Tieteen termipankin kirjallisuudentutkimuksen Realismi-artikkeli listaa eri maiden tunnetuimpia realismin edustajia:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:realismi
Kirjasampo-sivustolta löytyy pidempi lista:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au36fd3d2f-63dc-4d73-9619-d…
Vanukas-sana on johdos verbistä vanua, joka tarkoittaa etenkin villavaatteesta 'huopua, vanuttua, takkuuntua'. Verbillä on vastineet itämerensuomalaisissa kielissä (esim. viron vanuda ja karjalan vanuo). Koska kyseessä on villakankaan tai -vaatteen valmistamiseen ja käsittelyyyn liittyvä kulttuurisana, ei kyseessä voi olla ikivanhaa suomalais-ugrilaista perintöä edustava elementti, vaan pikemminkin laina samalta taholta, josta villan käsittely on opittu. Sana ei ole myöskään balttilaista tai germaanista perua.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3 : R-Ö (toim. Ulla-Maija Kulonen et al., SKS, 2000)
Olisiko kyseessä Erakkoampiainen. "Erakkoampiaiset ovat yksittäin pesiviä ampiaisia. Ne muistuttavat rakenteeltaan muita ampiaisia: siivet ovat levossa laskostettuina pitkittäin takaruumiin päälle ja etuselkä yltää olkakyhmyihin. Keskinilkassa on yksi kannus. Suomessa esiintyvät lajit ovat väritykseltään keltamustia." Linkki Lajit.fi
Wikipedia kertoo hieman laajemmin:"Toisin kuin yhteiskunta-ampiaiset, erakkoampiaiset elävät nimensä mukaisesti yksin[2]. Naaras rakentaa jälkeläisilleen pesän puun koloon, kasvin varteen tai maahan, minkä jälkeen se saalistaa muiden hyönteisten toukkia jälkeläistensä ravinnoksi pesäänsä. Lopulta naaras sulkee pesän suuaukon, jolloin erakkoampiaisen toukat jäävät pesän suojiin syömään niille...
Yhdysvaltain presidentin valtaoikeudet määritellään USA:n perustuslain 2.artiklassa.
https://www.archives.gov/founding-docs/constitution-transcript
Valkoisen talon (White house) sivulta löytyy lisätietoa aiheesta:
https://www.whitehouse.gov/about-the-white-house/our-government/the-exe…
Suomenkielinen wikipedia-artikkeli:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_presidentti#Presidentin_valt…
kaupungin pääkirjastolla on digistudio, missä tuo onnistuu. Digistudioon voi varata ajan, ja maksimissaan neljä tuntia kerrallaan. Vastauksen lopussa on linkki sivulle, mistä varauksen voi tehdä.
Digistudiossa voi muuntaa vhs-kasetit suoraan dvd-levyille, jolloin työ kestää sen kuinka pitkään kasetitkin kestävät. Toinen vaihtoehto on tehdä työ tietokoneella, niin että muuntaa kasetit tiedostomuotoon. Tällöin ne voi tallentaa muistitikulle tai sitten dvd-levyille. Tämä vaihtoehto on hieman hitaampaa työtä, kun tiedostoista muodostuu aika isoja, ja kone pakkaa ja tallentaa ne hieman hitaammin. Suositeltavaa onkin tällöin pätkiä filmit osiin ja siis pienempiin tiedostoihin, mutta joka tapauksessa aikaa kannattaa varata lisäksi...
Vietnamista ei löydy kovin paljon kirjoja suomeksi. Minh Canh Tran: Vietnam: lohikäärmeenpojan maa (1990) ja Suomi-Vietnam -seuran Lohikäärme kotioloissaan: Vietnamin arjen monet muodot (1998) kertovat lähinnä nykypäivän Vietnamista. Teoksissa Esko Seppänen: Indokiina 1990 (1989) ja Marja-Leena Heikkilä-Horn: Kaakkois-Aasia eilen ja tänään kerrotaan alueen historiasta. Vietnamin ruokakulttuurista löytyy tietoa teoksesta Jackum Brown: Vietnamilaisen keittiön parhaat (2001)
Seuraaviin englanninkielisiin teoksiin kannattaa myös tutustua: Jacques Nepote: Vietnam (1992), Vietnam (Insight guide, 1996)(kuvitus!) ja Barbara Cohen: Vietnam guidebook (1991). Tapakulttuuria löytyy teoksesta Geoffrey Murray : The simple to Vietnam: customs &...
