Kirjastojen tarjoamat palvelut, kuten kysymäsi sunnuntaiaukiolo, viedään Helmet-kirjastojen Helmet.fi-sivuille Kirjastotietokannan hallintaliittymän kautta. Palvelut ovat joko aktiivisia tai ei-aktiivisia. Kirjastot avoinna sunnuntaisin on palvelu, joka on useimmissa kirjastoissa voimassa vain talviaukiolon aikaan (elokuun puolivälistä toukokuun loppuun). Kesäisin ei Helsingin kirjastoista ole avoinna kuin Kirjasto 10. Rikhardinkadun kirjasto on unohtanut muuttaa palvelun ei-aktiiviseksi kesän ajaksi.
Kirja voisi olla Weilin + Göösin Aapinen, josta otettiin seitsemän painosta vuosina 1967-73.
Aapinen / [Kirj.] Saini Knuuttila, Hillevi Kääriäinen, Maija Turunen & Touko Voutilainen ; Kuv. Kylli Koski.
Julkaistu: Hki : Weilin + Göös, 1967
Ulkoasu:183 sivua : kuvitettu
Lisäpainokset: 2. p. 1968. - 3. p. 1970. - 4. p. 1971.
Siinä on Karhu ja siili -niminen tavutettu tarina, jossa käydään kuvatun kaltaista vuoropuhelua:
ISO KARHU MURISEE: SYKSY ON JA SATAA.
PIENI SIILI TUHISEE: Syksy on ja sataa.
ISO KARHU MURISEE: MINULLA ON UNI.
…ja niin edelleen.
Kirjassa käytetty fontti vaihtuu loppupuolella pääteviivattomasta pääteviivalliseksi.
Seinäjoen kaupunginkirjastosta ei tätä aapista löydy, voit pyytää sen kaukolainaksi kauttamme.
Jos kysyjä tarkoittaa suomalaisia elokuvia, voi niitten osalta todeta, ettei ainakaan erittäin kattava Elonet-tietokanta tunne yhtään kotimaista elokuvaa, joss tätä sävelmää olisi käytetty.
Alkuperäinen laulu "Harbour lights" (Hugh Williams eli Will Grosz ja Jimmy Kennedy) on vuodelta 1937. Kun varsinaisen mykkäelokuvan historian katsotaan yleensä päättyneen vuoteen 1936, juuri tätä laulua ei ymmärrettävistä syistä ole voitu käyttää mykkäelokuvien kaudella. Teoriassa on mahdollista, että että joku olisi myöhemminkin tehnyt elokuvan, jossa ei ole varsinaista dialogiraitaa, vaan pelkästään musiikkisäestys, jossa laulua olisi käytetty. Ainakaan kansainvälisen IMDB-tietokannan kautta en tällaista kuitenkaan löytänyt.
Mitä tahansa musiikkia...
Valitettavasti Mirjam Jokista käsittelevää kirjaa ei löytynyt, mutta Saarijärven Joulu-lehdessä on vuosien varrella ollut monia juttuja ja muisteluja Kolkanlahden koulusta.
Esimerkiksi vuoden 2012 Saarijärven joulu-lehdestä löytyy seuraavat artikkelit: Matti Raivola: Muisteluksia Kolkanlahden koulusta, s. 14-16 ja Hyytiäinen Arto: Kolkanlahden koulu oli merkittävä liikunnan innostaja, s. 17-19, jossa mainitaan nimeltä myös opettaja Mirjam Jokinen.
Saarijärven joulu-lehden digitoituja artikkeleita voi verkossa selata Kirjastot.fin Digi-sivustolla osoitteessa http://digi.kirjastot.fi/collections/show/42
Asiaa voi tiedustella vielä Saarijärven kirjastolta ja museolta osoitteista kirjasto@saarijarvi.fi ja museo@saarijarvi.fi
Löytämistäni luvuista kaikkein lähimmäs vuoden 1900 tilannetta menevät tiedot vuodelta 1890, jolloin väestöstä kuului aatelissäätyyn 0,12%, pappissäätyyn 0,26%, porvarissäätyyn 3,11% ja talonpoikaissäätyyn 26,15%. Säätyjen ulkopuolella oli 70,36% väestöstä.
Edellinen vastaava tilasto on vuodelta 1880, jolloin luvut olivat aateli 0,15%, pappissääty 0,33%, porvarissääty 3,19%, talonpoikaissääty 33,82%, kaikki muut 62,51%.
Vuoden 1900 väestötilastossa ei enää ollut mukana yhteiskuntasäädyn mukaan tehtyä kymmenvuotistaulua.
