Veikko Huovisen novellikokoelmista Bakulainen pahvala (toinen osa) ja Matikanopettaja löytyy novelli nimeltä Yrmeä futismies. Jalkapalloilija Östen "Öykky" Drufva ei sulata tunteenpurkauksia maalinteon jälkeen.
Anneli Kannon Viisi villiä VIrtasta -sarjan tuorein eli 11. osa on nimeltään Veera Virtanen ja kiusaaja. Kirjan pitäisi ilmestyä maaliskuussa 2020. 10 osa Virtasista on nimeltään Virtaset huvipuistossa.
11. osa on jo varattavissa kirjastoalueesi verkkokirjastossa.
https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.1400095
Valtionarkistolla tarkoitat oletettavasti nykyistä Kansallisarkistoa, jonka nimi oli Valtionarkisto vuosina 1869–1994. Kansalliskirjaston aineistoihin voi tutustua ja niitä voi etsiä Kansallisarkiston verkkosivuilla. Kansallisarkistolla on myös digitoituja aineistoja, jotka koostuvat pääasiassa kaikkein käytetyimmästä aineistosta ja mikrofilmeistä. Digitoituihin aineistoihin voi tutustua Digitaaliarkistossa.
Tein useita hakuja Kansallisarkiston VAKKA-arkistotietokannasta, Astia-verkkopalvelusta sekä Digitaaliarkistosta, mutta en onnistunut löytämään tätä nimenomaista asiakirjaa "ränteriräkning i Kexholms fästningsräkenskaper”. Asiakirja viitannee veronmaksuun Viipurin voutikunnassa/Käkisalmen läänissä. Löysin Astia-verkkopalvelusta kaksi...
Aivan täysin näihin tuntumerkkeihin osuvia kirjoja ei löydetty. Seuraavia kirjoja ehdotettiin:
Tuomola, Johanna: Koeta kestää, Kati (Karisto, 1994)
Tiivistelmä: Kati oli innoissaan, kun Jukka kertoi ilmoittaneensa hänet kahden viikon valmennuskurssille, jota piti maineikas esteratsastaja Eero Juntunen. Täynnä iloista odotusta Kati saapui Ortesin kanssa Juntusen tilalle, joka osoittautui täydelliseksi pettymykseksi. Paikat olivat rempallaan, tallit hoitamattomat ja hevoset säälittävässä kunnossa.
Päähenkilö ei ole poika, mutta tallit ja hevoset ovat huonossa kunnossa.
Jorma Vainonen: Tallipoika (Tammi, 1978)
Poikapäähenkilö, mutta kertoo ravihevosista. Vanhempi teos.
Kuoriaiset ja hyönteiset ovat tavallisesti sammakoille helppoa ravintoa, mutta Epomis-suvun maakiitäjäiset ovat onnistuneet kääntämään tämän asetelman päälaelleen: ne syövät sammakkoeläimiä kaikissa elämänvaiheissaan, toukkina ja aikuisina.
Niko Kettunen, Sammakon viimeinen kiusaus. Helsingin Sanomat 29.3.2016
Amphibian - Adult Epomis interaction
Kyseisessä kappaleessa Jelly Roll viittaa todennäköisesti jazzpianisti Jelly Roll Mortoniin, jota Morrison kuunteli nuorena isänsä kanssa varttuessaan. Jelly Roll Morton aloitti soittamisen 14-vuotiaana bordellissa, missä Morton otti käyttöön kaksimielisen taiteilijanimensä - slangissa jelly roll tarkoittaa usemmiten vulvaa, asiayhteydestä riippuen toisinaan myös seksiä tai seksuaalisuutta ylipäätään. Sanalla on myös yleiskielinen merkitys: jelly roll on amerikkalainen sanavastine Swiss rollille, eli leivonnaiselle, joka suomeksi tunnetaan kääretorttuna. Kuulijan tulkittavaksi jää, kuvaako Van Morrisonin säe kulinaristisista, lihallisista vai musiikillisista iloista hurmioitumista.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Swiss_roll
https...
Kirjasto ei myy poistokirjoja suoraan yksityishenkilöille. Isompia poistokirjamarkkinoita on harvoin (yleensä Taiteiden yönä), mutta poistokirjoja on jatkuvasti myytävänä eri osastoilla myyntikärryissä. Esimerkiksi tieto-osaston myytävät poistokirjat löytyvät neuvontatiskin vierestä filosofia ja psykologia -hyllyjen yhteydestä.
