ei välttämättä tarvita. Puhutaan yleisesti myös kuultokuvasta, diakuvasta tai diasta, koska kuva on läpinäkyvällä kalvolla, jota voidaan katsella sellaisenaan valoa vasten tai projisoimalla diaprojektorilla valkokankaalle, jolloin diafilmin hieno värikirjo ja värikylläisyys tulee parhaiten esiin. Tällöin yksittäiset kuvat on luonnollisesti kehystettävä.
Diafilmin kemiallinen ja mekaaninen rakenne on varsin monimutkainen. Sen tunnistaa helposti nimessä olevasta chrome-...
Aivan Beea-nimestä en löytänyt tietoa, mutta nimi lienee muunnos nimestä Bea, joka taasen on lyhennös Beatrice-nimestä. Nettilähde: http://sv.wikipedia.org/wiki/Beatrice. Ruotsalaisen kalenterin mukaan nimipäivää vietetään 2.12.
Seniori- ja vanhustyötä käsittelevien kirjojen määrä on kasvamassa, joten useista eri näkökulmista kirjoitetuista teoksista alkaa olla tarjontaa. Mainitsen tässä neljä esimerkkiä, joissa kaikissa on lähtökohtana virikkeiden antaminen ja toimintaan kannustaminen. - Seniori- ja vanhustyö arjen kulttuurissa -niminen kirja vuodelta 2003 sisältää sekä teoriaa että ammattikäytäntöä. Etenkin loppupuolella käsitellään erilaisia taidemuotoja elämän rikastuttajina ja virikkeitä antavina toimintamuotoina. - Kirsti Koivulan Säpinää syksyyn : ohjaajan kirja vuodelta 2003 on tällä hetkellä käsiin saamistani teoksista parhaiten kysymykseesi vastaava. Se on kolmas ja viimeinen osa sarjasta, jossa käydään läpi vuoden päivät: merkki-, teema- ja...
Grimmin veljesten satu Tittelintuure (Rumpelstilzchen) kuuluu moniin satukokoelmiin
esimerkiksi (tiedot Satukalliosta http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/ )
Sadun nimi: Tittelintuure
Tekijä: Grimm, Jacob & Wilhelm
Teos/Kokoelma: Grimmin satuja ja tarinoita
Suomentanut: Meriluoto, Aila
Kuvittanut: Richter, Ludwig ... et al.
Toimittanut/Kertoja: Hollmén, Hannakatri
Tunnus: 9515845149
Julkaisutiedot: Valitut Palat, 2002
Sadun nimi: Tittelintuure
Tekijä: Grimm, Jacob & Grimm, Wilhelm
Teos/Kokoelma: Suomen lasten satuaarteet
Kuvittanut: Surojegin, Pirkko-Liisa
Toimittanut/Kertoja: Kemppinen, Marja (toim.)
Tunnus: 9511120263
Julkaisutiedot: Otava, 1992
Yleistiedot: Vanha suomennos
ja siitä on julkaistu aikojen kuluessa useita eri...
Runo on julkaistu ainakin aikakauslehdissä. Sen voi lukea Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista, esimerkiksi Rauhan Sanomat -lehdestä vuodelta 1906:
http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/840443?term=kaihokka….
Liimatahrojen poistoon suositellaan yleensä asetonia (esim. useat kynsilakanpoistoaineet). Hintalapuista jäävää liimatahraa on onnistuneesti poistettu myös levittämällä tilkka ruokaöljyä sen päälle ja antamalla vaikuttaa hetken. Lopuksi hangataan. Kannattaa varmistaa että kirjan kansi kestää öljyä, ettei tuloksena ole rasvaläikkä.
