Kyseessä on englantilaisen Cicely Mary Barkerin (1895 - 1973) runo Lumikello (The Snowdrop Fairy), jonka on suomentanut Eila Kivikk'aho.
Runon loppu menee hiukan toisin. Voit lukea runon esimerkiksi teoksista Talven kukkakeijut (1991) ja Kukkakeijujen kultainen kirja (1998).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://flowerfairies.com/the-snowdrop-fairy/
https://en.wikipedia.org/wiki/Cicely_Mary_Barker
Näyttää siltä, että Savojärvivalssia (säv. Hilja Harinen, san. Antti Maanpää) ei ole julkaistu nuottina.
Kauneimmat kiitokset (säv. Ilpo Mäkelä, san. Jorma Ylismäki) on julkaistu nuottikokoelmassa 40 kotimaista (Scandia, 1981) sekä Mäkelän omakustanteessa (julk. I. Mäkelä, 1982). Ensin mainittua on saatavissa ainakin kansallisesta varastokirjastosta ja Lieksan kirjastosta. Mäkelän omaa julkaisu on puolestaan Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Saatavuus: Varastokirjasto Lieksa Tampere
Nuotin voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston välityksellä.
Katsopa netistä sivut http://www.nuorisokirjailijat.fi/kohonenlaila.shtml (täältä löytyy mm. bibliografia, eli kaikki julkaistut kirjat)
ja http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=1253&A=closeall&C=16112
Myös teoksessa: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Toim. Ismo Loivamaa. - Kirjastopalvelu, ss 68-72 löytyy esittely Laila Kohosesta.
Sekä André Groenista että Vihreästä Oksasta on hankala löytää tietoa. Kummastakaan ei ole mainintaa Tuusulan kirjaston tietoteoksissa, eikä internetistäkään ollut tässä kysymyksessä juuri apua.
Fennica-tietokannassa (Suomen kansallisbibliografia) on mainittuna kolme eri teosta, joissa kirjoittajana on André Groen. Kustantamo Vihreä Oksa on puolestaan julkaissut kahdeksan Fennicasta löytyvää kirjaa, näistäkin kaikki vuosien 1943-45 välillä.
André Groenilta löysin seuraavat teokset:
- Fästning med gyllene kanoer (Stockholm : Fritzes bokförlag, 1949).
- Jagande efter vind : roman (övers. av Björn Palm; Helsingfors 1944).
- Tuulen tavoittelua : romaani (Helsinki : Vihreä Oksa, 1946). (Alkuteos on nimeltään De laatste bewoner van het "Huis in...
Interesting question. Unfortunately it seems that there is no picture of these men together neither in Finland nor in Great Britain. I sent your question to a historian (Markku Ruotsila) who has written a book about Churchill and Finland. He told me that he had tried to find that kind of picture without success.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla ASKOilla DVD-elokuvien katsominen ei onnistu. Töölön kirjastosta löytyy laitteet TV:n/DVD:n katseluun. Ajan voi varata puhelimitse kirjaston musiikkiosastolta numerosta 09-31085725.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Palvel…
Kyllä uuden salasanan saaminen vaatii kirjastokäyntiä ja henkilöllisyyden todistamista. Kyyti kirjastojen käyttösäännöt löytyvät osoitteesta: http://www.kyyti.fi/palvelut/kayttosaannot
Kun on tarpeeksi kuuma, esimerkiksi aavikolla, muurahaiset vetäytyvät pesänsä maanpinnan alapuolisiin osiin, jossa lämpötila ei ole liian korkea. Suomen kaltaisissa viileämmissä maissa tämä ei ole ongelmallista yhtä usein, mutta meilläkin muurahaiset toimivat samoin, jos pesän yläosien lämpötila kasvaa liian korkeaksi.
Nämä ja muutakin tietoa muurahaisista löytyy muurahaiswikistä:
http://www.muurahaiset.net/wiki/index.php/Muurahaisten_biologiaa
Monihaun etusivulta löytyvät nämä tiedot: Turun alueen yleiset kirjastot (Vaski-kirjastot) eivät ole toistaiseksi mukana monihaussa. Vaski-kirjastojen aineistot löytyvät Vaski-Finnasta ja Finna.fi:stä. Centria-kirjasto ei ole toistaiseksi mukana monihaussa.