Yle uutisoi vuonna 2018, että Ruotsin yliopisto- ja korkeakouluneuvosto tiukensi ulkomaalaisten lukiotodistusten pisteytysjärjestelmää ruotsalaisiin verrattuna puolitoista vuotta ennen uutisen julkistamista, koska suomalaiset ja muut ulkomaalaiset opiskelijat ajoivat ruotsalaisten edelle yliopiston sisäänpääsypisteissä. Tässä linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-10273118
Sveriges Radio Finska -radiokanavan nettisivuilla kerrottiin vuonna 2017, että lääketiedettä pääsi opiskelemaan aikaisempaa harvempi suomalainen. Uutisessa haastateltiin suomalaisopiskelijaa, joka jäi varasijalle lukion päättötodistuksen keskiarvolla 9,5, ja jonka ylioppilaskirjoitusten arvosanoista otettiin huomioon kolme L:ää ja kaksi E:tä....
Haulla toinen maailmansota Pariisi löytyy Kirjasampo.fi:stä mm. seuraavat
Hassel Sven, Tuhotkaa Pariisi; Petetty armeija; Rumputuli (sotakirjallisuus)
Wallner Michael, Pariisin huhtikuu (rakkausromaanit)
Stiernstedt Marika, Atentaatti Pariisissa (ilmestynyt v. 1944)
Deforges Regine, Sininen polkupyörä; Viettelysten Pariisi; Rakkauden riemukaari (rakkausromaanit)
Patrick Modiano Kehäbulevardit
Orringer Julie, Näkymätön silta
Lisää kaunokirjallisia teoksia, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/toinen%20maailmansota%20parii…
Myös Helmet.fi:ssä kannattaa hakea noilla sanoilla, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28toinen%20maailmansota%2…
Saat sekä faktaa että fiktiota ja voit tehdä haluamastasi....
Vahvistusta tällaiselle tiedolle ei löydy mistään: Veikko on omakielinen nimi, sillä sana veikko on tunnettu ’veljen’ merkityksessä ympäri Suomea. Sirkku ei viittaa sisaruuteen laisinkaan.
Suuren etunimikirjan (Lempiäinen, 2001) mukaan "Sirkku-nimestä tiedetään, että vuonna 1877 ilmestyi suomeksi Grimmin veljesten satu Prinsessa Lumisirkku ja kääpiöt, josta Sirkku irtaantui tytönnimeksi. Kansanvalistusseuran kalenteriin nimi ilmaantui v. 1893, mutta muuttui myöhemmin Sirkaksi. Sirkut ovat tietenkin myös myös yleisiä peippolintuja (esim. keltasirkku)."
Renessanssiajan maalari Rafael (1483-1520) oli ensimmäinen merkittävä taitelija, joka hyödynsi työssään alastomia naismalleja. Häntä ennen malleina käytettiin yleisesti miehiä. Taitelijat lisäsivät miesten vartaloihin jälkikäteen rinnat ja naisten muotoja.
Rafaelin aloittama perinne jatkoi myöhemmin barokin aikana (n. 1600-1740), jolloin tuli muotiin maalata entistä realistisempi ja eläväisempiä kuvia ihmisistä. Tältä ajalta muistetaan mm. Rubensin rehevät naishahmot. Barokin ajan maalarit hyödynsivät siis yleisesti eläviä naismalleja, mutta poikkeuksia saattoi olla.
https://en.wikipedia.org/wiki/Nude_(art)
Kirjallisuutta aiheesta, https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND...
Kittilän nimiä on v. 1984 kerännyt Marketta Harju-Autti. Nimilipussa on nämä tiedot: ”Kuiva kuusikkomaa Kapsajoen länsipuolella, Päivänhohtovuoman eteläosassa. Nimen määriteosalle ei ole selitystä.” (Määriteosa on siis tuo Siengalais-.) Lisäksi viitataan nimeen Siengalaiset. Nimilipussa Siengalaiset sanotaan näin: ”Hanhimaan talojen vanhat niittypaikat Kapsajoen varrella Poutamukan alapuolella. Nimestä ja sen alkuperästä ei ole mitään selitystä.” Siengalaisten länsipuolta on sanottu myös Iso-Siengalaiseksi ja itäpuolta Pikku-Siengalaiseksi.
Nimien Siengala(is)-osa vaikuttaisi kyllä siltä, että se voisi olla saamelaisperäinen. Kaaresuvannosta Ruotsin puolelta onkin nimiarkistossa pari tietoa vastaavista nimistä. Eira Söderholm on v....
