Kokoelmistamme ja käytettävissä olevista tietokannoista ei valitettavasti ole apua tähän kysymykseen. Suomen sukututkimusseuran sivut osoitteessa http://www.genealogia.fi saattaisivat auttaa sinut oikeille jäljille. Sivuilta löytyy mm. HisKi-tietokanta, jossa voi tehdä hakuja seurakuntien kirkonkirjoista.
Suomalainen arkkitehti Sigurd Frosterus on käsitellyt berliiniläistä Wertheimin tavarataloa jo vuonna 1905 esseessä "Berlin-rapsodi". Se on julkaistu suomeksi Taide-lehdessä 1993: 6. Frosterus suunnitteli Stockmannin tavaratalon. Hänen suunnitelmistaan ja mm. berliiniläisistä esikuvistaan löytyy tietoa Kimmo Sarjeen väitöskirjasta "Sigurd Frostetuksen modernin käsite", Valtion taidemuseo 2000, eit. 141-
Anna Kortelainen teos "Päivä naisten paratiisissa", WSOY 2005 antaa varmaan myös virikkeitä. Kummankin teoksen lähdelutteloihin kannattaa perehtyä.
Leppävaaran kirjasto on ainoa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjasto, jossa on varattava flyygelihuone. Se on myös ainoa kirjasto, jossa on flyygeli, jolla asiakkaat voivat harjoitella.
Annie Daltonin Enkeliakatemia-sarjaan on ilmestynyt neljä kirjaa:
Siivet selkään 2003
Vehkeilyä 2003
Korkealentoa 2004
Vallan kahvassa 2004
Kirjoja on ilmestynyt englanniksi jo 9 kappaletta ja kirjailija on ilmoittanut, että sarjaan tulee ainakin 12 osaa. Tietoa uusista suomennoksista ei kuitenkaan ainakaan vielä ole.
Lukuiloa!
Yritän katsoa asiaa nyt näkövammaisten asiakkaiden näkökulmasta. Celia-kirjaston palvelut ovat suosittuja heidän keskuudessaan, joten kovin paljoa he eivät tee ostoksia tavallisten kirjakauppojen kautta.
Jonkun verran kyselin kiinnostusta. Varsinaista runouden ystävää ei sattunut vastaan, mutta muut arvelivat että mahdollisesti, jos sattuisi sellaisesta pitämään. Lausutut runot ovat kuitenkin yleensä tulkintaa runosta ja useimmat pitivät aika vähäeleisesti luetuista runoista, jotta tulkinnan voi tehdä itse. Musiikki voisi tehdä äänitteestä valmiiksi pureskellun - mutta nämä siis ovat vain mielipiteitä.
Pääkaupunkiseudun kirjastoluettelon perusteella 60-70 luvun vaihteessa on tehty jonkinlaisia esirap-levyjä joissa on lausuntaa ja...
Englanninkielistä alkuteosta Making Jesus Lord ei valitettavasti löydy Suomesta sen paremmin yleisten kuin tieteellisenkään kirjastojenkaan kokoelmista. Google Booksissa on näkyvissä vain joitakin näytteitä, ei koko kirjan tekstiä.
Tätä asiaa on paras tulla tutkimaan paikan päälle Lapin maakuntakirjaston Lappi-osastolle. Meillä on Lapin taideseura Seitapiirin ja
myös Lapin taideseura Palaksen lehtileikekirjoja ja omat lehtileikekirjat.
Kysymykseesi on vastattu aikaisemminkin. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta kannatta tarkistaa näitä nimikysymyksiä. Arkisto löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat etunimet niko (nora). Esimerkiksi Niko-haulla saat seuraavan vastauksen: lähtönimenä on Nikolaus tai Nikodemus (niko=voitto, laos=kansa). Nikolaosta on pidetty merenkulkijoiden suojelupyhimyksenä. Tunnetaan myös hyväntekijänä. Useissa maissa hän tuo lahjoja lapsille jouluna. Lähde:Lempiäinen Pentti Suuri etunimikirja
Koiratytöt sarjaa on ilmestynyt kahdeksan osaa, viimeinen tänä keväänä. Kariston syksyn kirjaluettelossa ei ollut uutta Koiratytöt-kirjaa. Mikäli tahdot tarkempaa tietoa sarjan jatkosta, voit ottaa yhteyttä Karistoon: www.karisto.fi
Kokkolan kaupunginkirjaston pääkirjastossa voit katsoa ko. uutispätkän. Meillä on täällä kuusi varattavaa tietokonetta ja kolme 30 minuutin pikakonetta. Tietokoneen voit halutessasi varata neuvonnasta, puh. (06) 8289 561. Myös kuulokkeet voit lainata neuvonnasta.
