Monihaulla, johon linkki alussa, löytyi seuraavia teoksia, joita on saatavissa Suomesta yliopistojen kirjastoista:
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Teaching in tandem : effective co-teaching in the inclusive classroom.Wilson, Gloria Lodato.2011.
Autonomous language learning in tandem / edited by Tim Lewis and Lesley Walker.2003.
Classroom tandem : outlining a model for language learning and instruction. 2013
Guide to language learning in tandem via the Internet. 1996.
Tandem learning on the Internet : learner interactions in virtual online environments (MOOs).2002.
Suomen kieli ja ruotsin kieli tandem-kontaktissa : kommunikointistrategioiden käyttö tandem-opetuksessa Vaasassa / Sofia Toivonen.Toivonen, Sofia.2014.Opinnäyte.
TANDEM :...
Ignatiuksen virsi 596 "On kaikki tässä elossa..." löytyy kokonaisuudessaan esimerkiksi seuraavasta: Suomen evankelisluterilaisen kirkon virsikirja : hyväksytty kahdennessatoista yleisessä kirkolliskokouksessa v. 1938, J.F. Olan : Tampere, 1945.
Helmet-kirjastojen käyttösäännöissä asiasta sanotaan vain näin:
"Henkilökohtaisen kirjastokortin, lainausoikeuden ja tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta tai kirjastoautosta. Kortin saat, kun ilmoitat osoitteesi ja esität kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite."
( http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_… )
Joten kyllä, yllä mainituin edellytyksin saat kirjastokortin, ja sen saa kyllä saman tien.
Tarkoitat varmastikin Arafatin ensimmäistä vierailua Suomessa tammikuussa 1989. Vierailuin mahdollisuutta oli pohdittu jo 80-luvun vaihteesta alkaen ja se herätti paljon tunteita. Johannes Virolaista kaavailtiin kutsun esittäjäksi mutta lopulta kutsun esitti Suomen hallitus ja vierailua isännöi ulkoministeri Kalevi Sorsa.
Tunnelmia ja taustaa vuoden 1989 vierailusta voit katsoa Ylen elävästä arkistosta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/23/jasser-arafatin-suomen-vierail…
Myös Kalevassa on luettavissa artikkeli vierailun taustoista: http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/arafatin-ensivierailu-suomeen-oli…
Oikeaa tietoa olet saanut. Karamellia tarkoittavia karjalan kielen sanoja ovat sekä karameli että n'amu. N'amu-sana alkaa pehmeällä eli liudentuneella konsonantilla n'. Sanan kirjoitusasussa käytetään pehmennysmerkkiä ('), koska siinä konsonanttia seuraa takavokaali a. Karjalan kielessä on kaikkiaan kuusi pehmeätä eli liudentunutta konsonanttia: t', d', l', n', r', s'. Pehmennysmerkkiä tarvitaan siinä tapauksessa, että konsonanttia seuraa takavokaali a, o tai u. Etuvokaalit pehmentävät edeltävän konsonantin automaattisesti, joten niiden kanssa pehmennysmerkkiä ei tarvita.
Lähde:
Ljudmila Markianova & Raija Pyöli, Sanakirja suomi-karjala. Salmi-säätiö, 2008
Kyseessä on varmaankin Bo Carpelanin runo Det stumma gräset kokoelmasta Den svala dagen (1961). Runo alkaa rivillä "Hjärtat överenstämmer inte med sina gränser…"
Runo on luettavissa myös mm. antologiasta Levande svensk poesi : dikter från 600 år (i urval av Björn Håkanson, 1996)
Runotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Laulu on nimeltään Naispartakone. Se alkaa: "Mies nousi ylös aamulla / ajoi parran partakoneella...". Sitten partakone alkaa puhua miehelle: "... suutele mua suulle / kun olen käynnissä / muutun silloin prinsessaksi..."
