Tähän on vastattu aiemmin Kysy.fi-palvelussa. Kyseessä on 1000-luvun Kashmirista, Intiasta peräisin oleva runo. Sanskritinkielisen tekstin alkuperäinen kirjoittaja oli Bilhana-nimellä tunnettu runoilija. Hyvien ihmisten juhla -romaanin loppusivuilla on osa tästä runosta. Steinbeck käytti E. Powys Mathersin englanninnosta.
http://www.kysy.fi/kysymys/kuka-kirjoittanut-steinbeckin-hyvien-ihmiste…
https://vanderburg.org/etc/black_marigolds.html
Voi kirjoittaa. Esimerkiksi nimiä käännetään venäjänkieliseen tekstiin.
Suomalaisten nimien kirjainasu venäjänkielisessä tekstissä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaisten_nimien_kirjainasu_ven%C3%A4j…
Säkeet ovat peräisin Rauhalan vuonna 1981 julkaistun Ikkuna rohkeuteen -kokoelman runosta, joka alkaa sanoin "Hyökynä kohisee sieluuni tuuli". Kysymyksen sitaattiin sisältyy jälkimmäinen runon kahdesta säkeistöstä lähes kokonaan. Lopusta puuttuvat vain sanat "lintujen sini vetten päällä":
"Tule Sinä, joka näet / veneen hädän / ja tunnet kaikki uponneet kivet, / tule ja seisahdu sieluni vesille, / jotta näkisin: / aamu on lämmin / ja taivas avoin, lintujen sini / vetten päällä."
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan vuoden 2021 lopussa ruotsinkielisten osuus Varsinais-Suomessa oli 5,7 % (koko maassa osuus oli 5,2 %). Oheisesta taulukkopoiminnasta näet ruotsinkielisten osuudet Varsinais-Suomessa kunnittain: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/88763dad-a363-4d00-b4d7-a0756e2b5ecf
Vuotta 2022 koskevat väestörakennetiedot julkaistaan 31.3.2023.
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne: https://stat.fi/tilasto/vaerak
Tilaston tietokantataulukot: https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/?tablelis…
Taulukko 11ra -- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2021: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…
Ohjeita taulukoiden...
Paljon ulkomailta cd-levyjä tilaava kollega tiesi kertoa, että toimitustavan voi tilatessa itse valita, jolloin kotiinkuljetuskin on mahdollinen. Postin lisäksi paketteja saattavat nykyään toimittaa monet muutkin kuljetuspalvelut. Postimaksun hinta määräytyy sen mukaan mikä on paketin paino (eli montako levyä tilaa) ja mistä maasta tilaa. Kaikista EU:n ulkopuolelta tulevista paketeista täytyy nimittäin maksaa tullimaksu, EU:n sisällä riittää pelkästään postimaksu.
Kaikki EU:n ulkopuolelta tulevat paketit täytyy tullata - Tulli
Näin ollen toimitustapa ja maksut ovat tapauskohtaisia.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa olevat lainattavat cd-levyt näet Helmet-verkkokirjastosta: Helmet
Jos kirjastossa käynti on...
Virren 235 toinen säkeistö alkaa "Niin kuin haavoitettu hirvi, ahdistettu kyyhkynen, särkyneenä kuljin täällä, löysin armon Jeesuksen". Tekijänoikeussyistä en voi tässä palvelussa kirjoittaa koko virren sanoitusta, mutta voit lainata virsikirjan kirjastosta ja tutustua kyseiseen virteen ja koko kirjaan tarkemmin. LinkitRuotsin kirkon virsikirja Kuopion kirjaston kokoelmissa: https://kuopio.finna.fi/Record/kuopio.234209?sid=4736820418Ruotsin kirkon virsikirjan saatavuus kaikissa Suomen kirjastoissa (finna.fi): https://finna.fi/Record/anders.556112?sid=4736824540
Risto Ahti on suomentanut W H Audenin runon Funeral Blues. Suomennos sisältyy teokseen Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio, 1988). Runon nimi on suomennoksessa Laulu ja se alkaa rivillä Pysäyttäkää kaikki kellot, puhelinlinjat katkaiskaa. https://allpoetry.com/funeral-blues
Etsiskelin etymologisista sanakirjoista tätä sanaa ja löysinkin sanan samassa muodossa muistakin kielistä. Se ei siis ole suomennos, vaan sana guttaperkka esiintyy esimerkiksi englannin, ranskan ja saksan kielissä kirjoitusasussa guttapercha tai gutta-percha ja italian kielessä guttaperca. Sen alkuperästä löysin seuraavanlaisen selityksen melko vanhasta etymologisesta sanakirjasta: se koostuu malesian sanasta gatah tai ghetah, joka merkitsee kasvin erittämää nestettä sekä Pertjah, joka on Sumatran saaren ja sen puun malesialainen nimi, joka tuottaa nestettä, josta guttaperkka on peräisin, http://www.etimo.it/?term=guttaperca. Saman selityksen antaa Wahrig Deutsches Wörterbuch ja ranskalainen CNRTL, https://www.cnrtl.fr/etymologie/gutta-...