Rooman keisareista löytyy tietoa esimerkiksi teoksista
Kivimäki, Arto: Rooman keisarit
Hämeenlinna, Karisto, 2000
Suetonius Tranquillus, Gaius: Rooman keisarien elämäkertoja
Porvoo, WSOY, 1999
Tacitus, Publius Cornelius: Keisarillisen Rooman historia
Porvoo, Helsinki, Juva, WSOY, 1990, Juva
Makupalat.fi Antiikin Rooma, luokassa 91.173, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=fie…
Pyöveli Albert Pierrepointin (huom. kirjoitusasu) teosta Executioner: Pierrepoint ei ole suomennettu, mutta kirjaa on englanniksi saatavana useampana painoksena. Suomen kirjastoista kirjaa ei löydy, joten voit joko itse hankkia sen tai tulla tekemään hankintaehdotuksen Turun kaupunginkirjastoon.
Turun kaupunginkirjaston saatavilla olevista sienioppaista ei mainitsemaasi sientä valitettavasti löytynyt, mutta voit lähettää tiedustelusi Tampereen sieniseuralle, jonka yhteystiedot löytyvät seuraavasta osoitteesta (ks. Kysy sienistä):
http://www.kotiposti.net/xhiski/tresieniseura/
Pentti Kirstilästä saat tietoa Dekkarinetistä
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/kirstila.htm
Tietoa löytyy myös Sanojen aika tietokannasta
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=7&pid=315&lang=FI
Lähdeteoksia:
Haasio, Ari: Kotimaisia dekkarikirjailijoita.
Kotimaisia nykykertojia.
Kysymäänne kirjaa ei ole vielä saatu Leppävaaran kirjastoon. Se on kyllä tilattu ja tulee varmasti elokuun aikana.
Kirjaa löytyy jo muualta pääkaupunkiseudulta, joten sen voi tilata noudettavaksi Leppävaarasta Helmet-palvelun kautta osoitteesta www.helmet.fi tai mikäli kortillanne ei ole ko. palvelun käyttöön tarvittavaa tunnuslukua, soittamalla tai lähettämällä sähköpostia kirjastoon. Tällöin tarvitsemme kirjastokortin numeron. Varausmaksu on 50 senttiä.
Emme löytäneet termille virallista käännöstä. Sanakirjoista sitä ei löytynyt ja suomalaiset hajuvesikaupat eivät käytä termin käännöksiä omissa luetteloissaan.
Suomessa 'skin scent' tai 'skinscent' -tuotteet ryhmitellään yleensä hajuvesiksi tai parfyymeiksi. Näyttää siltä, että tietyt hajuvesimerkit käyttävät termiä tuotteittensa nimissä, vaikka ne ovatkin aivan tavallisia hajuvesiä. Näitä ovat mm. Estee Lauder ja New West.
Tuotenimien ulkopuolella termiä käytetään yleensä lainausmerkeissä, mikä viittaa sen epävirallisuuteen. Eräässä internet-sivustossa termi oli käänetty muotoon "ihotuoksu": http://www.shopping4net.fi/Kauneudenhoito/Naisille/Parfyymit/Eau-de-par…
Varaamalla halutun teoksen. Kirjaudu ensin sisään omiin tietoihin osoitteessa http://www.helmet.fi, etsi sitten haluamasi teos HAE/VARAA -toiminnolla ja kun teoksen tiedot ovat esillä valitse VARAA vasemmalta ylhäältä. Silloin aukavalla sivulla pitää valita noutokirjasto Valitse noutokirjasto -valikosta (saat eri kirjastot esiin napsauttamalla hiirellä valikon oikeassa laidassa olevaa alaspäin osoittavaa V -merkkiä).Valitse vielä alhaalta keltaisesta kentästä JATKA saadaksesi varauksen valmiiksi.
Valtionpäämiesten puheita löytyy kirjassa Suuret puheet jotka muuttivat maailmaa, toimittanut Simon Sebag Montefiore ( Ajatus Kirjat, 2008). Sama teos löytyy myös englannin kielellä, samoin kuin In our time: the speeches that shaped the modern world, kirjoittanut Hywel Willimas (Quercus, 2009). Kyseiset kirjat eivät ole kirjastossani, joten en pysty tarkistamaan, onko niissä myös Hitlerin puheita. Hitlerin pitämä puhe valtiopäivillä löytyy Pasilan varastosta nimellä Hitler vastaa Rooseveltille: Saksan johtajan ja valtakunnankanslerin Adolf Hitlerin 28.4.1939 valtiopäivillä pitämän puheen suomennos.
