Kaunokirjallisen teoksen lajin ilmaiseminen on vanha perinne, jota jotkut tekijät ja kustantajat edelleen harrastavat, jotkut toiset eivät. Varsinkin hyvin lyhyisiin ja yleisluontoisiin julkaisun nimiin liitetään mielellään jonkinlainen "selite", jottei synny turhia väärinkäsityksiä.
Vaikka asia on useimmiten ilmeinen sen jälkeen, kun julkaisu on lukijan kädessä, voi tällaisella täsmenteellä olla esimerkiksi kirjastojen luetteloissa selventävä vaikutus. Esimerkiksi "Aura : Romaani" erottaa sen selkeästi auroja käsittelevästä tietokirjasta tai runokirjasta "Aura : Runoja".
Harvemmissa tapauksissa tällaisella alanimekkeellä halutaan myös korostaa teoksen fiktiivistä luonnetta. Jos kirjan nimestä ei voi päätellä - eikä aina myöskään itse...
Valitettavasti on niin, ettei tätä laulua "I love him" ole koskaan julkaistu nuottina suomenkielisin sanoin. Sama tilanne on sadan muun käännösiskelmän kohdalla. En löytänyt laulusta myöskään alkukielistä nuottia mistään kokoelmasta, mikä ei varmuudella tarkoita, etteikö sitä olisi koskaan julkaistu, mutta ainakaan ihan helppo tapaus tämä laulu ei näytä olevan.
Itsenäistä Wikipedian artikkeliakaan laulusta ei näytä olevan, mutta levytyksistä löytyy kyllä tietoja googlaamalla.
Heikki Poroila
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta saa 86 hakutulosta haettaessa asiasanalla ympäristönsuojelu ja rajattaessa haku (hakusivun vasen reuna) aikuisten kokoelmassa oleviin englanninkielisiin tietokirjoihin. Näin löytyy mm teokset Hengeveld, Rob: Wasted world : how our consumption challenges the planet (The University of Chicago Press, 2012); Burley, Helen: How can I stop climate change? (HarperCollins, 2008) sekä useita ympäristötilastoja eri vuosilta.
Alan erikoiskirjasto on Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) kirjasto ja tietopalvelu, yhteystiedot sivulla http://www.syke.fi/fi-FI/Palvelut/Kirjasto_ja_tietopalvelu.
Aineistoa voi hakea myös Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta https://finna.fi. Yliopiston kirjasto...
Kuluttaja-lehti on testannut vuonna 2007 (lehden numerossa 5, s. 17-19) proteiinipatukoita. Lehti testasi 12 patukkaa, mutta selvitti vain niiden hiilihydraattimäärän, ei pelkkiä sokereita. Testin mukaan patukoiden hiilihydraattimäärät sataa grammaa kohden vaihtelivat 23:sta 61:een.
Mtv:n Kevyesti testattu -blogi testasi viisi proteiinipatukkaa. Niissä oli sokereita 2-28 grammaa 100 grammaa kohden:
http://blogit.mtv.fi/kevyestitestattu/2013/05/03/patukat-syynissa/
Sokereiden määrä patukkaa kohden vaihtelee siis suuresti, eikä keskimääräinen määrä ehkä kerro kovin paljon.
Laskusi on varmaankin koulutehtävä. Apua sen ratkaisemiseen kannattaa kysyä opettajalta.
Sosiologia -lehden kaikki vuosikerrat vuodesta 1964 lähtien ovat saatavissa Pasilan lehtivarastosta.
Tiedustelun mukaan heillä ei ole tarvetta lisäkappaleille. Muut kaupunginkirjaston toimipisteet eivät varastoi Sosiologia-lehteä.
Kallion kirjastosta voi lainata lehden kuluvan ja kahden edellisen vuoden numeroita.
Kouvolan pääkirjaston lehtisali on hiljainen lukutila. Urban Office-tilassa heti eteisaulan vieressä on työpisteitä muusta kirjastotilasta eristetyssä rauhallisessa tilassa, mutta tilassa saa myös tehdä pienimuotoisia ryhmätöitä; lähes aina se on kuitenkin hiljaista aluetta.
Pääkirjastossa on myös muutamia varattavia tutkijanhuoneita. Niistä peritään viikkovuokra.
Tilastokeskuksen sivuilla kerrotaan, että Suomessa on vuonna 2012 otettu käyttöön uusi syntyperäluokitus, joka on käytössä myös muissa Pohjoismaissa. Sen mukaan ihmisen syntyperä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Tämän luokituksen mukaan ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa. Sama tilastointitapa on siis käytössä myös Ruotsissa. Alla lisää tietoa aiheesta:
http://www.stat.fi/meta/kas/syntypera_ja_ta.html
Tilastokeskuksen sivuilta löytyvät myös tiedot ulkomaalaistaustaisten henkilöiden lukumääristä...
Kolikkoa näkemättä on vaikea arvailla mitään. Mahdollisesti kolikkoa on jälkeen päin käsitelty asiaankuulumattomalla tavalla, jolla ei ole mitään tekemistä kolikon alkuperäisen painamisen tai numismatiikan kanssa.
Suositeltavaa on näyttää kolikkoa numismaatikolle. Alan liikkeitä löytyy mm. Tampereelta.