Turku puuttuu Frankista, koska se on siirtynyt Finna-alustalle. Frankiin ollaan rakentamassa hakua Vaskin aineistoihin, mutta sitä ei saatane käyttöön vielä lähiaikoina. Toistaiseksi Vaskin aineistoja pitää siis hakea joko Vaski-Finnasta, https://vaski.finna.fi/ tai Finnan kautta http://www.finna.fi
Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirastosta selvitettiin, että taloyhtiön pääsuunnittelija on arkkitehtitoimisto Kahri. Todennäköisesti kyseessä on arkkitehti Esko Kahri.
Kyseessä näyttäisi olevan Max Beckmannin (1884–1950) maalaus Die Alte Schauspielerin vuodelta 1926.
http://www.art-magazin.de/kunst/17856-bstr-max-beckmann-new-york/128709…
http://www.thecultureconcept.com/max-beckmann-in-new-york-the-met-fitti…
https://de.wikipedia.org/wiki/Max_Beckmann
Vaihtoehtoja löytyi muutama, mutta en ole aivan varma onko mikään etsimänne.
Murder in mind on elokuva vuodelta 1997. Elokuvassa nainen, joka on syytettynä murhasta, hypnotisoidaan jotta oikea murha selvitettäisiin. Elokuva ei kuitenkaan perustu kirjaan.
http://www.imdb.com/title/tt0119732/
Lars Keplerin kirja Hypnotisoija on tehty myös elokuvaksi. Teoksessa hypnotisoijaa pyydetään mukaan murhatutkimukseen.
http://dekkarihylly.blogspot.fi/2010/05/hypnotisoija.html
Viimeisessä vaihtoehdossa juoni menee kohdalleen, eli psykiatri yrittää hypnotisoida potilaan murhaamaan vaimonsa. Elokuva on vuodelta 1957 ja on julkaistu sekä nimellä The Hypnotist että Scotland Yard Dragnet. Elokuva perustuu kuitenkin näytelmään, jonka on kirjoittanut...
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo, joka alkaa säkeellä Et tiedä mitä teit ja mitä annoit. Runo sisältyy Pohjanpään runokokoelmaan Lyyrillisiä runoja. Se on luettavissa myös Pohjanpään Valituista runoista (WSOY, useita painoksia).
Saatte koko runon sähköpostiinne.
Pohjanpää Lauri: Valitut runot (WSOY, 1953)
Kysyjä tarkoittanee Juri Bessonovin vuonna 1929 Lontoossa julkaistua teosta My 26 prisons and my escape from Solovetsky (Kustantaja Jonathan Cape). Kirjaa ei ole suomennettu eikä tuota englanninkielistä julkaisua näytä löytyvän mistään suomalaisesta kirjastosta.
Heikki Poroila
Niemisjärvellä oleva Oulanki on ollut nykyisten omistajien suvussa vuodesta 1907. Nykyinen päärakennus on vuodelta 1952, sitä aikaisempi asuinrakennus oli Rusilan torppa.
Oulanki-nimi kuuluu Oula-, Oulu-nimiiin, -nki on nimistöjohdin. Oula- ja Oulu-nimiä on Suomessa n. 50 kpl, niistä suurin osa Oulujärven, Päijänteen, Saimaan ja Pielisen rajaamalla alueella. Sana oulu tarkoittaa ’tulvivaa vettä’ ja sitä on tavattu Mäntyharjun ja Miehikkälän murteista ja sen ’lumisohjoa’ merkitsevä vastine luulajansaamesta. Koska Oulu-nimet tarkoittavat yleensä vesistöjä, ’tulvavettä’ merkitsevä sana sopii hyvin niiden kannaksi. Siitä, onko sana alun perin suomea vai saamea on erimielisyyttä.
Lähteet:
Kotiseutumme...