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Kirjallisuutta aiheeseesi voidaan hakea esimerkiksi seuraavilla asiasanoilla: huostaanotto, vanhemmuus, vanhempi-lapsisuhde sekä näiden yhdistelmillä. Haettaessa pelkällä huostaanotto asiasanalla, saamme tulokseksi noin 70 teosta, joista osa näyttää epärelevanteilta. Haulla huostaanotto + vanhemmuus saamme ainakin muutamia teoksia, joihin kannattaisi tutustua tarkemmin. Esimerkiksi: Kujala, Virpi: Jaetun vanhemmuuden mahdollisuudet (2003), Valkonen, Leena: Kuka on minun vanhempani (1995), Saurama, Eija: Vastoin vanhempien tahtoa (Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkikmuksia 2002:7, Hämäläinen, Ulla ja Kangas, Ollin toimittama Perhepiirissä 2010 sekä Sinkkonen, Jari: Lapsen puolesta (2001) ja Mäkelä, Karin: Valkea voima:huumeäidin tarina...
Elokuva kertoo Pertti Kurikan nimipäivät -punkyhtyeestä, ja sen nimi tulee bändin samannimisestä kappaleesta. (http://kovasikajuttu.fi/bandi-info/sanoitukset) Miksi nimeksi on valittu juuri kyseisen kappaleen nimi, siihen osannevat vastata vain elokuvan tekijät itse. Punk-musiikiin ja -kulttuuriin on perinteisesti kuulunut kapinallisuus, auktoriteetinvastaisuus ja provosoivuus, joten ehkäpä nimellä on tarkoituskin herättää ristiriitaisia tunteita?
Halutessasi voit tiedustella asiaa myös elokuvan tekijöiltä esim. sähköpostiosoiteella info@kovasikajuttu.fi.
Erin Hunterin fantasiakirjasarjaa Soturikissat: Uusi profetia on lainattavissa Lauritsalan kirjastosta varmasti pitkään. Kirjastosta poistetaan kirjoja vasta, kun ne ovat huonokuntoisia ja mahdollisuuksien mukaan tilataan suosituista sarjoista uudet tilalle. Voit halutessasi varata kirjoja, lasten- ja nuortenaineiston osalta varaaminen on maksutonta. Kirjastosta saat internettunnukset, joilla voit tehdä itse varauksia tai voit myös pyytää henkilökuntaa varaamaan haluamasi kirjan.
Scifi- ja fantasiakirjallisuuteen erikoistuneen Risingshadow-sivuston mukaan kolmas kirja Aamunkoi ilmestyy maaliskuussa 2013. Uusi profetia on kaiken kaikkiaan kuusiosainen sarja. Lisää voit lukea tämän linkin kautta: http://www.risingshadow.fi/library?action=...
Eri kirjastoissa on erilaiset säännöt kirjaston internet- ja muiden asiakaskoneiden käytölle. Mikäli muut asiakkaat eivät noudata niitä, kannattaa kääntyä kirjaston henkilökunnan puoleen. Heidän tehtävänsä on huolehtia siitä, että ajan varannut asiakas myös pääsee varauksensa käyttämään.
En ole varma, mistä kirjastosta kysymyksessäsi kerrot, joten en voi antaa tarkkaa vastausta juuri sen kirjaston tilanteesta. Monissa kirjastoissa on erikseen internetin käyttöön ja kirjaston tietokannan selailuun tarkoitettuja koneita. Mikäli omassa kirjastossasi ei näin ole, voisit ehdottaa sellaisen järjestelyn tekemistä henkilökunnalle. Silloin kirjojen etsimistä varten olisi todennäköisemmin kone vapaana, kun netinkäyttäjät olisivat omilla koneillaan.
Õõtsub mandri ja mere vahel sisältyy alunperin Jaan Kaplinskin vuonna 1967 julkaistuun kokoelmaan Tolmust ja värvidest, jonka runoja suomeksi tulkittuina löytyy Kaplinski-valikoimasta Sama meri kaikissa meissä (Otava, 1984). Tätä nimenomaista runoa ei kuitenkaan ole tähän kirjaan otettujen runojen joukossa, eikä sitä löytynyt Kaplinskin runoja sisältävistä antologioistakaan (esimerkiksi 20 nykyvirolaista runoilijaa ja Uusien sulkien kasvaminen : kymmenen nykyvirolaista runoilijaa). Erinomainen Linkki maailman runouteen -runotietokantakaan ei onnistunut ohjaamaan sen suomennoksen äärelle.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
Kirjastoluokasta 03 löytyy hakemiasi teoksia yleistiedon alalta. Tässä muutama esimerkki: Levy, Joel: Maailma paketissa: 3999 keskeistä faktaa; Schott, Ben: Schottin sekalaiset; Ultramoderni historia. Luonnontieteiden alalta mainio hakuteos on Bill Brysonin Lyhyt historia lähes kaikesta, joka on luokassa 50.1.