Tarkoitatko ehkä Jukka Kuoppamäen säveltämää ja Chrisse Johanssonin sanoittamaa humppaa "No justiinsa juu"? Se alkaa: "No justiinsa juu, se on jetsulleen sellainen/semmoinen tyttö, josta vaimon teen."
Ei ole yllättävää, että pienten lasten vanhemmat tai ensimmäistä lastaan odottavat ovat huolissaan tulevaisuuden uhkatekijöistä. Ilmastonsuojelu tai ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen hidastaminen ja toisaalta luonnonvarojen säästäminen kierrättämällä kiinnostavat heitä syystäkin.
Mediassa on siteerattu viime vuosina useita erilaisia tutkimuksia ja barometrejä jotka tavalla tai toisella koskevat tätä aihepiiriä. Onkin vaikeaa näillä lähtötiedoilla löytää tarkasti kyseistä lähdettä.
Sitran julkaisuja voi tutkia verkkosivuilta https://www.sitra.fi/julkaisut/ Sivun ylänurkan hakutoiminnosta voi olla apua. Sitran tutkimukset liittyvät paljolti kestävään tulevaisuuteen.
Vuonna 2019 Sitra selvitti, että alle 30-vuotiaat ovat erityisen...
Konsta Jylhä on säveltänyt ainakin kolme joululaulua, joita nimitetään vaihtelevasti "Joululauluksi", "Konstan joululauluksi" tai "Konsta Jylhän joululauluksi". Pelkän laulun nimen perusteella ei siis voi tietää varmasti, mistä laulusta on kysymys.
Ainoan selkeän viitteen Jylhän säveltämästä, sanoilla "Syntyi lapsi taivahista" alkavasta laulusta löysin Tuomas Piirosen kirjasta "Joulun lauluperinne : joululauluhakemisto" (Kirjastopalvelu, 1992). Sen mukaan laulun nimi on "Joululaulu". Sanoittajan nimeä ei kirjassa mainita. Kirjan mukaan laulun nuotti sisältyy "Kultalyhde"-nimiseen vuoden 1977 joululehteen, jonka on kustantanut Ristin voitto. Finna-hakupalvelun mukaan lehti on tilattavissa kaukolainaksi Varastokirjastosta. Se on...
Hei,
Kyseiseen kappaleeseen löytyy nuotti useammastakin eri nuottikokoelmasta. Esimerkiksi Suuri toivelaulukirja 1:ssä on nuotti kyseiseen kappaleeseen.
Nuotti myös monesta muusta nuottikirjasta. Voit tehdä haun esim helmetin sivuilta tai finna.fi sivujen kautta. Tai asioida paikallisessa kirjastossa (mielellään musiikkiosastolla), josta suurella todennäköisyydellä nuotti löytyy heti hyllystä. Nuotti löytyi sen verran monesta teoksesta.
Vaasasta kertovia romaaneja ovat mm:
Granholm, Olof: Pensionärsdansen
Hannus, Ulla: Inre hamn
Herala, Karin: Bagarbarn, I dina ögon sjunger Blues
Härkönen, Anna-Leena: Häräntappoase (vähän Vaasasta)
Kontturi, Venny: Ruukinkuja, Kankurikello
Laurila, Heikki: Paketti
Mikkanen, Raili : Pähkinäpuinen lipas (=Vanha Vaasa)
Nyström, Carita: Den förvandlade gatan
Ojaharju, Jorma: Vaasa-trilogia: Valkoinen kaupunki, Paremmassa maailmassa ja Maa kallis isien
Peltomaa, Marianne: Lydia Light
Pättikangas, Eira: Jokaisella kotinsa, Kirkas taivas, jäinen maa
Rabb, Solveig: Rubelgömman
Stürmer, Wava: Till varje pris
Topelius: Välskärin keromuksia
Wikström, Inger: I syrenernas tid. En berättelse om två kvinnor.
Östman, Catharina: Jag sökte en dröm...
Energiamittari toivottaisiin palautettavaksi siihen kirjastoon, mistä se on lainattu. Asian voisi tietysti vielä varmistaa Itäkeskuksen kirjastosta puh. 31085090.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/yhteystiedot/
Kirjastojärjestelmässä on ollut viime viikkoina toimintahäiriöitä, joiden takia kaikkia palautuksia ei ole voitu käsitellä saman tien valmiiksi, mutta viimeistään seuraavana päivänä palautusten olisi pitänyt rekisteröityä järjestelmään.
Antamillasi kovin niukoilla tiedoilla en valitettavasti pysty selvittämään asiaa. Sinun kannattaakin ottaa yhteyttä suoraan Kontulan kirjastoon ja kertoa hiukan tarkemmin, mistä on kyse. Kirjastokorttisi numero helpottaa asiaa, samoin tieto siitä, mitä lainoja olet palauttanut.
Kontulan kirjaston yhteystiedot löydät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kontulan_kirjasto
