Rovasti Hannu Päivänsalo on vastannut tähän kysymykseen Raamatun lukijain liiton sivuilla: "Kirkollisessa käytössä oleva Isä meidän -rukous seuraa näiden sanojen osalta tarkasti Uutta testamenttia, jossa sana ”taivas” esiintyy kaiken kaikkiaan useimmiten yksikössä. Nykyisessä Kirkkoraamatun käännöksessä tosin yksikkömuotoon on laitettu useita sellaisiakin kohtia, jotka alkukielessä ovat monikossa. Mistään olennaisesta erosta yksikkö- ja monikkomuotojen käytössä ei taida ollakaan kysymys.
Vanhan testamentin hepreassa yleisin taivaasta käytetty sana on itsessään monikkomuotoinen. Tämän ei ole katsottu kuitenkaan viittaavaan niinkään useisiin taivaisiin, vaan taivaan valtaviin mittasuhteisiin. Samasta näkökulmasta voidaan tarkastella myös...
Kollegamme Merikarvian kirjastossa osasivat vinkata hakuteoksen, joka kertoi ainakin yhden mahdollisuuden nimen taustaksi. Alue on mäntykangasta (en hed), jossa on kasvanut pitkiä mäntyjä. Niistä on saatu hyviä hirsiä (ett timmer) laivanrakennukseen. Merikarvia on aluetta, jossa ruotsinkielen vaikutus on ollut suuri.
Lähde:
Waldenström, Stellan
Sastmola svenska ortnamn och bebyggelsehistoria
Björneborg, 2019
Kyseessä on Martti Haavion runo Kolme karhua. Runo alkaa sanoilla "Oli suuren-suuressa metsässä talo suuri suurien karhujen". Runossa on myös säkeistö: "Marjatta, pikku piikanen, älä lähde yksin metsään lain!" Näin äiti lausui varoittaen. Mutta Marjatta lähti.vain.
Runo kokonaisuudessaan löytyy ainakin Martti Haavion kirjasta Iloinen lorukirja (1984).
Uskaltaisin sanoa, että useimmissa kirjastoissa säilytetään kirjojen väleistä löydettyjä siistejä ja käyttökelpoisen näköisiä kirjanmerkkejä ainakin jonkin aikaa, todennäköisesti vähintään laitoslöytötavaralle vaadittavat kaksi viikkoa (Löytötavaralaki 788/1988). Jos mahdollista ja jos kirjanmerkki selvästi vaikuttaa arvokkaalta tai merkitykselliseltä, kirjaston henkilökunta voi yrittää selvittää kirjanmerkin omistajaa kirjan lainaustiedoista ja ilmoittaa hänelle löydöstä. Omasta kokemuksesta kuitenkin tiedän, että kirjanmerkkejä löytyy niin paljon, että kaikkia omistajia ei pystytä tai ehditä tavoittamaan. Noutamattomat kirjanmerkit heitetään sitten aikanaan pois.
Lähteet:
Löytötavaralaki 788/1988....
Ante Pante ja Sunte Punte ovat Anni Swanin satuhahmoja. Heistä kertovia satuja löytyy ainakin kirjoista Swan: Kaksi pikku miestä (1938) ja Rudolf Koivun joulukirja (1990, satu Ante Pante ja Sunte punte Tonttulassa) sekä Somerkivi-Tynell-Airola, Lasten oma aapinen (1963), ss. 142-145.LinkitKaksi pikku miestä: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_kr10257578Ante Pante ja Sunte Punte Tonttulassa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Tärkein ja helpoin keino on käyttää ruokinta-automaattia, jossa linnut eivät pääse ulostamaan ruoan joukkoon. Ruokinta-alueet, ruokintatelineet ja telineiden alapuolelle jäävä maa on pudistettava säännöllisesti vanhasta ruoasta ja lintujen ulosteista. Ruokintapaikan sijaintia voi vaihtaa muutaman metrin talven aikana. Erityisen tärkeää on huolehtia hygieniasta lämpiminä ja kosteina sääjaksoina, koska tällöin olosuhteet tautien tarttumiselle ovat hyvät.Telineet ja automaatit tulisi pestä kuumalla vedellä ja astianpesuaineella ja tarpeen vaatiessa desinfioida. Ruokinta-automaatin alle kertyvää siemen- ja kuorimassaa kannattaa poistaa pitkin talvea. Nämä ohjeet sekä lisätietoa löytyy Birdlifen sivulta Ruokintapaikan hygieniasta...