Naispartakone julkaistiin M.A. Nummisen albumilla Koomikon kahdet kasvot (1984). Cd-versio ilmestyi v. 2011 ja sitä on saatavissa kirjastosta.
Tytönnimi Ronja ei kaiketi varsinaisesti tarkoita mitään. Kirjailija Astrid Lindgren kehitteli sen saamelaisesta järvennimestä Juronjaure jättämällä siitä pois alun ja lopun. Suomessa jo ennen Lindgrenin Ronja rövarsdotter -kirjan ilmestymistä (1981) muutamalle kymmenelle tytölle annettu Ronja-nimi on selitetty meillä käytössä olleeksi Veronikan ja Matronan lempinimeksi.
Kyttälän poikki kulkeneen Ronganojan ja sen mukaan nimensä saaneen Rongankadun nimi puolestaan on muiden suomalaisten "Ronko"-nimien tapaan yhdistetty rukiin haltijan Rongoteuksen nimeen.
Lähteet:
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Väinö Voionmaa, Tampereen kaupungin historia. 1, Tampereen historia Ruotsin aikana
Kyseessä on maa, joka on kuivatettu tai pysyy kuivana patoamalla tai sulkujen avulla, hollannin kielisiä vivahteita löytyy Nederlandse encyclopedie:stä https://www.encyclo.nl/begrip/polder
Hollanti-englanti -sanakirjasta löytyi käännös englanniksi ja se on polder. Oxford Cambridge Dictionary:stä sana löytyy myös, https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/polder.
Käsitteelle ei taida suomen kielessä olla yhtä vastaavaa käsitettä. Sanakirjoista esim. Kielitoimiston sanakirja, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kuivatus ja mm. AFO - Luonnonvara- ja ympäristöontologia http://finto.fi/afo/fi/, löytyy sana kuivatus, jota on käytetty luonnon suojeluun ja maanviljelykseen liittyvissä teksteissä, joita...
"Kevemmällä" ei vaikuta olevan kovinkaan laajasti käytössä, mihin viittaa jo se, että Google-haku sanalla tuottaa ainoastaan 111 tulosta, ja näistäkin osassa sanaa käytetään "kevyen" sijamuotona. Ilmaisua ei löydy myöskään tutkimistani murresanakirjoista. Kenties lähimmäs osuu Etelä-Savossa, Uukuniemellä ja Kiteellä jossakin määrin esiintyvä "keveellä". Tässä komparatiivi taipuisi kuitenkin ennemmin "keveemmällä".
Lähde: Suomen murteiden sanakirja. 6. osa, kala-keynätä. 1999. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
Kyseessä on Miguel Hernándezin (1910-1942) runo Elegía a Ramón Sijé kokoelmasta El rayo que no cesa (1936).
Runosta ei löydy suomennosta, mutta voit lukea Michael Shaden englanninnoksen alla olevasta linkistä.
https://sites.google.com/site/nightingalesthatsing/40-poemas/elegia-a-r…
https://sites.google.com/site/nightingalesthatsing/home
Kertomus sotkasta ja maailmansynnystä on Kalevalan ensimmäisessä runossa.
Kalevalan englanninnoksen voit lukea esimerkiksi täältä.
http://www.gutenberg.org/files/5186/5186-h/5186-h.htm
Kalevala on käännetty englanniksi usempaankin kertaan. Jos haluat jonkin toisen tulkinnan Kalevalasta, löydät englanninnokset tästä listasta.
