Suomen rahat arviohintoineen -kirjan mukaan sen arvo olisi 1-7 euroa kuntoluokan mukaan. Tietoa rahoista ja niiden arvosta myös mm. näiltä sivuilta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Mirva on Mirjamin kutsumamuoto. Mirjami taas on muunnos nimestä Mirjam, joka on hepreaksi näkijätär, herratar tai toisen tulkinnan mukaan kaivattu, odotettu. Minerva oli muinaisessa Roomassa viisauden, taiteen, tieteen, käsiteollisuuden ja toisinaan sotilaidenkin jumalatar. Moniria ei löytynyt nimikirjoista, mutta googlettamalla löytyi lista iranilaisista nimistä http://www.geocities.com/persian_names/girls.html . Monir tarkoittaa persiaksi loistavaa.
Helmet-kirjastojen Bestseller-kirjat ovat suosikkikirjoja, joilla yleensä on pitkät varausjonot, ja joita asiakas joutuu varattuaan jonottamaan kuukausiakin. Osa näistä suosituista kirjoista on koottu erilliseen Bestseller-hyllyyn. Näin kirjastoon tuleva asiakas voi saada hyvinkin suositun kirjan nopeasti luettavakseen. Näillä kirjoilla on vain viikon laina-aika, jotta mahdollisimman moni saisi lukea kirjan. Siksi niitä ei myöskään saa uusia (eikä edes varata puhelimitse), jotta nimenomaan kirjastoon tulemalla löytäisi myös uusinta ja suosituinta aineistoa. Bestseller-kirjoja ei myöskään voi varata.
Kirjastossakaan kirjaa ei uusita. Sen voi palauttaa ja lainata sitten uudelleen. Tarkoitus olisi, että kirja siirtyisi seuraavalla lainaajalle...
Lista TV-uutisia käsitteleviä opinnäytteitä ja muita tutkimuksia suomen tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta. Teosten saatavuustietoja voi tarkistaa korkeakoulukirjastojen omista luetteloista, joiden liittymiä on kerätty osoitteeseen http://www.lib.helsinki.fi/tilke/tietokannatfi.html tai esimerkiksi pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmatietokannasta http://www.libplussa.fi/. Pro gradut ja muut tutkielmat ovat yleensä luettevana vain oman yliopistonsa tai korkeakoulunsa kirjastossa. Kaukolainana niitä voi toki tilata muihin kirjastoihin luettevaksi ja kopioitavaksi.
SUOMALAISIA TV-UUTISIA KÄSITTELEVIÄ OPINNÄYTETÖITÄ:
TEKIJÄ: Toivanen, Outi
NIMEKE: Hyvä faktalista : suomalaiset televisiouutiset venäläisten...
Nimen Jare merkitystä ei löydy nimikirjoista. Kirjassa Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön mainitaan samankaltaisesta nimestä Jaro, että nimen tarkasta syntyhistoriasta ei ole tietoa. Nimi Jaro saattaa olla lyhennys Jaromirista ja muista slaavilaisista jaro-alkuisista nimistä, näissä nimisssä 'jaro' tarkoittaa kevättä. Nimi Jare mainitaan myös Jarin, Jarmon ja Jarkon lempinimenä. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa ensimmäiset seitsemän Jarea saivat nimensä vuosina 1960-1979. Kaiken kaikkiaan nimen Jare on saanut 136 poikaa.
Nimipaivat.fi -sivustolta löytyvät Jare ja myös Jaro, mutta näillä nimillä ei kerrota olevan virallista, eikä epävirallistakaan nimipäivää.
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Tarkoitat varmaan Helvi Juvosen runoa Merkillinen tapiiri. Se on ilmestynyt kokoelmassa Kuningas Kultatakki; löytyy myös mm. Juvosen Kootuissa runoissa, Suomen Runottaren osassa 1 ja lastenrunokokoelmassa Pikku Pegasos.
Kim Kuusi on säveltänyt runon lastenlauluksi. Laulu löytyy ainakin levyltä Kuusi, Kahlaajatyttö.
"Borneossa, Borneossa,
sademetsän sydämessä,
paikassansa kätketyssä,
oksan alla, juuren alla
onnellista unta nukkuu
kivi punainen..."
Kettu on koiraeläin, eli se on läheisempää sukua koiralle kuin kissalle. Kettu kuuluu koiraeläinten kettujen sukuun. Lähteitä alla:
http://oppiminen.yle.fi/nisakkaat/koiraelaimet
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/alakoulu/Biologia_maantieto_5_6…
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/alakoulu/Biologia_maantieto_5_6…
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/?c=Felidae
Vain tarpeeksi läheistä sukua toisilleen olevat eläinlajit voivat risteytyä. Kissa ja kettu eivät voi, mutta eivät myöskään koira ja kettu, vaikka ovatkin molemmat koiraeläimiä, mutta eivät kuitenkaan riittävän läheisiä sukulaisia.
http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/voivatko_kettu_ja_koira_risteytya
Esa Helasvuon Kaalimato laulu sisältyy Onnimanni-äänitteeseen vuodelta 1976. Pääkaupunkiseudulla sitä on jäljellä vain yksi äänilevy (vinyylilevy), Tikkurilan kirjaston musiikkivarastossa.