Lähde:
Suomenmaan virallinen tilasto. VI, Väkiluvun-tilasto : Suomen väestö 31:nä p:nä joulukuuta 1890
Suomen kirjastojen tilannetta Eteläpohjalaiset juuret - lehden saatavuuden suhteen voit tarkastella Frank - monihaun avulla.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Nimeke-kohtaan laitetaan lehden nimi, tässä tapauksessa Eteläpohjalaiset juuret. Hakua kannattaa rajata valitsemalla aineistolajiksi lehdet. Tämän haun mukaan Eteläpohjalaiset juuret - lehteä löytyy ainakin Porin kaupunginkirjastosta ja Seinäjoen alueen Eepos-kirjastoista.
Mikäli tarvitsee tarkempaa tietoa itse lehdestä, sitä löytyy Eteläpohjalaiset juuret-yhdistyksen kotisivuilta. Ne löytyvät internet-osoitteesta
http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/etusivu.html
Sivut kertovat lehdestä seuraavasti: "Eteläpohjalaiset Juuret -aikakauskirja ilmestyy neljä kertaa vuodessa....
Etunimiaiheisia kysymyksiä on esitetty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa paljon.
Kysymistäsi nimistä löytyy tietoa aiemmissa vastauksissa:
Juuso, https://www.kirjastot.fi/kysy/kerrotko-juuso-nimesta
Joona, https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-nimien-joona-ja
Eemil, https://www.kirjastot.fi/kysy/saisinko-mahdollisimman-paljon-taustatiet…
Elli, https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-etunimen-elli-alkupera
Etunimistä on useita kirjoja. Esimerkiksi: Kustaa Vilkuna: Etunimet, Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Riihonen: Mikä lapselle nimeksi
Kysy kirjastonhoitajalta palvelun vastaukset löytyvät osoitteesta https://www.kirjastot.fi/kysy/vastaukset
Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta ( http://www.libplussa.fi/ ) löytyy hakusanalla uusperheet 38 viitettä, joista kuitenkin suurin osa on aihetta käsittelevää kaunokirjallisuutta, osa taas on ilmestynyt ennen vuotta 1995. Ehtosi täyttäviä niistä on viisi. Helsingin yliopiston kirjaston hakua käyttämällä löytyi toistakymmentä viitettä. Sinne pääset osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/hyk/
Suoraa lähdettä en tähän löytänyt, mutta vertailu ja päättely riittänevät.
Rue Saarinen -kadun ympärillä Parisiin esikaupunkialueella Rungis'ssa on katuja nimetty mm. seuraavien henkilöiden mukaan: Nicholas Ledoux, Auguste Perret, Walter Gropius, le Corbusier sekä Oscar Niemeyer - kaikki kansainvälisesti kuuluisia arkkitehteja eri aikakausilta. Koska Saarisen etunimeä ei ole mainittu, katu ja pysäkki kunnioittanevat sekä isän Eliel Saarisen (1873 - 1950) että pojan Eero Saarisen (1910 - 1961) merkittävää elämäntyötä arkkitehtina.
Eliel Saarinen suunnitteli suurta huomiota herättäneen Suomen paviljongin Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyyn. Yhdysvalloissa uransa luonutta Eero Saarista arvostetaan Ranskassa modernin tyylin arkkitehtina...
Minkä tahansa alan Korkeakoulututkinto ja informaatiotutkimuksen opinnot mahdollistavat hakeutumisen kirjastoalan töihin.
Ammattinetti: " Korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu informaatiotutkimuksen opinnot. Informaatiotutkimus voi olla joko pää- tai sivuaineena."
http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/3/3/194_ammatti
Lisätietoa koulutuksesta Kirjastot.fi -sivustolta https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
Oulun yliopisto informaatiotutkimus https://www.oulu.fi/informaatiotutkimus/
Yleinen tapa vertailla eri maiden elintasoa on jakaa kunkin maan bruttokansantuote (bkt) sen väkiluvulla. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) julkaisemassa vertailussa vuodelta 2019 Suomi on sijalla 15. Sitä paremmin sijoittuvat järjestyksessä Luxemburg, Sveitsi, Irlanti, Macao, Norja, Qatar, Yhdysvallat, Islanti, Singapore, Tanska, Alankomaat, Australia, Ruotsi ja Itävalta. (https://www.imf.org/external/datamapper/NGDPDPC@WEO/ITA/KOR/SGP)
Muitakin tapoja vertailla eri maiden elintasoja on. The Social Progress Imperative -järjestö on kehittänyt oman indeksinsä, joka huomio talouskehityksen sijaan erilaisia kansalaisten perustarpeisiin, hyvinvointiin ja oikeuksiin liittyviä tekijöitä. Perustarpeissa mitataan esim. ravinnon ja puhtaan...