Lähestyin Suomen Pankin rahamuseota ja intendentti Jaakko Koskentola vastaa seuraavaa:"Kiitos hyvästä kysymyksestä! Tuona aikana Suomen Pankista lähetettiin setelit 100 kappaleen nipuissa. Tässä yhteydessä on hyvä myös ottaa huomioon, että mikäli teatteriesityksessä käytetään markkasetelien kopioita kuvaamaan aitoja seteleitä niin kopioiden on oltava 50 % suurempia tai pienempiä kuin alkuperäiset setelit ja niiden on oltava yksipuolisia. Kopioiden käyttöön on myös aina kysyttävä erikseen lupa Suomen Pankilta (info@bof.fi). Tämä siitä huolimatta, etteivät markat enää ole virallisia maksuvälineitä."Suomen pankin rahamuseon verkkosivut: https://www.rahamuseo.fi/
Tutkin Mikael Juntusen teosta Aitoa hokkia: Kajaanin Hokki (Mikaju-tuotanto, 2007), mutta siinä ei valitettavasti kerrota nimen alkuperästä mitään tarkempaa. Se mainitaan, että jo aikaisemmin oli olemassa seura nimeltä Rauman Hokki, ja perustajat olivat vähän huolissaan, kelpaisiko tuo nimi myös Kajaaniin. Nimi meni kuitenkin läpi.
Koska tosiaan Hokki on ollut nimenä useammallakin seuralla, arvelisin, että se tulisi englanninkielisestä sanasta ice hockey, joka on muokattu suomalaiseen asuun mukailemaan jälkimmäisen sanan lausuntoasua.
Eri lähteissä duunareiksi määritellään työläiset, tyypillisesti ammattikoulutuksen saaneet, perinteisissä teollisuusammateissa toimivat ihmiset. Määritelmä on kuitenkin liukuva, kuten voit lukea mm. seuraavista lähteistä:
https://yle.fi/uutiset/3-9123092
https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000002699784.html
https://www.yrittajalehti.fi/arkisto/artikkeli/3148/
Duunarin käsiteestä voit hakea verkosta lisätietoa kirjoittamalla hakukoneeseen esim. sanayhdistelmän "duunari määritelmä" tai "duunari käsite".
Sointujen yhteydessä ilmaisu flattened (tai pelkästään flat) tarkoittaa suomeksi alennettua. Flattened seventh -soinnussa on peruskolmisoinnun lisäksi neljäs sävel, jonka etäisyys intervallina perussävelestä on pieni septimi. C-duurissa tällainen sointu merkittäisiin, C7 ja se sisältäisi sävelet c, e, g ja b, joista b on alennettu eli pieni septimi, koska c-duurin luonnollinen septimi olisi puolta sävelaskelta ylempänä eli h.
Mutta flatted seventh voi tarkoittaa myös koko soinnun sijaintia sointukierrossa perussävelajiin verrattuna. Jos kappale soitetaan on vaikkapa A-duurista, niin alennettu seitsemännen asteen sointu on G-duuri. Pelissä ovat siis I ja VII asteen soinnut. Niitä hyödyntää Kinksin You Really Got Me -kappaleen vahva ja...
Ikävä kyllä, vaikuttaa siltä, että Siilinkari kuuluu niihin paikkoihin, joiden nimien synty ja nimeämisperusteet ovat pelkkien arvailujen varassa. "Ehkä se joskus ammoin näytti jostain suunnasta katsoen siililtä. Yhteyttä Reuharinniemen lapinraunioihinkin on väläytelty", kirjoittaa Tuomo Koivisto Tammerkoski-lehdessä julkaistussa Siilinkaria käsittelevässä kirjoituksessaan.
Kielitieteilijät ovat selittäneet suomalaisten siili-alkuisten paikannimien perustuvan saamen kielen 'talvikylää' merkitsevään sanaan siida. Näin esimerkiksi Siilinjärven nimen muotoutuminen on selitetty siten, että se on alun perin ollut Siidinjärvi, ja asu Siilinjärvi on syntynyt, kun nimi on seudulla eräilleiden hämäläisten murteen vaikutuksesta mukautunut...