Hei, valitettavasti tietojemme mukaan kirjasta ei ole olemassa selko- tai lapsille soveltuvaa lyhennettyä versiota tai äänikirjaa. Kirjasta on kylläkin tehty useita elokuva- ja televisiosovituksia, mutta usein ikärajana näyttäisi olevan K12.
Tarkoittanet Helmet-kirjastoissa järjestettäviä kielikahviloita, joissa voit harjoitella suomen puhumista rennossa seurassa.
Alla olevasta linkistä löydät listan kaikista Helmet-kirjastojen kielikahviloista.
http://www.helmet.fi/download/noname/%7B5C5AB153-3FB8-4921-8724-4D096C5…
Voit etsiä sopivaa kielikahvilaryhmää myös Helmet-palvelusivuston tapahtumakalenterista.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat?t=Kielikahvi…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Suomen_kiele…
Voit palauttaa lainasi mihin tahansa Turun kaupunginkirjaston toimipisteeseen.
Voit palauttaa lainaamasi kirjan myös jonkin toisen Vaski-kirjaston toimipisteeseen.
Turun kaupunginkirjaston lisäksi Vaski-kirjastoihin kuuluu 17 varsinaissuomalaista kunnan- ja kaupunginkirjastoa, esim. Turun naapuruskuntien Naantalin, Raision, Ruskon, Kaarinan ja Liedon kirjastot.
Tietoa Vaski-kirjastojen palveluista ja käyttösäännöistä löydät tämän linkin takaa: https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Hei,
Murha.info-sivustolta löytyi vanha keskustelu Artturi ja Orvo Väänäsestä, jossa lähteeksi mainitaan Apu-lehti nro 35, ilm. 2.9.–67.
Tämä lienee kysymäsi artikkeli. Tuon perusteella juttua ei näyttäisi olevan useammaassa lehden numerossa.
Apu-lehteä pitäisi olla saatavissa Varastokirjastosta, joten pyydä kirjastoasi tilaamaan artikkelikopio kyseisestä lehdestä.
Todellisiin tapahtumiin ja henkiöihin perustuvat fiktiiviset teokset ovat vanha ja yleinen ilmiö, ääritapauksissa puhutaan ns. avainromaaneista, kun kirjoittaja on jättänyt riittävästi tunnistamista helpottavia johtolankoja. Mikään laki ei kiellä tällaista fiktiota sinänsä ja jos henkilöhahmot eivät ole tarkalleen esikuviensa mukaisia, myöskään laissa kielletty herjaus tai toisen kunnian loukkaus ei välttämättä realisoidu. Fiktiivisillä henkilöillä kun ei ole intimiteettisuojaa.
Jos kuitenkin haluaa olla varma, ettei jälkipuheita ja mahdollisia haasteita tule, kannattaa tietenkin kirjoittaa niin, ettei tekstiä voida tulkita todellisen ihmisen kunniaa loukkaavaksi. Tässä liikutaan harmaalla alueella, mutta nyrkkisääntönä voitaneen...
Elokuva Muistojeni Julia (Julia, ohj. Fred Zinnemann) sai Suomen ensi-illan 17.3.1978. Sen aikaisessa tekstilistassa repliikit on suomennettu näin: "Yritin tavoittaa Juliaa Wienissä. Mutta hän ei halunnut sitä. Hän teeskentelee köyhää. Tekeen anti-fasistista työtä. "
Lähdet:
Elonet https://www.elonet.fi/fi/elokuva/127849
Elokuvan testilista, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti.
Timo Kalaojan säveltämä ja Jukka Itkosen sanoittama Aamun maa löytyy nuottina ainakin kokoelmista Parhaat (Fazer Musiikki 1993, 951-757-278-6) ja On elämän laulu (Fazer Musiikki 1991, 951-757-212-3). Molemmat löytyvät Outi-kirjastoista monin kappalein, tuo "Parhaat" on myös Oulun pääkirjastossa hyllyssä.
Heikki Poroila
Voit ilmoittaa kadonneesta kirjastokortista soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Asiakasrekisterimme on yhteinen, joten tieto kadonneesta kortista voidaan viedä rekisteeriin missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta, kohdasta Kirjastot.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjastojen ollessa suljettuna voit soittaa numeroon 09 3108 5309. Kerro vastaajan nauhalle, miksi soitat, nimesi ja henkilötunnuksesi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmatilanteet(953)
Kyllä hän matkusteli Meksikossa ja Yhdysvalloissa. Tosin vasta vuonna 1954, ehdittyään jo sitä aiemmin kirjoittaa lukuisia Meksikoon ja ainakin pari Arizonaan sijoittuvaa seikkailukirjaa. Hän pyrki kuitenkin pitämään huolta siitä, että tapahtumapaikat kuvattiin kutakuinkin oikein. Hän luki Meksikoa käsittelevää kirjallisuutta ja tutki karttoja. Tarinoissa viitataan oikeisiin paikkoihin.
Penttilän matkakertomus Yhdysvalloista ja Meksikosta ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1954 nimellä Nauravan kuoleman maa. Haastatteluissa hän kertoi olleensa Meksikossa kuin kotonaan ja osuneensa tarinoissaan mielikuvituksensa avulla hyvinkin oikeaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uuno_Hirvonen
Wild West Finland : suomalaisen...
Helsingin yliopiston almanakkatoimiston nimipäiväkalenterin mukaan Bellalla ei ole nimipäivää.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html