Olen itsekin nähnyt Virpi Suutarin ohjaaman elokuvan. Kuva-aineiston alkuperä on paras selvittää suoraan ohjaajalta tai tuotantoyhtiöstä,
tuottaja on Cilla Werning. Elokuvassa ei paikallisten mukaan näyttänyt olevan mitään "uutta aineistoa" vaan kuvat ovat Tornionjokivarresta ja still-valokuvia. Mikä on tämä "etelän media"?
30-40 -luvuilla saksan kieli oli arvostetussa asemassa ja nuoret käyttivät varmasti kaiken kielitaitonsa minkä itsestään irti saivat, ja vähän ylikin - saihan tulkki maallista hyvää ja arvonantoa. Muistelmia tuolta ajalta:
Erkki Hiilivirta. Putkiruutia. Poikajuttuja saksalaisvuosilta, 1999
Erkki Saraste. Lapsena ja koulupoikana Rovaniemen kauppalassa, 2002
ja Marianne Junila historiantutkimus Kotirintaman aseveljeyttä,...
Helmet-kirjastoissa maksut voi toistaiseksi hoitaa vain kirjastossa asioidessa.
Internetin kautta toimivaa maksamista on selvitetty, mutta vielä ei ole löytynyt riittävän toimivaa ja edullista ratkaisua.
Ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista kirjat löytyvät, samoin kuin sarjan muut osat Verenpisara ikkunalla ja Metsäkukkia asvaltilla. Sarjan kahden osan nimet ovat aivan täsmällisesti nämä: Ruiskukkaseppele ja Unikkoja ikkunassa, ja kolmas kuten kirjoitit: Kielon jäähyväiset:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skoskivuori%20mustonen__Ff%3…
Jos asut pääkaupunkiseudun ulkopuolella, tarkista tilanne oman kotikuntasi kirjaston tietokannasta.
Tässä tarkoitetaan sitä, että mitä korkealaatuisempi tallenne tehdään, sitä lyhyempi aika tallennetta levylle mahtuu. Heikoimmalla laadulla levylle sopii enemmän materiaalia, siis pidempi tallenne.
Siihen, miten kauan itse tallentaminen kestää, ei tallenteen laatu vaikuta, koska prosessi vie juuri niin kauan kuin alkuperäinen VHS pyörii.
Käytännössä ainoa toimiva ja helppo tapa on tarjota tuotteitaan BTJ Finland Oy:n listoille, mistä ne menevät useimpien suomalaisten kirjastojen tietoon. Taloudellisesti tämä ei ole välttämättä tuottoisaa, koska BTJ ottaa aineiston välittämisestä oman palkkionsa. Mutta jos itsellä ei ole aikaa tehdä myyntityötä, näin saa ainakin tuotteensa tarjolle (BTJ luonnollisesti itse päättää viime kädessä, mitä he tarjoavat). Yleiset yhteystiedot löytyvät tältä sivulta http://www.btj.fi/btj-yrityksena/yhteystiedot/ ja suoraan Heikki Karjalainen (09) 5840 4534 tai Carita Oksman (09) 5840 4516 (sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@btj.fi).
Se toinen, työläämpi tapa on tarjota tuotteita suoraan kirjastoihin. Kaikkien yleisten kirjastojen osoitteet...
Voit tilata kirjoja muista kirjastoista kaukopalvelun välityksellä. Voit tulla tekemään kaukolainapyynnön kirjastoon tai jättää sen kirjaston nettisivujen kautta: https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/kaukolainat/
Tältä sivulta löydät lisätietoa kaukopalvelusta ja kaukolainatilaus asiakkaalle -lomakkeella voit jättää kaukolainatilauksen sähköisesti.
Sisäasiainministeriö : Alueellinen kehittäminen : EU-ohjelmatyö osoitteessa
http://www.intermin.fi/alue/eu/index.html kerrotaan Suomen EU-hankkeista, joihin on saatavissa EU-tukea.
Joissakin alueellisissa EU-rahoitusta käsittelevissä sivustoissa on täsmällisiä EU-tuen hakuohjeita, ja niitä voinee soveltaa toisella alueella; EU-kehittämishankkeethan koskevat koko Suomea, kuten yllä mainitusta osoitteesta käy ilmi. Etelä-Karjalan liiton sivuilla (http://www.ekarjala.fi/) ei ole EU-rahoituslinkkejä. Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus on osoitteessa http://www.te-keskus.fi/tekeswww, jossa on tietoa aluetta koskevista EU-hankkeista.
Uudenmaan liiton sivulla on rahoituksen hakulinkkejä: http://www.uudenmaanliitto.fi/nav/nav7.htm
EU:n...