Marttojen tahranpoisto-ohjeita: http://www.martat.fi/neuvonta/kodinhoito/pyykki_puhtaaksi/tahranpoisto/
Kirjassa: Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala. Otava 2000, sivulla 647 lukee (tiivistettynä) näin:
Tampio on sekä talon- että sukunimi Kuhmossa, Sotkamossa ja Sallassa. Esim. Staff. Tambio 1730 Kuhmon Lentua, Joh. Tambio 1822 Hyrynsalmi, Staffan Tambio 1687 Sotkamon käräjät. Nimi saattaisi liittyä maamme muihin Tamppi-nimiin, joita on lähinnä Hämeessä ja Keski-Suomessa: talojen, tilojen ja torppien nimiä: Tamppi, Tamppari, Tampinkoski, Tamppikoski, Tamppilahti. Sukunimenä Tamper, Tamp, Stampu. Nimiä voi arvella esim. paikannimiin perustuviksi: Tampiksi tai tamppimyllyksi (ruotsiksi stamp) on sanottu "veden avulla toiminutta laitosta, jossa on tampattu l. vanutettu sarkaa tai puitu riihintähkiä hätäleivän aineksiksi. Tamppi on ollut...
Orvokki Autiosta on tosiaan kysytty aiemminkin. Vastaukset löytyvät arkistostamme. Valitettavasti nuo aikanaan linkitetyt nettisivut eivät enää ole löydettävissä.
Kuten vastauksissa kerrottiin Orvokki Autiosta löytyy tietoa seuraavista teoksista:
Otavan kirjallisuustieto, Otava 1990,
Koskela, Lasse: Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon,
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita, Tammi 1990, (Huom! ei enää uusimassa vuoden 2000 painoksessa)
Saaristo, Helena: Suomalaisia nykykertojia, Kirjastopalvelu 1987
Suomen kirjailijat 1945-1980, SKS 1985.
Sinnemäki, Anssi : Kapina rippituolissa ja muita kirjallisuusesseitä, Tamara Press, Hki, 1989
"Sain roolin johon en mahdu" : suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja / toim. Maria-...
MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 kertoo muun muassa näistä termeistä. Trendi on 1. jonkin ilmiön kehityksen (määrätietojen avulla laskettavissa oleva) suunta, suuntaus. Esimerkiksi voidaan puhua vaikka väestönkasvun nykyisestä trendistä. Trendilla voidaan tarkoittaa myös
2. leimallista, näkyvää piirrettä (nykyisessä) muodissa, käyttäytymisessä tai muussa sellaisessa. Esimerkiksi voidaan puhua vaikka kukkakuosista kevään trendinä.
Tendenssi on puolestaan pyrkimys, taipumus, kehityssuunta, suuntaus; (mielipiteitä ohjaileva) tarkoitus, tarkoitushakuisuus. Esimerkiksi puhutaan tilaston osoittamasta tendenssistä lisääntyvään alkoholinkulutukseen tai romaanin yhteiskunnallisesta tendenssistä.
Hei! Ohessa verkkoartikkeli Kielikellosta:
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2379
"Juurikin" on muotisana, jonka käyttö on tainnut levitä juuri internetin kautta. Perusmuodon "juuri" käyttäminen on varmaan suositeltavinta.
Alumiinista voidaan tehdä hyvin monenlaisia esineitä ja hyvin suuriakin metallin monien hyvien ominaisuuksien vuoksi.
Alumiinista voi tehdä kuljetussäiliöitä, esim. nesteytetyn kaasun kuljetukseen -163 asteessa lastialuksessa. Alumiini on korroosionkestävää, siitä voi tehdä kirkon kupolikattoja. Siitä voidaan tehdä myös profiileja, tankoja ja putkia. Suurprofiileja käytetään kevyiden rautatievaunujen valmistuksessa. Alumiini on myös ensisijainen lentokonemateriaali. Rakentamisessa ja autonosissa käytetään paljon alumiinia.
Katso lisää: Raaka-ainekäsikirja 5 : alumiinit, 2002.