Vesi leijuu pilvessä erittäin pieninä pisaroina tai jääkiteinä. Pilven sisällä olevat pienet pisarat ja jääkiteet ovat matkalla alaspäin, mutta hyvin hitaasti, koska ilman vastus on suuri ja ne ovat hyvin pieniä. Samaan aikaan pilven kohdalla oleva ilma nousee ylöspäin, mikä on syy pilven syntyyn. Ilman sisällä pisarat siis putoavat alaspäin, mutta samaan aikaan koko ilmamassa liikkuu ylöspäin nopeammin kuin pisarat ehtivät pudota. Pilvessä vesipisarat ja jääkiteet törmäilevät toisiinsa ja kasvavat vähitellen suuremmiksi.Kun ne ovat kasvaneet riittävästi, painovoima voittaa ilmanvastuksen vaikutuksen
Pilvet ovat norsuja https://yle.fi/uutiset/3-5766136
https://www.ts.fi/teemat/1074203472/Taivaalla+voi...
V. A. Koskenniemen runo Kesäyö kirkkomaalla julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Hiljaisuuden ääniä (1919). Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksista V. A. Koskenniemi: Kootut runot 1906-1955 (useita painoksia) ja Jääkukkia : V. A. Koskenimen valitut runot (1995).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
https://finna.fi/
Hei!
Olisikohan kyseessä vuonna 2019 julkaistu JP Koskisen Tulisiipi? Kirjassa Amerikassa asuva suomalaistaustainen perhe muuttaa Atlantin yli Neuvosto-Karjalaan kuultuaan huhuja sinne rakennettavasta työväen paratiisista. Perheen pojalla Kaarlella on suuri unelma lentämisestä ja vapaudesta. Tarina kerrotaan Kaarle-pojan näkökulmasta.
Kustantajan sivuilta löydät lisää tietoa Tulisiipi-kirjasta: https://like.fi/kirjat/tulisiipi/
Jos tämä ei ole etsimäsi kirja, niin palaan mielelläni asiaan.
Voit varata Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta seuraavia esineitä: askelmittari, kantele, kaukoputki, kiikari, kitara (akustinen), kompassi, käsipainot, kävelysauvat, perhoshaavi, pohjaeläinhaavi, roskanpoimija, sateenvarjo, suurennuslasi, trangia ja ukulele. Voit varata soittamalla asiakaspalveluun (puh. 03 621 2612) tai kirjautumalla verkkokirjastoon osoitteessa Vanamokirjastot.fi. Klikkaa oikeasta yläkulmasta "Kirjaudu sisään" ja hae esineen nimellä se esille. Klikkaa sitten "Tee varaus" ja määrittele se kirjasto, mistä haluat esineen noutaa ja klikkaa vielä kerran "Tee varaus". Kirjasto ilmoittaa sinulle sitten kun voit noutaa varauksen. Varauksen ilmoitustapa on se, minkä olet määritellyt, kun olet hakenut kirjastokorttia....
Ohto Manninen on dokumentoinut teoksessaan Miten Suomi valloitetaan: Puna-armeijan operaatiosuunnitelmat 1939-1944 (Edita, 2008) keskeisimmät Stalinin johdolla Suomea ja Baltian maita vastaan laaditut hyökkäyssuunnitelmat.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät ainakin seuraavat pääasiassa saksankielisiä lastenlauluja sisältävät julkaisut:
100 Kinderlieder für Ukulele : beliebte Melodien & Hits aus Film und TV
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2236051
100 Kinderlieder für Gitarre : beliebte Melodien & Hits aus Film und TV
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2304310
Die 100 besten Kinderlieder
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2483310
Kinderlieder zum Einsteigen und Abfahren : Liedersammlung und aufbauender Gitarrenkurs
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2460639
Sing a song of Germany : favourite German songs for children to sing and play
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/...
Kyseessä voisi olla François Ozonin elokuva Aika lähteä (Le Temps Qui Reste, 2005), joka on esitetty Yle Teemalla ainakin vuonna 2012. Ylen sivuilla elokuvaa luonnehditaan seuraavasti:
"Ranskalaisen François Ozonin ohjaama elokuva kertoo nuoren miehen viimeisistä päivistä. 31-vuotias menestyvä valokuvaaja Romain saa tietää olevansa parantumattomasti sairas: elinaikaa on jäljellä enää muutama kuukausi. Romain ei kerro sairaudesta läheisilleen, isoäitiä lukuun ottamatta. Kaunis ja lahjakas Romain on tottunut toisten ihailuun sekä saamaan anteeksi toilailut ja tökerön käytöksen. Kuoleman läheisyydessä hän ei tee parannusta, mutta täysin yllättävä kohtaaminen tarjoilijattaren kanssa johtaa hänet elämänsä ehkä ensimmäiseen ja viimeiseen pintaa...
Nigeriläis-kongolaiset kielet on wikipedian listauksen mukaan kielten lukumäärässä laskien suurin kielikunta. Täältä näet kielikuntien sijoitukset: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_language_families
Puhujien määrässä indoeurooppalaiset kielet on maailman suurin kielikunta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Indoeurooppalaiset_kielet