Viola-musiikkitietokannasta löytyi tieto, jonka mukaan Kaalimato-niminen laulu on myös v. 2004 julkaistulla CD-levyllä ja levyn nimikin on Kaalimato. Sen esittäjä on nimeltään Thelma ja julkaisijana on Waskijärven musiikin ystävät/ Jukka Romu. Tätä äänitettä ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, joten en pysty tarkistamaan, onko kyse samasta Kaalimadosta. Levyä ei löytynyt maakuntakirjastojen kokoemistakaan.
Larin-Kyöstin Saunatonttu-runo alkaa näin:
Saunass’ asuu Juntun Jonttu
vanha, viisas saunatonttu,
polviin asti partaa puuntaa
kiertäen kaulaa kuutta suuntaa.
Runo löytyy mm. Koskimiehen ja Virkkusen toimittamasta kirjasta Tämän runon haluaisin kuulla 3, Mirja Mohtaschemi-Virkkusen toimittamasta kirjasta Terveisiä saunasta ja vuonna 1952 julkaistusta kirjasta Lukemisto Suomen lapsille: osa 1: kotoisia tarinoita.
Myös Vanha isäntä -yhtye on levyttänyt kyseisen Hectorin sanoittaman kappaleen ja sitä on kysytty tietopalvelussa aiemminkin.
Tässä vastaus : "Kuuskytluvun kauansoiva blues" (alkuperäteos Post World War Two Blues)löytyy ilmeisesti vain singleltä. Levy-yhtiö on HI-HAT, kustannusnumero HIS 1036, julkaisuvuosi 1979. Singlen A-puolelta löytyy kappale Onnen napanuora. Nuoteista ei löytynyt viitteitä mistään tietokannoista, ei myöskään mahdollisia tabulatuureja verkosta.
Esko Nummisuutari-nininen yhtye on levyttänyt saman kappaleen samana vuonna 1979 kokoelmalevyllä Disco City 2 : kotimaan hitit (JP-Musiikki DG 1200 2). Yhtyeestä ei löytynyt tietoja suomalaisista hakuteoksista. Ajankohdan musiikkilehdistä (Soundi, Musa, Suosikki) saattaisi...
Suomen antipodin eli maapallon vastakkaisella puolella sijaitsevan pisteen voi tarkistaa sivustolta https://www.antipodesmap.com/
Kyseinen piste on keskellä Tyyntä Valtamerta ja sitä lähimpänä sijaitseva itsenäinen valtio on Uusi Seelanti. Sinne on siis Suomesta pisin matka. Kaukaisimpien kohteiden joukkoon sijoittuvat myös Etelä-Amerikan eteläinen kärki ja Etelämanner.
Rahan arvoa koskevia kysymyksiä tulee etätietopalveluun paljon. Aiempiin vastauksiin voit tutustua kirjoittamalla palvelun arkistoon http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanaksi "rahat". LASTU-tietokannasta http://www.lastukirjastot.fi/orimattila/ löydät rahan arvoa käsittelevää kirjallisuutta esim. käyttämällä asiasanoja "rahat" ja "hinnat".
Rahan kunnolla on suuri merkitys sen arvoon. Seteleiden kohdalla mm. siitä löytyvien taitosten määrä vaikuttaa. Vuoden 1939 20 markan seteli lienee sen verran tavallinen, ettei sen arvo nouse kovinkaan suureksi. Hintaa voit yrittää tutkia esim. Suomen rahat arviohintoineen -kirjasta, mutta sen lopullisen arvon voi kertoa vain numismaatikko.
Suomalaisessa paikannimikirjassa (2007) on seuraava selitys:
"Kaleton: kyläkunta Keuruulla Keski-Suomessa. Varsinkin Kalaton-nimiset pikkujärvet ovat tavallisia koko maassa Pohjanmaata lukuun ottamatta. Kaleton - Kaletonlampi -nimisiä lampia on Suomessa puolensataa. Niitä on erityisesti Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa, ja niitä on selitetty kalattomuudella tai vähäkalaisuudella. Keuruulla ei Kaleton-nimistä järveä tunneta; ehkä nykyisen Ilvesjärven vanha nimi on ollut Kaleton. Kylän nimi perustuu talon nimeen, talo sijaitsee Ilvesjärven eteläpäässä."
Tellervo Kijanen on tehnyt laudatur-työnsä Ruoveden vesistönnimistöstä, mutta siitä ei löytynyt ko. nimeä.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus tutkii ja huoltaa nimistöä, tuottaa...