Tein Helmet haun sanoilla lapsuus ja traumat. Haku tuotti 266 teosta, jotka ovat aikuisten osastolla. Joukossa on sekä kaunokirjallisuutta että tietokirjallisuutta. Esim.
En voi lakata ajattelemasta kuolemaa / Venla Pystynen. tai Eloonjääneet / Alex Schulman ; suomentanut Jaana Nikula.
Tietokirjoista esimerkkejä Lapsuuden kehityksellinen trauma : syy arvottomuuteen, häpeään ja syyllisyyteen / Juha Klaavu. tai Naisvangit : rikollisuuden kehä maailman onnellisimmassa maassa / Sonja Saarikoski. Linkki hakutulokseen
Levyyn ei liity nidetietoja. Tämä tarkoittaa, ettei levyä ole vielä yhtään kappaletta lainattavissa.
Nähtävästi se on kuitenkin tulossa, koska tiedot jo löytyvät.
Valitettavasti emme ole onnistuneet löytämään suomennosta kysymäänne runoon, jonka venäläinen alku kuuluu
В кабаках , в переулках, в извивах,
В электрическом сне наяву
Я искал бесконечно красивых
И бессмертно влюбленных в молву.
Runo kuuluu sikermään Город ’Kaupunki’ ja on päivätty joulukulle 1904.
Ilmeisesti hyvin kattavan luettelon suomennetuista Blokin runoista löydätte Lahden kaupunginkirjaston sivulta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/.
Voisiko kyseessä olla runo/värssy, joka alkaa Surren seisoo kotikoivut,valittavat vainiot,armas astuja on poissa, uurastaja uupunut.
Löysin tuon ihan Googlen avulla ja viittauksen Sydän-Hämeen Lehteen 4.10.2007. Itse värssyä ja tekijää en saanut kaivettua esille.
Laitan kysymyksen kirjastonhoitajille tarkoitetulle tietolistalle, josko joku muu löytäisi tekijän.
Täällä Tampereella on viety hyvin runoja alkusäkeen mukaan rekisteriin, mutta en löytänyt tuota vapaanimekehaulla meidän rekisteristäkään.
Skypen sivuilla on sekä englanniksi että suomeksi erilaisia ohjeita. Siellä on myös kohta käyttöjärjestelmistä. Ohjeita löytyy esim. skypeä avattaessa kohdasta ohjeita. Tämäntyyppinen kysymykseen löytyy vastaus parhaiten joko Skypen omilta sivuilta, erilaisista keskustelulistoista tai toisilta käyttäjiltä.
Googlettamalla: skype ja keskustelu saa monenlaisia vinkkejä
Ryhmän tarkkaa perustamispäivämäärää en onnistunut löytämään, mutta Talouselämä-lehdessä, joka on ilmestynyt 16.6.2006, sanotaan:
"Kari Puron johtama ryhmä on neuvotellut 15 vuotta kaikki Suomen työeläkejärjestelmän uudistukset. Ryhmällä on legendaarinen maine."
Puron itsensä kerrotaan sanoneen näin:
"1990-luvun alussa työmarkkinoiden keskusjärjestöt pyysivät minua hoitamaan kokoonkutsumista."
Näiden tekstien perusteella näyttäisi siis siltä, että ryhmä olisi perustettu vuonna 1991.
Anglo-amerikkalainen ja eurooppalainen tekijänoikeus poikkeavat juuri tässä toisistaan merkittävästi. Meillä on suhteellisen tarkat säädökset siitä, mikä on sallittua, mikä ei. Meillä ei toisaalta ole lainkaan tämän "fair use" -käytännön vastinetta.
Varsinaiseen kysymykseen "fanifiktion" laillisuudesta voi vastata helposti. Jos lopputulos ei ole plagiaatti vaan ainoastaan käyttää toisen tekijän teosta lähtökohtana ja/tai innoittajana, se saa suojaa itsenäisenä teoksena. Kuka tahansa saa meillä kirjoittaa oman versionsa "Harry Potterista", kunhan lopputulos on itsenäinen eikä plagioi alkuperäisteoksen ideoita ja juonikaavioita. Erityisesti parodiat ovat kautta historian olleet suosittuja, eikä niiden tekemiseen normaalisti ole estettä.
On...