Kertyneiden kirjastomaksujen maksaminen Helmetissä edellyttää, että kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi. Kirjaudu verkkomaksuliittymään (linkki alla)kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla.
https://www.helmet.fi/verkkomaksu/
Täältä voit lukea lisää verkkomaksamisesta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkomaksaminen(51687)
Jaakola-seurasta kerrottiin, että Alpo Jaakolan Myrkkylaulu-runoa ei ole julkaistu missään ja alkuperäinen runo on valitettavasti kadonnut.
https://www.jaakolantaide.fi/jaakola-seura/
Valitettavasti tietoa asiasta käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt. Lähteinä katsoin muun muassa kirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii Stadin slangin suursanakirja sekä Kielitoimiston sanakirjan. Kannattaa kuitenkin vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Kattavaa vastausta on vaikea antaa, mutta alla muutama esimerkki mieleeni tulleista punatukkaisista tyttö- tai naishahmoista kirjallisuudessa:
J.K. Rowlingin Harry Potter - kirjojen hahmo Ginny Weasley
Astrid Lindgrenin luoma hahmo Peppi Pitkätossu
L. M. Montgomeryn Anna-kirjojen hahmo Anna Shirley
Tove Janssonin Muumien hahmo Pikku Myy
Maria Turtschaninoffin Punaisen luostarin kronikoita - kirjasarjan hahmo Maresi
DC Comicsin sarjakuvien Myrkkymuratti (Poison Ivy)
Punatukkaisia naisia löytyy myös monista kirjojen kansista, joita voi hakea Kirjasampo-kirjallisuuspalvelun kansikuvahausta hakusanoilla punainen hiukset tai punatukkainen
Hakujärjestelmästä ei valitettavasti pysty hakemaan kirjailijan kansalaisuuden mukaan, mutta netistä löytyy listoja eri maiden kirjailijoista. Linkit alla Wikipedia-listoihin, joissa eri maiden kirjailijoita aikakaudesta riippumatta. Tässä myös listattuna muutama kirjailija, joiden kirjoja löytyy Helmetin kokoelmasta suomeksi ja/tai englanniksi. Montenegrolaisia ja kosovolaisia kirjailijoita en valitettavasti löytänyt Helmetin kokoelmista suomeksi enkä englanniksi. Alkuperäisillä kielillä kirjoitettuja kirjoja löytyy ympäri Suomen paljon enemmän.
Jančar, Drago (Slovenia)
Kosovel, Srečko (Slovenia)
Pahor, Boris (Slovenia)
Drakulić, Slavenka (Kroatia)
Gavran, Miro (Kroatia)
Hemon, Aleksandar (Bosnia)
Jergović, Miljenko (Bosnia)
Popović,...
Kaivattu Maaria Leinosen runo on Sitä saattaa elää toisen kanssa sikermästä Katsoisin toisin, joka sisältyy runoilijan vuonna 1986 julkaistuun kokoelmaan Kuin avaisin vierasta ovea.
Palauta kaikki lainat ja hoida mahdolliset rästimaksut pois. Tule jonkun Helmet kirjaston tiskille ja kerro että haluat lopettaa kortin.
Voit säilyttää Helmet kortin vaikka muutatkin paikkakunnalta. Kortin voi pitää, kunhan on osoite Suomessa ja muuttaa yhteystiedot ajantasaisiksi.
Kortilla voi silloin käyttää esim. e-aineistoja.
Kyseessä on Marja-Leena Mikkolan runo Saima Irene maaliskuussa 1918. Runo löytyy Marja-Leena Mikkolan runokirjasta Lauluja vuodelta 1979.
Runo löytyy myös Varpu Anttosen historian pro gradu -tutkielmasta Valkeakosken naiskaarti Suomen sisällissodassa 1918.
Jos kirjat ovat vanhempia, kannattaa kurkistaa aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa julkaistua vastausta Löysin ullakolta 1800-1900 luvun alkupuolelta kirjoja ja kysyisin mikä niiden arvo on tai mihin niitä tarjota? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Myös antikvariaateista voi kysellä kaikenlaisten kirjojen arvoja Antikvariaatit ja divarit, Helsinki | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossa
Ja esimerkiksi Finlandia kirja -niminen nettiantikvariaatti kertoo ostavansa kirjoja ja heille voi lähettää kuvia kirjahyllyistä arviota varten Ostetaan kirjoja | Kirjojen kierrätys ja osto koko Suomesta (finlandiakirja.fi)