https://kalevalaseura.fi/kalevalasta/kalevalan-kaannokset/
Etsit varmaankin säveltäjä Jacques Offenbachin can can -musiikkia ooperasta Orphée auf Enfers (suom. Orfeus manalassa). Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy muutamia CD-äänilevyjä, jossa kyseinen kappale on kuultavissa, esim. "Klassinen musiikki elokuvissa", "Ballet favorites", "Can-can and other dances from the opera". Kirjastossamme on myös DVD-taltiointi kyseisestä oopperasta. Aineiston saatavuutta voit tiedustella Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosastolta ma-pe 11-20 ja la 11-16, puh. 014-624448. Kirjaston verkkosivuilla on myös mahdollisuus hakea kaikkea kirjaston aineistoa osoitteessa: http://www.aaltokirjastot.fi
UEFA:n nettisivujen mukaan UEFA:n pääsihteeri (general secretary) on Gianni Infantino. Alla olevan linkin takaa löytyy kuvaus pääsihteerin tehtävistä, joihin kuuluu mm. liiketoimintasuunnitelman esittäminen ja tulo- ja menoarvion laatiminen. UEFA:n johtaja on Michel Platini.
http://www.uefa.com/uefa/aboutuefa/organisation/generalsecretary/index…
Ohessa merikeskuksen informaatikon selvittämä tsunami-asia. Sanaa voi käyttää myös sisävesissä tapahtuvista ilmiöistä.
Teoksessa
S.K. Runcorn (ed.)
International Dictionary of Geophysics
Pergamon.
todetaan näin:
TSUNAMI. Definition: Tsunami is a large wave caused in the sea or a lake subsequent to an earthquake, volcanic eruption, etc.
Informaatikko ehdottaa, että jos termiä käytetään sisävesien kohdalla, voi myös käyttää ilmaisua ”tsunamin kaltainen etc.”.
Kuulostaa siltä, että kirja on mahdollista korjata kirjastossa eli sen voi tuoda sellaisenaan kirjastoon. Kirjaa ei kannata palauttaa automaattiin vaan suoraan henkilökunnalle. Palautuksen yhteydessä voi kertoa, että kirja on rikki. Henkilökunta arvioi, onko se korjattavissa. En voi tässä siis sanoa viimeistä sanaa, koska kirja on nähtävä, jotta tietää, pitääkö se poistaa vai korjata. Mikäli kirja poistetaan, asiakas korvaa sen.
Hei! Ei ole. Metkamatka on Espoon kaupunginkirjaston tapahtumasarja. Lue lisää infoa aiheesta täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/MetkaMatka_j…
Tämä esitys on julkaistu CD-levyllä MUSALISTA 3 vuonna 1997 (Sveriges Radio SR-FRcd004). Vaikuttaa siltä, että se löytyy Suomessa julkisista kokoelmista vain Kansalliskirjastosta. Tätä kappaletta ei lainata, mutta sen voi käydä kuuntelemassa paikan päällä Kansalliskirjaston Musiikkikirjastossa.
Kysymyksessä oleva ilmaisu "miten saisin sen tänne netin kautta" ei kerro, missä "tänne" sijaitsee, mutta yleisesti voi sanoa, että jos jotain äänitettä ei ole valmiiksi netissä saatavana, kirjastot eivät voi asiassa auttaa muuten kuin kaukolainaamalla. Jos kysyjä asuu esimerkiksi Ruotsissa, on todennäköisesti helpompaa saada tämä levy jonkin ruotsalaisen kirjaston kautta, kun kyseessä on ruotsinsuomalaisten tarpeisiin valmistettu kokoelma.
Heikki...
Kyllä on. Salo on yksi Vaski-kirjastoista, eli riittää kun varaat kirjan itsellesi ja valitset noutopaikaksi haluamasi kirjaston. Varaussysteemi ei mahdollista kirjan lähetyspaikan valitsemista, mutta saat haluamasi kirjan sieltä mistä se on parhaiten saatavana. Varaaminen on ilmaista, vain noutamaatta jääneistä varauksista peritään maksu (2€ nyt 6.3.2017).
Varauksen voi tehdä verkkokirjastossa osoitteessa https://vaski.finna.fi/ tai se voidaan tehdä sinulle missä tahansa Vaski-kirjastojen neuvonnoista. Ohjeet varauksen tekoon löydät verkkokirjastosta : Asiakkaalle > Asiakkaana kirjastossa > Varaukset.