Natsien keskitysleireistä löytyy useita elämäkerallisia teoksia, mm. Primo Levin Tällainenko on ihminen (1962), Herman Sachonowitzin Se koskee myös Sinua (1979, Jaques Lusseyranin Valo tuli pimeydestä (1974), Corrie ten Boomin Kätköpaikka (1981), Heinz Heger Vaaleanpunaisen kolmion vangit (1993),Stepane Bruchfeldin ja Paul Levinen Kertokaa siitä lapsillenne (1997), Martin Doernyn Haavoittunut sydämeni (2003), Trudi Birgerin Tulen kanssa silmäkkäin (1992). Adolf Hitleristä on kirjoitettu mm. Stefan Haffnerin Hitler, reunamerkintöjä (1982), Werner Maserin Adolf Hitler (1974), Traudl Jungen Vimeiseen saakka.
(2004). William L Shirerin 2-osainen teos Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho ( 3.p. 2001) käsittelee myös Hitleriä. - Näiden...
Puutarhaterapiaa käsitteleviä kirjoja ja etenkin artikkeleita on runsaasti, tässä niistä muutamia. Lisää aineistoa voi etsiä esimerkiksi alla mainituista lähteistä. Tietokannat ovat käytettävissä ainakin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä. Tervetuloa!
Kirjoja:
Korpela, Elli
Kasvien vaikutus ihmisten hyvinvointiin
Kandidaatintutkielman tiivistelmä : Helsingin yliopisto , soveltavan biologian laitos, puutarhatiede
Horticulture as therapy : principles and practice / Sharon Pastor Simson, Martha C. Straus, editors
New York : Food Products Press , cop. 2003
ISBN 1-56022-279-4 (pbk.)
Nikkilä, Kalervo
Puutarhaterapiaopas : puutarhaterapia - opastusta ja työvälineitä puutarhanhoidon ja terapian toteuttamiselle ihmisen parhaaksi
[Ulvila...
YTV:n keräysautot kiertävät keväällä pääkaupunkiseudulla. Autoihin otetaan vastaan pieniä eriä metalliromua, mm. polkupyörän runko on sellainen. Sortti-asemat ovat toinen mahdollisuus. Metalliromua eli polkupyörän voi Sortti-asemalle viedä ilmaiseksi. Keräyspisteissä ei sen sijaan polkupyöriä oteta vastaan.
Keräysautojen aikataulut, Sortti-asemien yhteystiedot sekä hinnastot ja keräyspisteet löytyvät YTV:n nettisivuilta http://www.ytv.fi/FIN/jatehuolto/vastaanotto/.
Laulu on ilmeisesti nimeltään Gabrielin viesti, joka alkaa: "Kun saapui Gabriel luo neitsyen". Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Niilo Rauhala. Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulu on baskilainen kansansävelmä. En löytänyt sellaista nuottia, jossa olisi suomenkieliset sanat mukana, mutta englanninkielisillä nimillä Gabriel's message ja The angel Gabriel nuotteja löytyy useita, esim. kuoronuotit University carol book ja Christmas a cappella. Voit tarkistaa nuottien saatavuuden kotikuntasi kirjaston tietokannasta. Jos omassa kirjastossasi ei nuottia ole, voit tilata nuotin kaukolainaksi. Laulu on kyllä levytetty suomeksi, joten suomenkieliset sanat voi kuunnella levyltä. Esimerkiksi Joose Vähäsöyringin uudella joululevyllä...
Amalia on naisennimi, joka oli Suomen almanakassa jo 1740-luvulla 10.7., jolla päivällä romalaiskatolisessa kirkossa on kaksi pyhää Amaliaa. Vuonna 1777 nimi tuli uudelleen almanakkaan 20.4.-päivälle, missä se oli vuoteen 1928. Se palautettiin jälleen 1973, josta lähtien nimi on ollut almanakassa 19.5.
Amalia oli muotinimi Suomessa 1800-luvun puolivälissä. Nykyisin vanhojen nimien suosio on lisännyt Amalia-nimenkin suosiota.
Amalia on latinaistettu muoto goottilaisesta nimestä, jonka alkuosalla "amal" on merkitys 'työ, taistelutyö' Sama sana sisältyy mm. itägoottien ruhtinassuvun Amelungien nimeen. Pohjois-Saksassa ja Tanskassa nimi on ollut kuninkaallisten perheiden suosima. Ranskassa nimen muoto on Amélie, Englannissa Amely, Emily, Emmy...
Johannes merkitsee heprean kielellä 'Jahve on osoittanut armon' tai 'Jumala on armollinen'(hepr. muoto Yochanan). Nimi on kristikunnan yleisimpiä, mistä kertovat myös siitä kehittyneet kymmenet muunnokset ja lyhentymät, suomen kielessä mm. Hannu, Janne, Juha ja Joni. Suomen kalenterissa on perinteisesti muun läntisen kristikunnan tapaan ollut useampia Johanneksen päiviä vuodessa, mainittakoon vaikkapa Johannes Kastajan syntymäjuhla 24.6. sekä apostoli ja evankelista Johanneksen juhla 27.12. Tarkempia tietoja historiallisista Johanneksista saat esimerkiksi lähteenä käytetystä Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta, joka kuuluu useimpien kirjastojen kokoelmiin. Katso myös linkki http://www.behindthename.com/php/view.php?name=john