Nimen ”Celia” alkuperästä kertoo Behind the Name -sivusto osoitteesta http://www.behindthename.com/name/celia. Sivuston mukaan se on faminiininen muoto muinaisesta roomalaisesta sukunimestä ”Caelius”. ”Caelius” puolestaan on peräisin latinan sanasta ”caelum”, jonka merkitys on ’taivas’. ”Celia” saattaa olla myös lyhennys nimestä ”Cecilia”, joka on peräisin latinan sanasta ”caecus” (’sokea’).
Voitto -nimi on suora käännös latinankielisestä nimestä Victor. Voitto nimen suurin suosio on ollut 1920-1940 luvuilla. Voitto nimi tuli käyttöön Suomessa 1800 -luvun lopulla samaan aikaan kansallisen heräämisen ja isänmaallisen hengen noustessa.
Viljami on muunnos nimestä Vilhelm, joka on alunperin saksalainen nimi. Muinaissaksalainen merkitys Vilhelm -nimelle on lujatahtoinen kypäränkantaja. Eri kielissä on omat versionsa Vilhelmistä; ranskan Guillaume, espanjan Guillermo, italian Guiglielmo sekä englannin William ovat kaikki muunnoksia ja/tai sukulaisnimiä Vilhelmille. Kustaa Vilkuna pitää suomalaisen Viljami nimen lähimpänä esikuvana juuri englannin Williamia, koska pohjanmaan amerikan siirtolaiset ovat tuoneet mukanaan nimestä muodon...
Vaara-nimitystä käytetään Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja entisen Oulun läänin alueen mäkisten itäosien kivisistä mäistä. Tämän alueen korkein vaara on Kuusamon Valtavaara (korkeus 492 m). Tiedot Wikipediasta: Suomen maakuntien korkeimmat maastonkohdat:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maakuntien_korkeimmat_maastonkohdat
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaara
Korkein vaaraniminen kohta Suomessa on Enontekiön Urtasvaara (1 157,5 m), mutta se ei sijaitse vaara-alueella:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_korkeimmista_kohdista
Seth (tai Set) on Vanhassa testamentissa Aatamin ja Eevan neljäs poika. Nimen heprealainen muoto Schet tulee verbistä schat: asettaa, suoda, korvata.
Seth-nimi esiintyy myös egyptiläisessä mytologiassa, jossa Seth on kuolleiden valtakunnan jumalan Osiriksen veli ja vihollinen. Ylä-Egyptissä Seth oli myrskyn jumala ja kaiken pahan ruumiillistuma.
Seth-nimi on ollut Suomen almanakassa vuosina 1705-1889, Set 1890-1928. Nimi on esiintynyt myös muodossa Seet. Kristikunnan kalentereissa nimi viittaa raamatulliseen esikuvaan.
(Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja WSOY 2001, Cotterel, Arthur: Maailman myytit ja tarut WSOY 1996)
Mainitsemaasi teosta ei löydy kirjastojen kokoelmista, mutta erilaisia Mercedes-Benz korjausoppaita kyllä löytyy.
Esimerkiksi Mercedes-Benz C180, C200, C220, C230 & C250 1993-2000 bensiini- ja dieselmallit : korjausopas, ISBN 952-5089-66-5 ja Mercedes-Benz : E-sarja 1995-2002 : bensiini- ja dieselmallit : korjausopas, ISBN 952-472-015-9 löytyvät HelMet-kirjastoista. Lisää korjausoppaita ja muuta Mercedes-Benz-kirjallisuutta löydät HelMetin www.helmet.fi aihehausta hakusanalla mercedes-benz. HelMetistä löytyy myös Tekniset arvot 2001 : henkilö- ja pakettiautot 1992-2001, viritys ja päästörajat, huoltotarkistukset, säädöt, voiteluaineet ja täyttötilavuudet, polttoainejärjestelmät, kiristysarvot, jarruosien mitta-arvot,...
Kaivattu kärpäsaiheinen runo on Eric O. W. Ehrströmin Kärpänen. Suomennos on Otto Mannisen. Se löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Eläinrunojen kirja
Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta
Aukusti Salo, Meidän lasten aapinen
